PYHTÄÄ - Lasse Laitiselle Pyhtään Shell-huoltoasema on tärkeä paikka. Auton polttoainetäydennyksen ohessa perhe saa ainakin toistaiseksi tankata myös juomavetensä kanisteriin huoltoaseman vesipostista. Oman kaivon vettä käytetään liian fluorin takia enää pesuvetenä.




Ihmisten terveydelle turvalliseksi luokiteltua juomavettä saa Pyhtäällä vain kaupasta. Kunnan vesijohtovedessä on fluoridia enemmän kuin EU-direktiivi ja laki sallivat. Kaivoissa fluoridia on vesijohtoveteen ja turvallisiin raja-arvoihin nähden moninkertainen määrä.




Lasse , 64, ja Kirsti , 65, Laitinen  ovat asuneet pari vuotta asunnokseen ostamassaan Pyhtään Heinlahden vanhassa koulussa. Pariskunnan vesi tulee kunnan vanhan eläinlääkäritalon porakaivosta. "Käytimme vettä ruoan laittoon ja kaikkeen muuhunkin lokakuun puoleen väliin saakka ihan esteettä", kertoo Kirsti Laitinen.




Porakaivoveden käyttö ruuan laittoon loppui Laitisilta pari viikkoa sitten kunnan viranomaisten kerrottua, että kaivon vedessä on fluoridia moninkertaisesti turvalliseen määrään nähden.




"Kyllä se säikäytti niin paljon, että juontihalut lähti", Kirsti Laitinen sanoo. "Emme käytä porakaivovettä enää edes perunoiden keittovetenä." Valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen mukaan kaikkein eniten moitteetonta vettä löytyy Pohjois-Suomesta ja vähiten Kaakkois-Suomesta. Koko maassa yleisimmät terveydelliset laatuvirheet aiheuttivat ulosteperäiset saasteet sekä korkeat nitraattipitoisuudet.




Fluoridi on hallitseva haittatekijä kaivo- ja vesijohtovesissä rapakivialueilla Kymenlaaksossa, itäisellä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla.




Suuria fluoridipitoisuuksia on tutkimuksissa todettu erityisesti porakaivoissa eri puolilla maata ja erityisesti Espoon, Vantaan, Nurmijärven ja Mäntsälän alueella. Arseenille annetut raja-arvot ylittyvät reippaasti mm. Oriveden, Valkeakosken, Lempäälän ja Hattulan alueen porakaivoissa.




Pyhtäällä edes vesijohtovesi ei täytä terveysviranomaisten talousvedelle asettamaa 1,5 milligramman vaatimusta fluoridin enimmäismäärästä litrassa. Vesijohtovedessä fluoridipitoisuus on 2,1 - 2,2 milligrammaa litrassa. Kaivovesissä fluoridia on 3-9 milligrammaa litrassa.




Pyhtään kunnan 5600 asukkaasta vajaat 3000 saa vetensä kunnan vesijohtoverkostosta. Loput ovat kaivojensa varassa. Lapsille soveltuvaa vettä Pyhtäällä saa vain kaupasta.




Terveysviranomaisten mukaan 1,5 milligramman raja-arvon noudattaminen on ehdottoman tärkeää kasvuiässä oleville lapsille.




Aikuiset voivat tutkijoiden mukaan juoda jonkin verran vettä, jonka fluoridipitoisuus on kaksi milligrammaa. Yli kaksi milligrammaa fluoridia sisältävää vettä eivät aikuisetkaan voi pitempään juoda ilman haitallisia terveysvaikutuksia.




Hammaskiilteen muodostumishäidiöiden lisäksi liika fluori haurastuttaa luita ja lisää mm. luunmurtumien mahdollisuutta.




Kunnanjohtaja Kimmo Behm  myöntää juomaveden ongelmaksi Pyhtäällä. "Meidän lisäksemme liika fluori vaivaa rapakivialueella olevia muitakin eteläisen Kymenlaakson kuntia sekä naapureina olevia Ruotsinpyhtäätä ja Loviisaa." Pyhtään kunnalla ei Behmin mukaan ole mitään nopeata ratkaisua fluoridiongelmaan. "Nopein tapa on tiedottaa ongelmasta, jotta asukkaat osaisivat käyttää vettä oikein", kunnanjohtaja sanoo.




Pyhtää on suunnitellut liittymistä Valkealan Utista mm. Kotkaan ja Vehkalahdelle vedettyyn runkovesijohtoon. Liittyminen Utin veden käyttäjäksi maksaisi kunnalle 5-6 miljoonaa markkaa.




Kunnanjohtaja Behm pitää summaa pienelle kunnalle liian suurena. "Toisaalta Utin vedessäkin fluoridia niin paljon, että se juuri ja juuri saattaa pysyä annetuissa raja-arvoissa." Behmin mielestä Utin runkovesijohto ei nykyisellään ratkaise Pyhtään fluoriongelmaa. "Pyhtään kunta voisi lähteä Utin runkovesijohdon käyttäjäksi, jos hinta halpenee ja Utin veden fluoridipiotisuutta pystyttään alentamaan", Behm sanoo.


Espoo, Vantaa, Nurmijärvi ja Mäntsälä pahimmat "Utin vesijohto ei ratkaise Pyhtään ongelmaa"


Helsingin Sanomat