Vielä yhdet trikoot

Liisa hurahti suosittuun urheiluvaatebrändiin, ja nyt hänellä on nettishoppailun vuoksi tuhansien euron velat. Edes luottotietojen menettäminen ei ole hillinnyt Liisan ostohimoa. ”Kai se on jotain materiaalirakkautta.”

SUOSITUN urheiluvaatebrändin mainokset tuntuivat pompsahtavan eteen aina, kun Liisa, 25, avasi Instagram-tilinsä. Ne huokuivat sitä samaa: osta äkkiä minut omaksesi, niin kuulut heimoon.

Sydän pamppaili jo pelkästä mainoskuvien plarailusta. Myös tunnetut treenivaikuttajat markkinoivat brändiä ja tarjosivat seuraajilleen alekoodeja ostoksia varten.

Toimi äkkiä! Rajoitettu määrä 20 prosentin alennuksella vain tällä koodilla, somepostaukset huusivat.

Täysin vastustamaton kuvio, Liisa huokaisee.

Kolmen vuoden yletön verkkoshoppailu vei Liisan kaikki rahat ja lopulta myös luottotiedot.

Jossain vaiheessa hän joutui jopa laskemaan, miten pitkään voi olla maksamatta sähkölaskua ennen kuin koti pimenee.

Liisa ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hänen lähipiirinsä ei tiedä velkaantumisesta. Liisan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa, ja HS on nähnyt velkojen järjestelyyn liittyvän takauspäätöksen.

URHEILUVAATTEISTA tuli Liisan intohimon kohde kuntosaliharrastuksen vuoksi.

Yksi brändi oli ylitse muiden, ja siihen näyttivät tykästyneen monet muutkin treenaajat. Trikoiden leikkaus poikkesi kilpailijoista, vyötärönauha oli juuri sopivalla korkeudella ja istuvuus täydellinen. Trikoot maksoivat noin 60 euroa.

”Brändi nostatti huumaa Instagramissa ja ilmoitti päivän ja kellonajan, jolloin uusi mallisto tulisi myyntiin. Se oli suoranaista villitsemistä. Kaikki ryntäsivät verkkokauppaan samalla sekunnilla, ja vaatteet olivat loppuunmyytyjä hetkessä. Eihän sellaisesta kukaan halunnut jäädä paitsi.”

Syntyi kilpajuoksu siitä, kuka ehtii napata uuden malliston vaatteet ensimmäisenä. Koska oli näennäinen paniikkikiire, Liisa osti vaatteita valtavat kasat eri väreissä.

Liisa käytti maksupalvelu Klarnaa, jossa ostokset voi ottaa laskulle. Tällöin tuotteita ei tarvitse maksaa heti vaan niille saa tyypillisesti 30 päivän kuluttoman laskun. Eräpäivää voi usein myös siirtää eli ”torkuttaa”.

Lisäksi laskun voi pilkkoa Klarnan avulla osiin, jolloin osamaksujen päälle tulee korko.

Osissa maksaminen tuntui Liisasta houkuttelevalta alusta asti. Korko oli pieni haitta siihen nähden, ettei vaatteita tarvinnut maksaa heti.

Ostoshetki tuntui naurettavan helpolta: sen kuin pötkötteli sängyllä ja siirsi parilla klikkauksella uudet trikoot ja topit tilaukseen.

”Tuntui, että voin ostaa ihan mitä vain, koska en maksanut vaatteita saman tien. Ajattelin aina, että no seuraavasta palkasta sitten, se on sen ajan murhe.”

Vaikka osa vaatteista meni aina palautukseen, jokaisesta ostoskerrasta kertyi silti satojen eurojen lasku.

Liisa työskentelee kaupassa, joka sekin tarjoaa vastustamattomia houkutuksia.

Jos hän näkee asiakkaan ostoskorissa kivoja tavaroita, hän saattaa etsiä työvuoronsa jälkeen samat tuotteet itselleen.

Mukaan on tullut toppatakki, kynttilälyhtyjä ja sisustustavaroita. Kihelmöivintä on saada hyppysiinsä jotain uusinta uutta.

”Tarvitsinko niitä? En todellakaan. Aivan typerää.”

LIISA tekee nelipäiväistä työviikkoa ja ansaitsee verojen jälkeen noin 1 500 euroa. Yhtenä päivänä hän tekee keikkatöitä.

Aluksi palkka riitti shoppailuun, sillä Liisa asui vielä lapsuudenkodissaan. Kun hän muutti omilleen, karu totuus palkan riittävyydestä alkoi valjeta.

Kun palkka ilmestyi tilille, suusta pääsi usein: ”Ei hemmetti, noin vähän.”

”En hahmottanut lainkaan, mihin palkkani riittää. Laskin päiviä siihen, että raha tulisi tililleni, ja sitten vain tuijotin saldoa hölmistyneenä.”

Ensin Liisa alkoi siirtää esimerkiksi puhelin- ja sähkölaskujen eräpäiviä, mutta useat yritykset antavat tehdä sen verkossa vain kerran. Oli pakko soittaa asiakaspalveluun ja pyytää eräpäivän siirtoa.

”Se oli jotenkin kamalan noloa, etten selvinnytkään maksuista ajallaan.”

Syksyllä 2022 Liisa tajusi, ettei rahaa riittänyt edes ruokaostoksiin.

”Monet sietävät huonosti esimerkiksi tylsyyttä.”
”SHOPPAILUUN VOI muodostua samalla tavalla riippuvuus kuin vaikkapa alkoholiin, ruokaan, pelaamiseen tai pornon katseluun”, toteaa psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Milla Tamminen.

Tammisen mukaan riippuvuuden avulla pyritään joko saamaan tunnereaktioita tai välttämään niitä, yleensä molempia.

Shoppailemalla voi piristää tylsää hetkeä tai vältellä masennuksen tunnetta. Silloin impulssikontrolli on usein heikentynyt eikä ihminen pysähdy miettimään, onko ostokseen varaa.

”Varmaan jokainen pystyy tunnistamaan sen mielihyvän tunteen, joka uuden vaatteen ostamisesta tulee.”

Tamminen näkee riskejä siinä, että ostosten tekeminen kännykällä on niin vaivatonta.

”Ja sanoisin, että monet sietävät huonosti esimerkiksi tylsyyttä. Sitä yritetään paikata tekemällä kaikkea kivaa, josta seuraa välitön hyvänolontunne.”

MAINONNAN siirtyminen sosiaaliseen mediaan ei ole ainakaan helpottanut ostosriippuvuudesta kärsivien elämää.

Tutkija Essi Pöyryn mukaan mainostaminen on sosiaalisessa mediassa hyvin kohdennettua – ja täten myös tehokasta.

Pöyry työskentelee Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksessa, jossa hän on perehtynyt sosiaaliseen mediaan, kuluttajiin vaikuttamiseen sekä verkkokauppaan.

Pöyry toteaa, että somemainokset valikoituvat algoritmien avulla sen mukaan, mitä somekäyttäjä katsoo tai klikkaa.

”Jos näet feedissäsi tietyn tuotteen mainosta suhteettoman paljon, kyllähän siitä voi herätä tunne, että tämä on jotenkin tosi merkittävää. Ikään kuin kehotus reagoida.”

Ja kun mainosta klikkaa, voi joutua mainosluuppiin.

”Silloin saat todennäköisesti yhä enemmän ja enemmän brändin mainoksia, koska niiden esittäminen juuri sinun feedissäsi on kannattavaa.”

Brändit osaavat koukuttaa ostajan myös sillä hetkellä, kun tilattu tuote saapuu. Paketissa on usein alekoodilappu seuraavia ostoksia varten.

Tällaisesta voi olla vaikea kieltäytyä, koska tarjous tuntuu ainutkertaiselta, Pöyry pohtii.

LIISAN RAHAPULA alkoi näkyä pian päivän syömisissä. Lounastunnilla hän kaivoi repustaan usein eväsrasian, jossa oli tomaattimurskaa, pastaa, papuja tai linssejä ja soijarouhetta sekaisin ”mössönä”.

”Todella pahaa minun tekemänä.”

Joskus Liisa turvautui työpaikkansa hävikiksi merkittyihin tuotteisiin, kuten hedelmiin, joita oli siirretty taukotilaan.

”Itkuhan siinä tuli, kun tajusin, että tässä minä nyt istun ja syön lounaaksi puoliksi mädäntyneitä nektariineja.”

Viimeinen niitti oli 3 000 euron eläinlääkärilasku, jonka jälkeen velkaa oli kertynyt reilun 9 000 euron edestä.

Silloin joku Liisan ystävistä mainitsi Takuusäätiön. Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, josta voi saada maksutonta apua velkojen hoitoon esimerkiksi pankin lainatakauksen muodossa, jolloin velat yhdistetään yhdeksi uudeksi järjestelylainaksi.

Liisa teki hakemuksen, joka hyväksyttiin syksyllä 2023 lähes kahdeksan kuukauden jonotuksen jälkeen. Liisa sai takauksen, ja nyt pankki perii hänen palkastaan joka kuukausi tietyn summan.

Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden vastaava asiantuntija Antti Helenius kertoo, että osamaksukaupoista aiheutunut velkaantuminen näkyy jonkin verran hakijoiden joukossa.

”Esimerkiksi kännyköitä ja tietokoneita on hankittu operaattorin rahoituksella. Osissa maksaminen on ymmärrettävä valinta nuorilla, kun säännöllisiä tuloja ei välttämättä ole. Maksueristä pitäisi toki selvitä silloinkin.”

”Kun jokainen vaate on käyty läpi, fiilis lässähtää kyllä nopeasti.”
MISTÄ ostamisen himo Liisan mielestä kumpuaa?

Liisa kuvailee ostosprosessin tuntuvan niin huumaavalta, että siihen jää koukkuun.

”Kai se on jotain materiaalirakkautta. Varsinkin tylsinä hetkinä haluan piristää itseäni shoppailemalla. Siitä tulee niin valtavan iloiseksi joka kerta, kun tilaus saapuu postiin ja vaatteita pääsee hypistelemään”, hän sanoo.

”Mutta kun jokainen vaate on käyty läpi, fiilis lässähtää kyllä nopeasti. Että tässäkö nämä nyt oli.”

Edes velkajärjestely ja maksuhäiriömerkintä eivät ole taltuttaneet ostoshimoa. Maksuhäiriömerkinnän vuoksi Liisa ei tosin enää pysty ostamaan verkko-ostoksia laskulle – periaatteessa.

”Edelleen yritän sinnikkäästi ja oikein rukoilen, että tilaukseni menisi läpi. Joskus siinä onnistunkin, koska kaikki yritykset eivät tarkista luottotietoja. En voi itselleni mitään, olen aivan addiktoitunut”, Liisa naurahtaa itsekin sanoilleen.

Liisan kodista ei ole vielä katkaistu sähköjä, vaikka varoituksia hän on ehtinyt saada useampia.

Sen sijaan haastatteluhetkellä operaattori on katkaissut hänen puhelimestaan netin, koska puhelinlaskuja on rästissä.

”Ehkä ihan hyvä opetus minulle. Enpä pääse ainakaan hetkeen shoppailemaan mitään puhelimellani.”