Novatronin toimitusjohtaja Petri Moisio yllättää sanomalla, että Pohjoismaissa ollaan maanrakennustyökoneiden digitalisoinnissa viidestä kymmeneen vuotta Yhdysvaltoja ja Englantia edellä.

Moisio on johtanut yhtiötä puoli vuotta mutta ollut yhtiössä jo kahdeksan vuotta.

Novatronin tarina alkoi Pirkkalassa vuonna 1991, kun diplomi-insinööri Jukka Tervahauta jäi työttömäksi, eikä uutta työpaikkaa alkanut löytyä. Niinpä hän vuokrasi 15 neliön toimiston ja perusti Novatron oy:n. Toimistossaan hän kehitti yhtiön ensimmäisen tuotteen: analogisen tiehöylän kaltevuusmittarin. Sittemmin tuotteita on syntynyt koko joukko lisää.

Novatron kehittää ja valmistaa älykkäitä koneohjausjärjestelmiä, anturiteknologiaa ja ohjelmistoja. Niitä myydään rakennusyrityksille, koneurakoitsijoille, työkonevalmistajille ja maahantuojille.

Jukka Tervahaudan perhe omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja saksalainen perheyhtiö Moba Mobile Automation AG -konserni 49 prosenttia.

Novatron aloitti yhteistyön globaalisti toimivan Moba AG:n kanssa vuonna 2011. Moballa on pitkä kokemus liikkuvien työkoneiden automatisoinnista, ja yritysten osaamisalueet täydensivät toisiaan. Yhteistyö avasi Novatronille ovet globaaleille markkinoille.

Novatron on kasvanut ja tehnyt viime vuodet erinomaista tulosta. Vuonna 2022 liikevaihto nousi 26,6 miljoonaa euroon, mutta liiketulos jäi 141 000 euroon. Yhtiössä on 140 työntekijää ja vahva tase, kun omavaraisuusaste on liki 70 prosenttia.

Vuonna 2023 Novatronia kolhivat rakennusalan taantuma, maanrakennuskoneiden kysynnän heikkeneminen avainmarkkinoilla sekä puolijohteiden ja komponenttien globaalit saatavuus- ja toimitusketjuongelmat. Saatavuusongelmat alkoivat jo 2022.

”Vuosi oli vaikea. Kun jokin komponentti maksoi aiemmin 40 senttiä, nousi sen hinta viime vuonna jopa 300 euroon. Oli joko myytävä asiakkaille ei oota tai maksettava ja palveltava asiakkaita. Valitsimme jälkimmäisen. Se näkyi liikevaihdossa ja tuloksessa”, Moisio sanoo.

Maanrakennustyökoneiden digitalisointi ei Moision mukaan ole alan konservatiivisuuden vuoksi edennyt maailmalla nopeasti. ”Vielä muutama vuosi sitten maailmassa oli vain neljä kaltaistamme yritystä, mutta nyt niitä on kymmenkunta”, hän sanoo.

Novatronissa on liki 80 työntekijää mukana tuotekehityksessä. T&k-hankkeissa yhtiö tekee yhteistyötä liki kaikkien Suomen yliopistojen kanssa. Alihankintayhteistyötä on myös Tampereen seudun yritysten kanssa.

Yhtiön pääkonttori ja uuden karhea teknologiakeskus ovat Pirkkalassa. Yhtiöllä on toimistot myös Oulussa ja Espoossa. ”Meillä on hyvät tuotantotilat, ja Pirkkalaan on investointi 12 miljoonaa euroa viime vuosina”, Moisio sanoo.

Osaajapula on Moision mukaan jarruttanut yhtiö kasvua, koska Pirkanmaalla digitalisoinnin ja ohjelmistoalan ammattilaisista on ollut todella kova kysyntä.

Novatronin koneohjausjärjestelmistä 90 prosenttia menee kaivinkoneisiin. Moision mukaan yhtiö on niissä markkinajohtaja Suomessa noin 70 prosentin markkinaosuudellaan. Puolet yhtiön myynnistä suuntautuu Suomeen. Norjan, jota Moisio sanoo maanrakennuskoneiden digitalisoinnin edelläkävijämaaksi, osuus myynnistä on 25 prosenttia ja Ruotsin 20 prosenttia.

”Loppu tulee Saksasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Niihin sekä Japanin markkinoihin aiomme panostaa jatkossa”, hän sanoo.

”Keski-Euroopassa käytetään kaivinkoneiden lisäksi puskukoneita ja tiehöyliä. Tuoteportfoliotamme on laajennettava niihin, jotta voimme menestyä Pohjoismaiden ulkopuolella”, Moisio sanoo.

Yhtiö on OEM-valmistaja eli se myy tuotteitaan muillekin alan yhtiölle. OEM-myynti on nyt miljoona euroa, mutta sitä aiotaan kasvattaa reippaasti lähivuosina.

Norjassa suomalaisyhtiö omistaa neljänneksen samalla alalla toimivasta Hella Maskin -yhtiöstä, joka toimii Novatronin jälleenmyyjänä.