Bitcoinin dollarikurssi on pudonnut 70 prosenttia viime vuoden huipuista, ja kryptopörssejä kaatuu harva sen päivä.

Kryptomarkkinoiden kuohunta ei kuitenkaan pelota suomalaisen kryptoyhtiö Membrane Financen toimitusjohtajaa Juha Viitalaa, 46.

Viitalan johtama yhtiö Membrane rakentaa parhaillaan euron kurssiin sidottua vakaavaluuttaa  – siis eräänlaista kryptomarkkinoiden euroa.

Viitala rinnastaa viime vuosien kryptoinnostuksen 170 vuotta sitten tapahtuneeseen Kalifornian kultaryntäykseen. Harva löysi kultaa, mutta valtavat väkijoukot loivat pohjan Kalifornian myöhemmälle talousihmeelle ja jättivät pysyvän jäljen Yhdysvaltain kulttuuriin.

Sivuvaikutuksiakin syntyi. Kalifornian alueella elänyt alkuperäisväestö ajettiin ahtaalle ja ympäristöä tuhottiin surutta.

”Viime vuosina kryptoihin syntynyt ekosysteemi poikii varmasti vielä paljon innovaatioita, vaikka juuri nyt kryptomarkkinat ovat sekaisin”, Viitala sanoo.

Ehkä kultakuumetta osuvampi rinnastus nykyisille kryptomarkkinoille on uhkapeliteollisuus. 

Rinnastuksessa kryptopörssit ovat kasinoita ja erilaiset kryptovaluutat kasinoiden tarjoamia pelejä.

Miltei kaikki kryptomarkkinoiden sinänsä hienot ja monimutkaiset sovellukset perustuvat edelleen spekulaatioon ja hyväuskoisten houkutteluun. Pelien suunnittelijat ja kasinot tekevät rahaa. Talo voittaa – jos ei aina, niin ainakin usein. Äkkirikastumisesta haaveilevien pelaajien tuotto-odotus on heikompi.

Euron tai dollarin kurssiin sidotut vakaavaluutat ovat nekin tärkeässä roolissa kryptomarkkinoilla. Vakaavaluutat eivät ole uhkapelejä, koska ne ovat tylsiä. Niihin ei juuri sijoiteta äkkirikastumisen toivossa. Sen sijaan vakaavaluutat ovat kasinon pelimerkkejä, rahan korvikkeita, joilla pääsee mukaan peliin.

Juha Viitala ei innostu kasinovertauksesta. 

”Meidän tavoitteenamme on luoda ohjelmoitava, internet-natiivi euro, ei vain kasinopoletti. Me olemme ennemmin finanssiteknologiayhtiö kuin kryptoyhtiö”, Viitala sanoo.

Oli kyse sitten kultakuumeesta tai uhkapeleistä, vakaavaluutat ovat valtavaa bisnestä. Kryptoyhtiöt ovat laskeneet liikkeelle erilaisia vakaavaluuttoja noin 150 miljardin euron edestä, ja tästä markkinasta suomalainen Membrane haluaa ottaa osansa.

Ylivoimainen enemmistö vakaavaluutoista eli stablecoineista pyörii edelleen kryptopörssien villissä spekulaatiossa, mutta potentiaalia johonkin paljon suurempaan on olemassa, Viitala uskoo.

Viitalan mukaan lohkoketjuihin perustuvat vakaavaluutat toimivat erinomaisesti arvonsäilyttämiseen, varallisuuden siirtoon ja maksamiseen, jopa paremmin kuin perinteiset valuutat.

”Vakaavaluutoille on lukuisia mielekkäitä käyttötarkoituksia. Jos haluaa siirtää varallisuutta toiselle puolelle maailmaa, perinteisessä pankkijärjestelmässä siirto vie useita päiviä. Rahansiirrot voivat olla myös todella kalliita. Meidän ratkaisullamme siirto tapahtuu saman tien ja hyvin edullisesti.”

Samanlaiset lupaukset ovat siivittäneet kryptomarkkinoiden nousua jo kymmenen vuotta. Esimerkiksi bitcoinista kaavailtiin uudenlaisen maksujärjestelmän perustaa: bitcoinin piti olla helppo, nopea ja halpa maksuväline. Se on jäänyt haaveeksi, sillä bitcoinilla maksaminen on hidasta, vaivalloista ja kallista.

Vakaavaluutat ovat siksi monella tapaa kätevämpiä kuin esimerkiksi bitcoin, Viitala uskoo.

Tästä on vielä pitkä matka siihen, että suuret ihmisjoukot käyttäisivät Membranen tarjoamaa kryptoeuroa arjessaan. Viitalan pitäisi vielä vakuuttaa ihmiset ja yritykset siitä, että heidän kannattaa maksaa ja vastaanottaa maksunsa virallisten eurojen sijasta Membranen kryptoeurolla.

Lue lisää: Kryptomarkkina horjuu suuren romahduksen partaalla: Bitcoin on sulanut vain viikossa, ja sen sukellus voi olla vasta alkua

Miten Membrane oikein tekee rahaa?

Membranen tavoitteena ei ole nostattaa kryptovaluutan kurssia vaan päinvastoin pitää oman kryptoeuronsa kurssi tismalleen samana kuin perinteisen euron kurssi.

Korot ovat nousseet tänä vuonna tuntuvasti, ja se on tehnyt Membranen bisneslogiikasta hyvin houkuttavaa.

Kun Membrane laskee liikkeelle kryptoeurojaan, se saa asiakkaalta vastineeksi saman määrän perinteisiä euroja. Jos asiakas antaa Membranelle sata euroa, asiakas saa vastineeksi sadan euron edestä Membranen vakaavaluuttaa. 

Sääntely määrää, että Membranen pitää sijoittaa asiakkailta saadut varat turvallisiin sijoituskohteisiin. Koska korot ovat nousseet, turvallisistakin sijoituskohteista saa nyt kohtuullista tuottoa.

Esimerkiksi hyvin turvallisena pidetty Saksan valtion kaksivuotinen velkakirja antaa sijoittajille tällä hetkellä noin kahden prosentin korkotuoton.

Jos Membrane saisi vaikkapa sata miljoonaa euroa asiakasvaroja ja sijoittaisi nuo sata miljoonaa Saksan valtionlainoihin, yhtiö saisi vuosittain kaksi miljoonaa euroa korkotuottoja. Jos sijoituksia olisi miljardi euroa, korkotuotot olisivat 20 miljoonaa euroa.

Membrane on vakaavaluuttansa kanssa vielä käynnistysvaiheessa. Yhtiöllä on kuusi työntekijää, ja Finanssivalvonta antoi sille toimiluvan marraskuussa. Ensimmäiset kryptoeurot on määrä laskea liikkeelle ensi vuoden alussa.

Ensimmäisiä asiakkaita ovat todennäköisesti kryptopörssit ja kryptomarkkinoilla pyörivät suursijoittajat. 

Viitalan tavoitteet ovat paljon kauempana: kaikenlaisissa rahansiirroissa ympäri maailman.

”Uskon, että vakaavaluutat voivat olla tulevaisuudessa satojen miljardien eurojen suuruinen markkina. Pelkästään euromääräiset vakaavaluutat voivat olla lähivuosina 100 miljardin arvoinen markkina. Haluamme siitä siivusta noin 20 prosenttia eli 20 miljardia euroa”, Viitala sanoo.

20 miljardin euron hallinnoitava varallisuus tekisi Membranesta yhden Suomen suurimmista varainhoitajista.

Nykyiset markkinoilla pyörivät vakaavaluutat ovat sidottuja dollarin kurssiin. Membrane haluaa erottua joukosta juuri europohjaisella valuutallaan. Toisin kuin suuret ja vakiintuneet kilpailijansa, Membrane noudattaa myös EU:n regulaatiota. 

”Uskon, että euro-vakaavaluutalle on kysyntää. Euro on kuitenkin maailman toiseksi tärkein valuutta heti dollarin jälkeen.”

Lue lisää: Loma­kiinteistöjä Bahamalla, sijoituksia asiakkaiden rahoilla – Näin kryptopörssi FTX:n perustaja tuhlasi rahaa

Paljon riippuu siitä, toipuuko kryptomarkkina nykyisestä syöksystään. Lukemattomat kryptosijoittajat ovat menettäneet varansa, kun kurssit ovat tippuneet ja suuret kryptopörssit kaatuneet tämän vuoden aikana. 

Viitala korostaa, että kryptopörssien ongelmissa on kyse ihmisten toiminnasta: ahneudesta, vallasta ja mahdollisesti petoksista. Alla oleva teknologia ja sen potentiaali eivät ole muuttuneet mihinkään, hän sanoo.

”Lohkoketjut ovat edelleen hyvin kiinnostava teknologia, ja uskon, että se mullistaa vielä maailmaa. Sitä ei muutaman kryptopörssin kaatuminen estä.”