Alkoholin etä­myynti ulko­mailta on nyt Suomessa laillista: Tuore päätös muutti tilanteen, josta hallitus riiteli
Alkoholilaki|Hallitus muutti olennaisesti lakiesityksensä tekstiä Alkon monopolin asemasta. Siihen on syynä hallitusohjelman yli kävelevä korkeimman oikeuden linjaus siitä, että alkoholin etämyynti on Suomessa sallittua.

Alkoholin etämyyntiä koskeva riitainen lakiesitys koki valmistelun aikana selvän muodonmuutoksen.

Viime torstaina eduskunnalle annetun lakiesityksen vaikutusarvioinneista putosi pois lukuisia mainintoja siitä, että etämyynnin salliminen heikentäisi Alkon monopolin asemaa.

Vielä lakiesityksen luonnoksessa todettiin muun muassa, kuinka ”etämyynnin oikeustilan selkeyttäminen siten, että etämyynti olisi säädetty mahdolliseksi myös Alkon monopolin alaan kuuluville tuotteille heikentäisi Alkon monopolin ylläpitämisen perusteita”.

Luonnoksessa todetaan myös, kuinka Alkolla on yksinoikeus alkoholin myyntiin kansanterveydellisten syiden vuoksi. ”Kun monopolin alaisia tuotteita voitaisiin etämyydä Suomeen, heikkenisivät myös monopolin perusteet kansanterveyden näkökulmasta”, siinä todetaan.

Lopullisessa lakiesityksessä näitä ja useita muita mainintoja monopolin heikkenemisestä ei kuitenkaan enää lue.

Hallituksessa kristillisdemokraatit riitautti lakiesityksen. Kd:n torstaina esittämä arvostelu liittyi osittain juuri Alkon väitettyyn monopoliaseman heikkenemiseen. Kd jätti lakiesitykseen eriävän mielipiteensä.

Syynä siihen, että monopolin heikkeneminen putosi pois tekstistä, on luonnoksen ja lopullisen lakiesityksen välissä tullut korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätös. KKO linjasi syyskuussa, että etämyynti on Suomessa sallittua, ja päätöksen myötä alkoholin etämyyntiä koskeva niin sanottu oikeustila on selkeytynyt.

Päätös koski tapausta, jossa suomalaismies oli vuosina 2014–2016 myynyt Viroon rekisteröidyn yhtiönsä kautta alkoholia Virosta Suomeen. Hän oli luovuttanut alkoholit Suomeen tuoneelle kuljetusliikkeelle, jotka eivät maksaneet miehen yhtiölle kuljetuksista välityspalkkiota. KKO katsoi, että myynti oli tapahtunut Virossa, eikä mies ollut tuonut alkoholijuomia Suomeen tai myynyt niitä Suomessa alkoholilain vastaisesti.

KKO:n päätöksen takia myöskään Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ei pidä dramaattisena sitä, että lopullisen lakiesityksen vaikutusarvioissa ei mainita samoja asioita kuin kesällä laaditussa luonnoksessa.

Alkoholin etämyyntiä koskeva lainsäädäntö on ollut EU:n tasolla jo pitkään selkeää, mutta Suomen kansallisessa lainsäädännössä se on ollut epäselvää. KKO:n päätös selkeyttää oikeustilan myös Suomessa, Raitio sanoo.

”Argumentaatio siitä, että alkoholin etämyyntiä koskevan lainsäädännön selkeyttäminen Suomessa asettaa uhkan Alkon monopolille, on mielestäni ylimitoitettua. Tässä katsannossa en näe ongelmalliseksi sitä, että nämä kohdat on poistettu lakiesityksestä”, hän toteaa.

Hän perustelee kantaansa myös sillä, että etämyynnin merkitys on tähän asti Alkon talouden kannalta ollut melko pieni.

”Ei voida missään tapauksessa puhua, että se on uhka Alkon olemassaololle.”

Eri asia olisi, jos valtaosa suomalaisista alkaisi ostaa alkoholinsa etämyynnin kautta, Raitio sanoo.

”Siihen en jaksa uskoa.”

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa.

Raition mielestä ei ole kuitenkaan ongelma, että hallitus heikentää Alkon asemaa vapaammalla alkoholipolitiikallaan. Hän vetoaa tässäkin siihen, että KKO:n päätös tekee alkoholin etämyynnistä laillista.

”Jos lain tulkinnasta on epäselvyyttä ja sitten korkein oikeus antaa tulkintaratkaisun, sitä on kyllä noudatettava riippumatta siitä, mitä hallitusohjelmassa on sovittu, koska tämä on oikeusvaltio”, hän sanoo.

”Politiikan pitää pysyä niissä puitteissa, mitkä lainsäädäntö asettaa. Jos lainsäädäntö on tulkinnanvaraista, silloin tapaukset tulkitaan tuomioistuimessa. Ja kun tuomioistuimesta tulee näin selkeä ratkaisu, niin sen mukaan on mentävä.”