Maailma havahtui joulukuun alussa tekoälyn voimaan.

Testikäyttöön julkistettu, Open AI -yhtiön kehittämä Chat GPT sai alle viikossa yli miljoona käyttäjää. 

Ihmismäinen chattibotti väänsi rautalangasta sen, missä nyt mennään tekoälyn saralla.

Oli helppo tuumia, että nytkö se jo ajattelee.

Chat GPT kykenee vaikka mihin. Se opastaa ihmisiä parisuhdehuolissa, polkupyörän renkaan paikkauksessa, ohjelmistojen koodauksessa. Se keksii vitsejä, puhuu lähes aiheesta kuin aiheesta. Kirjoittaa kouluesseitä niin hyvin, että opettajat kauhistelevat.

Joku pyysi apua monimutkaisen Excel-datan perkaamiseen. Botti neuvoi ja taulukko taipui.

Kun koodari ei keksinyt, missä hän oli tehnyt virheen, Chat GPT löysi vian koodista sekunneissa.

Erikoisinta on se, että Chat GPT ei käy tarkistamassa tietoja netistä tai esimerkiksi Googlesta. Se tietää kaiken jo valmiiksi. Tai no ei aivan kaikkea, sillä värkki on koulutettu lähes koko internetin teksteillä, mutta koulutus tehtiin vuonna 2021. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, siitä syntyneestä energiakriisistä tai muustakaan päivän polttavasta ei Chat GPT tiedä hölkäsen pöläystä.

Lue lisää: Chattaileva tekoäly hämmästyttää tutkijoita – Näin se vastasi, kun siltä pyydettiin ohjeita Linnaan murtautumiseen

Googlen hakukone, Applen Iphonen lanseeraus, Facebookin tulo, Spotify ja Instagram.  Ehkä olemme juuri kokeneet jotain, joka jää historiankirjoihin jonkinlaisena teknologisena käännekohtana. Tekoälytyökalut tuottavat tekstiä, kuvia ja ääntä, jotka voisivat olla ihmisen luomaa sisältöä.

Mitään uutta Chat GPT:ssä ei silti ole. Sen kehittänyt yhdysvaltalainen Open AI julkisti jo vuonna 2020 gpt-3-kielimallin, johon uusi chattibottikin pohjautuu, tosin hieman paranneltuna.

Ja jos joku ajattelee, että tekoäly olisi ihmismäinen toimija, joka vie monen työt, silloin on hakoteillä. Kyseessä on tietokoneohjelma, joka tekee yhtä ja rajattua asiaa.

Eikä tekoäly ole oikeasti äly. Sitä voi ennemminkin ajatella matemaattisena mallina, joka laskee todennäköisyyksiä. Chat GPT:tä on verrattu ennustavaan tekstin syöttöön, joka on löytynyt puhelimista ja sähköpostiohjelmista jo vuosia. Kirjoita muutama kirjain sanasta, ja kone osaa päätellä, mikä sana voisi olla. Työkalua on myös verrattu laskukoneeseen, joka tuottaa sanoja. 

Chat GPT osaa täydentää vastauksia kysymyksiin hyvin ihmismäisesti. Silti sillä ei ole tietoisuutta tai mitään ymmärrystä asiasta. Kaikki mitä, Chat GPT sanoo, perustuu jo aiemmin kirjoitettuun. Botti on koulutettu valtavalla tekstimäärällä, ja se on kyennyt tunnistamaan kaavamaisuuksia ja todennäköisyyksiä. Se pystyy myös tunnistamaan, mikä on merkittävää tietyissä asiayhteyksissä.

Tietokoneohjelmia on kehitetty pitkään siten, että ihminen on antanut koneelle säännöt, joiden pohjalta ohjelma toteuttaa ihmisen käskyjä. Koneoppimisessa lähestymistapa on erilainen. Siinä tietokoneelle – tai tarkemmin oppivalle algoritmille – annetaan dataa, jonka pohjalta se oppii tekemään asioita. Tavallaan kone siis luo itse itselleen sääntöjä. Koneelle voi syöttää miljoonia sähköpostiviestejä, joista se muodostaa mallin siitä, miten sähköpostiviesti rakentuu. Samalla tavalla miljoonilla kuvilla kärpäsistä tietokone oppii piirtämään kärpäsiä.

Toistaiseksi koneoppimisen tuottamat tulokset ovat vakuuttavia. Mutta mitä tarkemmin koneen tuottamaa tekstiä tai kuvia tutkii, sitä helpompi niissä on huomata virheitä tai ongelmia. Esimerkiksi kättelevien käsien piirtäminen on tekoälylle hankalaa. Samoin paitojen napitukset ovat ongelmallisia. Tekstissä taas virheet ovat selkeämpiä. Faktat ovat pielessä. Kun faktoihin kysyy tekoälyltä tarkennuksia, se osaa vastata itsevarmasti ja vakuuttavasti.

Älyn sijaan voisi ajatella, että kyseessä on poikkeuksellisen fiksu papukaija.

Chat gpt:n toimintaa on rahoittanut muun muassa ohjelmistoyhtiö Microsoft miljardilla dollarilla, joka vastaa miljardia euroa. Chat GPT:n kehittäjä Open AI oli alkujaan voittoa tavoittelematon säätiö. Nykyisin kokonaisuuteen kuuluu myös yhtiö, jonka on arvioitu 20 miljardin euron arvoiseksi, vaikka se ei vielä tee merkittävää liikevaihtoa. 

Ensi vuonna Open AI arvioi liikevaihdon olevan 200 miljoonan euron luokkaa ja vuonna 2024 miljardin euron tietämillä. Teknologia-alalla on harvoin jos koskaan nähty vastaavaa tuottokiihdytystä.

Tekoälymullistuksen on ajateltu uhkaavan etenkin Googlen hakukonetta. Jos tekoälybottia ja Googlea vertaa, on helppo ymmärtää miksi. Botti tuottaa selkeän vastauksen lähes kaikkiin kysymyksiin, kun hakukoneen käyttäjän on availtava erilaisia verkkosivustoja ja etsittävä niiltä haettu tieto.

Tekoälyn käyttäminen on nopeaa, vaivatonta ja se poistaa työvaiheita. Juuri ne ovat ominaisuuksia, jotka menestyvistä digipalveluista yleensä löytyvät.

Moni on oppinut, että Googlen käyttäminen tiedonhakuun vaatii tarkkuutta. Asioiden paikkansapitävyys on hyvä tarkistaa monesta lähteestä, eikä silloinkaan voi olla varma, pitääkö asia paikkansa.

Samalla tavalla Wikipedia on ongelmallinen tiedon oikeellisuuden tarkastamiseen. Suurin osa Wikipediasta pitää paikkansa, mutta mukana on myös virheitä ja osa lähteistä ei vain ole luotettavia.

Tekoälybotti on vielä Wikipediaa ja Googleakin epävarmempi tiedonhakuun. Tieto voi olla virheellistä, vanhentunutta tai vääristynyttä. Tekoäly on kuin ihminen, joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja osaa esittää asian vakuuttavasti.

Pelko on uusien asioiden edessä tervettä. Vaikka tekoäly antaa nyt ennennäkemättömällä tahdilla vastauksia, se herättää sitäkin isompia kysymyksiä. Eikä tekoäly osaa vastata niihin sen paremmin kuin juuri kukaan ihminenkään.

Teknologia-ala tuntuu silti kerrankin katsovan peiliin ajoissa. Tekoälyn yhteydessä on puhetta etiikasta, tekijänoikeuksista, väärinkäytöstä ja energiankulutuksesta.

Viimein on taidettu tunnistaa, että teknologia on poliittista ja yhteiskunnallista, eikä mikään tyhjiössä toimiva koje, kuten insinöörit ovat saattaneet ajatella. Jos sosiaalisen median yhtiöiden keskeinen suunnitteluperiaate on ollut sosiopatia, on tekoälyn kohdalla puhuttu paljon etiikasta ja moraalista. 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on havahduttu, että Facebook, Twitter, Instagram ja muut uudet sosiaaliset mediat ovat jopa antisosiaalisia. Ne ruokkivat mielenterveysongelmia, poliittista polarisaatiota ja saavat ihmiset kiinnostumaan sairaalloisesti omasta navastaan ja muiden kiusaamisesta.

Tekijänoikeudet ovat monelle suuri huolenaihe, sillä tekoälyllä voi kopioida sekunneissa tyylin, jota luova ammattilainen on saattanut kehittää vuosia. Se on ymmärrettävää, mutta tyyliä on voinut aina kopioida – ja on aina kopioitu. Se on ollut ehkä hieman työläämpää, mutta ei mitenkään mahdotonta. Oikeastaan koko taidehistoria on plagiaattien historiaa.

Suurin osa tusinasta luovan alan ammattilaisesta, joiden kanssa olen viime viikkoina tekoälystä puhunut, pitää sitä enemminkin kiinnostavana mahdollisuutena kuin uhkana. Osa käyttää tekoälyä jo nyt työssään luonnostelussa ja voittaa sillä aikaa.

Lue lisää: ”Kuka tahansa pystyy kopioimaan tyylini muutamassa sekunnissa.” Luovalla alalla on alkanut räjähdys, joka vie työt lukemattomilta ihmisiltä.

Välillä olen kuullut vitsailua siitä, että tekoäly vie ”Deviantart-taiteilijoilta työt”. Vitsin jujuna on se, että graafisen alan ammattilaisille Deviantart-kuvapalvelu on symboloinut jo vuosia jonkinlaista kuvankäsittelyohjelman nupit kaakkoon -mauttomuutta, jolla harvemmin tehdään rahaa. 

Vitsissä on silti pieni totuuden siemen, sillä Deviantartin tyyppisessä, erityisesti fantasiakuvituksiin keskittyneessä Artstation-portfoliopalvelussa heräsi viime viikolla paniikki. Epic Games -peliyhtiön omistama palvelu ei suostunut estämään tekoälyllä tehtyä tietokonegrafiikkaa, mikä sai osan fantasiakuvien ja animaatioiden tekijöistä barrikadeille. Artstationiin ryöpsähti kuvatulva kieltomerkeistä, jotka vaativat tekoälyn bännäystä.

Monet kuvageneraattoreita käyttävät olivat lisänneet tekoälyn käskyyn sanat ”trending on Artstation”. Protestin aikana kieltomerkit trendasivat fantasiasivustolla. Ajatuksena oli, että monelle kuvanikkarille tuttu käsky pilaisi kuvan. Näin ei käynyt, koska tekoälymallit oli koulutettu ennen protestia eivätkä ne hakeneet tietoa reaaliajassa netistä. 

Tekoäly osaa mukisematta kopioida niin hyvää kuin huonoa tyyliä. Siksi tarvitaan edelleen ihmistä valitsemaan tekoälyn tekemistä kuvista se paras vaihtoehto. Tavallaan tekoäly mahdollistaa laiskuuden, eli kuvia voi luoda sen mukaan, mikä on juuri nyt pinnalla. Toisaalta mielenkiintoisempaa sisältöä saa aikaan tuntemalla taidehistorian ja kuvallisen ilmaisun salat.

Tyylin kopioiminen tuntuu ylipäätään pieneltä rikkeeltä digijättien häikäilemättömyyden rinnalla. Meta pyrkii seuraamaan kaikkea toimintaamme netissä ja myymään siitä syntyvää tietoa mainostajille. Google on taas kopioinut kaiken internetin sisällön omille palvelimilleen tehdäkseen siitä analyysejä mainosrahat mielessä. 

Niin myös eri tekoälytyökaluja on koulutettu lataamalla nettipalveluista kuvia tai tekstiä, jotka tekoäly on analysoinut. Jos tämä, niin sanottu sisällön ”skreippaus” kiellettäisiin, vaikutukset ulottuisivat todennäköisesti myös Googlen hakukoneeseen. 

Tekoälyn kehitystä voisi verrata siihen, mitä älypuhelimien kamerat ovat tehneet valokuvaukselle. Kuvia otetaan enemmän kuin koskaan, mutta ammattivalokuvaajilla on edelleen töitä, ehkä jopa enemmän kuin ennen. 

Tyylin kopiointia tärkeämpänä kysymyksenä näen sen, miten tekoälyllä estetään deep faket eli valekuvat. Kenen tahansa kasvot voidaan istuttaa kuviin uskottavasti. Keskustelua ei ole ollut hirveästi esimerkiksi siitä, miten estetään julkisuuden henkilöiden kasvojen käyttäminen tekoälykuvissa. 

Osa kuvageneraattoreista ei ota vastaan tunnettujen henkilöiden nimiä. Mutta voiko kuka tahansa kieltää, että tekoäly ei luo kasvoja, jotka näyttävät omilta? Entä miten on ajasta ikuisuuteen siirtyneiden laita?

Tekoälyä on käytetty esimerkiksi piirtämään Adidaksen verkkareihin sonnustautunut prinsessa Diana. 

Samalla tavalla tekoälyllä voidaan luoda väärennettyä puhetta tai jopa videoita. 

Tekoälygeneraattorit peilaavat internetin sisältöä. Ne toistavat rasismia, seksismiä ja muita netin vinoumia. Tekoälyllä ei ole mielipiteitä asioista, mutta niitä on sisällössä, jolla se opetetaan toimimaan. Se tarkoittaa, että kone alkaa helposti toistaa ihmisen syrjivää tai loukkaavaa toimintaa.

Jos syötät selfie-generaattorille naisen kasvot, saat kuvia vähäpukeisista naisista. Ilmeisesti myös tietyt etniset piirteet saattavat lisätä pornahtavia vivahteita kuviin.

Tekoälytyökaluilla on helppo luoda uutta sisältöä, joten vaarana on, että vinoumat vahvistuvat. Moraalisen paniikin sijaan näen silti mahdollisuuden. Tekoälyn toimintaa voidaan rajata. Tavallaan se pitää kesyttää.

Samalla tekoäly voi tehdä ihmisistä fiksumpia. Se paljastaa kaavamaisuuksia toiminnassamme. Ehkä siis voimme entistä enemmän kiinnittää huomiota toimintaamme ihmisinä, kun tekoäly toistaa ja samalla paljastaa tyypillisiä virheitämme?

Open ai:n toimitusjohtaja Sam Altman on kertonut Twitterissä, että yksi keskustelu Chat GPT:n kanssa maksaa keskimäärin muutamia senttejä. Hinta muodostuu lähes täysin tekoälyn kuluttamasta sähköstä. 

Virallisia lukuja Open AI ei ole julkistanut. On kuitenkin arvioitu, että meneillään olevassa testivaiheessa Chat GPT:n ylläpitäminen maksaa päivittäin miljoonia euroja Open AI:lle. 

Ilmaista ei ole myöskään tekoälyn kouluttaminen. Siihen tarvitaan käsittämättömiä määriä tietokonelaskentaa eli myös sähköä. Joku voisi puhua ympäristörikoksesta. 

Viimeiset vuodet tekoäly onkin ollut lähinnä suuryhtiöiden ilo, koska sen pyörittämiseen tarvitaan niin massiivista laskentatehoa. Joissain tekoälymalleissa, kuten Stability Ai:n julkaisemassa Stable Diffusionissa, on pyritty kiinnittämään huomiota juuri mallin keveyteen. Stable Diffusionia voi käyttää kotitietokoneella, jossa on tehokas näytönohjain. 

Vaikka moni tuntuu havahtuneen Chat GPT:n kyvyistä, niissä ei ole mitään järisyttävän uutta. 

Uutta on sen sijaan se, että kuka tahansa on päässyt käyttämään tekoälyä. Chat GPT:lle on löytynyt parissa viikossa kymmeniä käyttötarkoituksia kokkauksesta käsikirjoittamiseen ja koodaukseen. 

Teknologia-alalla moni varmasti miettii, miten tekoälyä voisi kaupallistaa tai hyödyntää omassa liiketoiminnassa. 

Tekoälyä seuraavat taas odottavat seuraavaa edistysaskelta. Open AI on kehittänyt uutta versiota tekstiä tuottavasta tekoälystään, Gpt-4:ää, jonka on määrä ilmestyä ensi vuonna. 

Piilaaksosta on jo kantautunut huhuja. Markkinointipuhetta tai ei, Gpt-4:n nähneet ovat pitäneet sen kykyjä ällistyttävinä, jopa jumalallisina.

Oikaisu 21.12.2022 klo 14:00: Toisin kuin jutussa aikaisemmin mainittiin, Artstationin protesti ei vaikuttanut kuvageneraattoreiden toimintaan, koska niiden koulutus on tehty ennen protestia. Verkossa on liikkunut ”pilallisia AI-kuvia”, joiden väitettiin johtuvan protestista. Kuvat eivät olleet aitoja.