Alankomaalainen Emile Ratelband nousi neljä vuotta sitten kansainvälisen median uutisotsikoihin. Hän halusi, että oikeus ottaisi hänen iästään pois 20 vuotta.

Ratelband oli 69-vuotias mutta kertoi tuntevansa itsensä 49-vuotiaaksi. Positiivisuusvalmentajaksi itseään kutsunut mies oli valmis luopumaan eläkkeestään, jos oikeus antaisi luvan siirtää syntymätodistuksen päivämäärää 20 vuotta myöhemmäksi. 

Ratelbandin mielestä 69 vuoden ikä rajoitti mahdollisuuksia esimerkiksi työelämässä, asunnon ostossa ja deittipalveluissa.

Oikeus hylkäsi vaatimuksen.

”Toisin kuin tilanteessa, joka koskee nimen tai sukupuolen muutosta, ikään liittyy moninaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten oikeus äänestää ja oppivelvollisuus”, oikeus totesi.

Vaikka Ratelbandin tempaus oli erikoinen, hän ei ole ikäkokemuksensa kanssa yksin. Osa yli kuusikymppisistä ihmisistä nimittäin pitää itseään jopa 20 vuotta nuorempina.

60–69-vuotiaat tuntevat itsensä keskimäärin noin 11 vuotta todellista ikäänsä nuoremmiksi, raportoi Psychology and Aging -tiedelehdessä toissa vuonna julkaistu meta-analyysi. Se kokoaa yhteen 294 tutkimuksen tulokset ja kattaa yli puolentoista miljoonan ihmisen aineiston.

Ilmiö näkyy Suomessakin. Kuusikymppisistä suurin osa tuntee itsensä ikävuosiaan nuoremmaksi, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Milla Saajanahon alustava analyysi, jota ei ole vielä julkaistu.

Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, jonka professori emerita Lea Pulkkinen aloitti 1960-luvulla. Vuonna 1959 syntynyttä ikäluokkaa on seurattu kansakoululaisista kuusikymppiseksi saakka.

Tuoreimmassa seurannassa noin 60 prosenttia tunsi 61-vuotiaana itsensä ikävuosiaan nuoremmaksi. Sama osuus toivoi kuitenkin olevansa juuri sen ikäinen kuin on.

”44 prosenttia tuntee itsensä 40–55-vuotiaaksi. Näyttää siltä, että toiveikä on se oma kronologinen ikä, mutta tuntemus siitä, minkä ikäinen on, menee nuoremmaksi”, kertoo  tutkimusjohtaja, psykologian dosentti Katja Kokko Jyväskylän yliopistosta. Hän vetää nykyään Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta.

Runsaasta paristasadasta vastaajasta noin kymmenen prosenttia tunsi itsensä kuusikymppisenä alle nelikymppiseksi, ja suunnilleen sama osuus toivoi olevansa alle nelikymppinen. 

Lapset, teinit ja murrosikäiset näkevät sen sijaan itsensä tyypillisesti ikävuosiaan vanhempina.

Lapset mieltävät itsensä noin kolme vuotta todellista ikäänsä vanhemmiksi, tutkijat Martin Pinquart ja Hans-Werner Wahl kirjoittavat meta-analyysissään. Murrosikäiset tuntevat puolestaan itsensä keskimäärin 1,7 vuotta ikävuosiaan vanhemmiksi.

Ikäkokemus on kytköksissä käyttäytymiseen. Jos nuori tuntee itsensä ikäistään vanhemmaksi, aikuisuuteen liittyvän käytöksen todennäköisyys kasvaa.

Ne murrosikäiset, jotka ovat harrastaneet seksiä, käyttäneet alkoholia tai huumeita, kokevat itsensä vanhemmiksi kuin näissä asioissa vähemmät kokeneet ikätoverit, Kanadassa tehty seurantatutkimus kertoo.

Lisäksi itsensä ikävuosiaan vanhemmiksi kokeneet teinit aloittivat tupakoinnin muita todennäköisemmin kahden seuraavan vuoden aikana.

Käänne ikäkokemuksessa tulee noin 25 vuoden tietämissä. Silloin ihmiset alkavat tyypillisesti kokea itsensä todellista ikäänsä nuoremmiksi. 

Mitä enemmän vuosia kertyy, sitä suuremmaksi ero koetun iän ja todellisen iän ero kasvaa.

Kokemus omasta iästä eli subjektiivinen ikä on osoittautunut hyödylliseksi työkaluksi, kun tutkijat ennustavat ihmisen elämänkaaren kehitystä. Itsensä nuoremmiksi mieltävät pärjäävät monilla mittareilla muita ikäisiään paremmin. 

”Se, että ihmisiltä kysytään, kuinka vanhoiksi he tuntevat itsensä, näyttää vähäpätöiseltä kysymykseltä. Vastaus tähän kysymykseen antaa kuitenkin vahvan käsityksen ihmisen fyysisestä ja psykologisesta ikääntymisestä”, tutkijat Dana Kotter-Grühn, Anna Kornadt ja Yannick Stephan kirjoittavat Gerontology-tiedelehdessä.

Yli nelikymppiset aikuiset, jotka pitävät itseään kronologista ikäänsä nuorempina, voivat keskimäärin paremmin ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä, lukuisat tutkimukset ovat havainneet. Sen sijaan toive olla nuorempi ei lisää hyvinvointia.

Itsensä ikävuosiaan nuoremmiksi tuntevat 40–60-vuotiaat ovat töissä muita ikäisiään motivoituneempia ja heillä on vahvempi hallinnan tunne, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus vuodelta 2019. 

Nuoremmiksi tuntevilla on laajempi ystäväverkkokin.

Itsensä ikävuosiaan nuoremmiksi kokevilla on lisäksi pienempi riski masentua, monet tutkimukset ovat havainneet.

He myös pysyvät ikääntyessään fyysisesti aktiivisempina. Tämä voi osittain selittää sitä, miksi he pärjäävät paremmin kognitiivisia eli tiedonkäsittelytaitoja testaavissa tehtävissä.

”Yksilöt, joilla on nuorempi kuva itsestään, ylläpitävät todennäköisemmin sosiaalisesti, älyllisesti ja fyysisesti aktiivista elämäntapaa, joka on puolestaan eduksi heidän älyllisille toiminnoilleen”, kirjoittaa ranskalaistutkija Yannick Stephan kollegoineen pitkittäistutkimuksessa, jossa 50–70-vuotiaita yhdysvaltalaisia seurattiin kymmenen vuoden ajan.

Itsensä todellista ikäänsä nuoremmiksi tuntevien aivot näyttävät nuoremmilta. Heillä on havaittu magneettikuvissa enemmän harmaata ainetta, joka vähenee ikääntyessä. 

Näyttöä on saatu siitäkin, että itsensä nuoremmiksi mieltävät elävät hieman pidempään.

Olennainen kysymys ikäkokemusta ja hyvinvointia tarkastelevissa tutkimuksissa on kausaliteetti, sanoo Kokko. Yhteyksiä havainnoivat tutkimukset eivät yleensä selvitä kytkösten syy–seuraus-suhteita.

”Onko se niin päin, että jos kokee itsensä nuoremmaksi, niin mielen hyvinvointi on parempi. Vai onko niin, että jos on parempi fyysinen toimintakyky ja parempi mielen hyvinvointi, niin sitten arvioi itsensä nuoremmaksi”, hän sanoo.

Saksalaisia 30–80-vuotiaita seurannut tutkimus kertoo, että itsensä kielteisessä valossa näkevillä on taipumus kokea ikänsä vanhempina. Myös stressi saa tyypillisesti ihmisen tuntemaan itsensä ikävuosiaan vanhemmaksi. 

Ja jos keho muistuttaa ikääntymisestä kivuilla, ihmisellä on vanhemman ihmisen ikäidentiteetti. Sama vaikutus on lääkityksellä, leikkauksilla ja kuulolaitteiden kaltaisilla apuvälineillä, yhdysvaltalainen tutkimus raportoi.

Tutkijakaksikko Pinquartin ja Wahlin mukaan näyttö puhuisi sen puolesta, että ikäkokemus on olennaista hyvinvoinnin kannalta.

”Subjektiivisen iän vaikutus terveyteen on huomattavasti vahvempi kuin päinvastoin”,  he kirjoittavat.

Miksi sitten niin monet aikuiset alkavat iän kertyessä tuntea itsensä ikävuosiaan nuoremmaksi?

Yksi syy voi olla se, että ikääntymiseen liitetään nyky-yhteiskunnissa paljon kielteisiä asioita, ja nuoremmaksi tunteminen on etäännyttämiskeino. Vanhenemiseen tyypillisesti liittyvät fyysisen kunnon heikkeneminen ja tiedonkäsittelyn hidastuminen eivät näin koske itseä.

”Siihen, miten ikääntyminen koetaan, vaikuttaa yhteiskunnan asennoituminen. Julkisuudessa puhutaan mielestäni hirveän kielteisen värittyneesti vanhenemisesta”, Kokko sanoo.

Hän huomauttaa, että 60- ja 100-vuotiaat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Julkisessa keskustelu huomio painottuu viimeisiin vuosiin, ja vähemmälle jäävät kuusikymppisten kokemukset.

Ihmiset ovat nykyään fyysisesti paljon pidempään hyväkuntoisia kuin aiemmat sukupolvet, ja moni kuusikymppinen on aktiivisesti liikkuva, elämäänsä tyytyväinen työikäinen. 

”Mielikuva kuusikymppisestä on värittynyt aikaisempien sukupolvien kokemuksilla.  Yleinen mielikuva ja käsitys siitä, minkälainen itse olen, ovat ristiriidassa.”

Kansainvälisissä vertailuissa on havaittu, että koetun iän ja todellisen iän välinen ero on suurin Yhdysvalloissa. Sen perässä tulevat läntisen Euroopan maat ja Australia. Aasian maissa ero on pienempi, ja pienin se on Afrikassa.

”On esitetty, että individualistiset kulttuurit ovat nuoruuteen suuntautuneita ja niissä on vallalla laajalle levinneitä kielteisiä stereotypioita vanhuusiästä, joten aikuiset saattavat olla taipuvaisia tuntemaan itsensä nuoremmiksi suojellakseen itsetuntoaan ja psykologista hyvinvointiaan”, Pinquart ja Wahl kirjoittavat. 

”Sitä vastoin kollektivistisissa yhteiskunnissa, kuten Kiinassa, on myönteinen näkemys ikääntymisestä, ja vanhempia ihmisiä kunnioitetaan paljon”, he jatkavat.

Monissa Afrikan maissa vanhemmat ihmiset voivat olla ”perheen pään” asemassa ja hierarkiassa korkeimmalla.

Kokon mielestä meillä olisi yhteiskuntana parannettavaa siinä, miten ikääntymisestä puhutaan. Vaikka ikääntyminen toki tuo haasteita ja kunto voi lopulta heikentyä, se tarkoittaa myös uusia elämäntapahtumia, iloja ja mahdollisuuksia.

Tyytyväisyys elämään, onnellisuus ja kokemus elämän merkityksellisyydestä yleensä pikemmin lisääntyvät kuin vähenevät viidenkympin jälkeen. Elämänkokemus myös antaa taitoa käsitellä pettymyksiä.

Lue lisää: Asenne voi edistää tai heikentää hyvin­vointia – ja kun ennakoi sairauksia ja vanhuuden vaivoja, niitä myös herkemmin saa

Lue lisää: Oletko vanhentunut ennenaikaisesti? Elimistön ikä ei aina vastaa ikävuosia

Lue lisää: Kahdeksan tapaa estää vanhenemista