Aamulehti

Marianne Urpalainen ja Juha Kokkonen halusivat omakotitalon ja ison pihan, jossa olisi tilaa kunnon kokoiselle autotallille.

Pariskunta kiersi katsomassa kourallisen taloja, mutta hyvät vaihtoehdot olivat Tampereen seudulla kalliita ja sopuhintaiset remonttikohteita. Kun kriteereillä ei löytynyt valmista taloa, he päättivät rakennuttaa sellaisen itse.

Talonäytöt vaihtuivat tonttiesittelyihin. Toiveissa oli, että talolle löytyisi paikka Tampereen eteläpuolelta ja Helsinki–Tampere-moottoritielle ajaisi kotipihasta minuuteissa.

Maaliskuussa 2019 Urpalainen ja Kokkonen ajoivat ensimmäistä kertaa Lempäälään, puolen hehtaarin metsäiselle tontille.

Urpalainen sanoo tienneensä heti, että tämä se on. Kokkonen tarvitsi vielä kaksi käyntiä.

– Olin ensin sitä mieltä, että tie on liian pieni ja hiekkainen, Kokkonen sanoo.

Nyt tienpätkään on jo tottunut.

Tonttikauppa toteutui juuri ennen juhannusta 2019. Seuraavat kuukaudet voi tiivistää yhteen lauseeseen: lupa-asiat veivät aikaa.

Ensin kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle tontille oli haettava suunnittelutarveratkaisu, sitten odotettava kunnanvaltuuston käsittelyä ja sitä seuraavan kuukauden valitusajan umpeutumista.

Marraskuun alussa Kokkonen ja Urpalainen saivat hakea rakennuslupaa. Sen saaminen venähti joulun ja vuodenvaihteen yli tammikuuhun.

Lue lisää: Katso, mitä maksaa tavallisen omakotitalon rakennuttaminen Pirkanmaalla – Aamulehti selvitti: talopakettien hinnoissa yllättävän isoja eroja

Helmikuussa 2020 tontilla alkoivat maatyöt. Perustusten vuoro oli maaliskuun alussa, ja talon runko nousi maaliskuun lopussa.

Kesäkuun alussa kaikki talon sisäseinät olivat saaneet jo maali- tai tapettipinnan. Urpalainen, Kokkonen ja koirat Lars ja Tove muuttivat uuteen kotiin syyskuun alussa.

Nyt talo on valmis ja autotalli rakenteilla, ja rakennusprojektiin on kulunut rahaa noin 450 000 euroa. Budjetti oli alun perin 420 000 euroa.

Kallein osa, eli talopaketti muutoksineen, muodosti kustannuksista yli puolet, 265 000 euroa. Maatyöt, kaivo ja jätevesijärjestelmä osoittautuivat yllättävän kalliiksi. Ne maksoivat yhteensä 75 000 euroa.

– Luulimme laskevamme budjetin aika pessimistisesti. Varaakin oli laskettu, mutta se vara hävisi aika äkkiä, Urpalainen sanoo.

– Vaikka luulet olevasi tosi tarkka, jos et ole ennen rakentanut taloa, se perinteinen 10 prosentin budjetin ylitys tulee aika helposti.

Urpalainen kertoo, että he haluavat puhua rahasta avoimesti, sillä oman rakennusprojektin alkaessa rakennusbudjeteista oli huonosti tietoa saatavilla. Netissä keskustelupalstojen viestiketjujen tiedot olivat usein joko pahasti vanhentuneita tai mielipideväittelyä.

Urpalainen ja Kokkonen ovat kirjanneet koko rakennusprojektin ajan menoja taulukkoon. Menokohteet voi jakaa karkeasti kolmeen: maatöihin, talon ulkokuoreen ja talon sisäosiin.

Suurin osa budjetin ylityksistä johtui maatöistä. Kokkonen kertoo, että vaikka tontin maa on tukevaa, eikä esimerkiksi paalutusta jouduttu tekemään, tontille oli ajettava 2 000 tonnia maata.

Lue lisää: Tällaisen pankkilainan perhe saa talon rakentamiseen 3 200 euron nettotuloilla – Pirkanmaalla moni nostaa yli 300 000 euroa

Lue lisää: Elina ja Markku Kujansuu tahtoivat löytää läheltä Tamperetta tavallisen perheen budjetille sopivan valtavan rantatontin – lähes mahdoton haave toteutui ja tontille nousi itse piirretty unelmatalo

Kuluja kertyi myös lähes huomaamatta. Kokkonen hanki esimerkiksi puutavarat kertaostoksena. Sen päälle autotallia rakentavalta urakoitsijalta on tullut satojen eurojen tarvikelasku. Toisessa käänteessä työmaalle on pitänyt ostaa lisää jatkojohtoja ja vuokrata jätelava.

– Hetkessä voi ajatella, että ei näitä tarvitse merkitä, mutta koko rakennusaikana näistä kertyy 4-numeroinen summa, hän sanoo.

Urpalaiselle ja Kokkoselle mielenrauhaa antoi avaimet käteen -talopaketti. Se takasi, ettei hinta muutu, ellei muutoksia tehdä.

– Jos taloa rakentaa itse, muuttujia on aika paljon, Urpalainen sanoo.

Urpalaisen ja Kokkosen talo rakennettiin puolen hehtaarin tontille. He muokkasivat valmiin talomallin pohjaratkaisua mieleisekseen. Talon huoneala on 133 neliötä.

Lue lisää: Saako maalle enää rakentaa? Jussi Mekkonen haluaisi myydä mailtaan kolme tonttia Nokialla, mutta kohtasi yllättävän ongelman – ihmettelee kaupungin kantaa: ”Perinnemaisemat ränsistyvät”

Urpalainen ja Kokkonen halusivat seinien rakennusmateriaaliksi hirren.

– Siitä maksaa tämän kokoisessa talossa 50 000 lisää. Jos olisi halunnut kivitalon, olisi saanut maksaa vielä toisen 50 000 lisää, Kokkonen sanoo.

Muille rakentamista haaveileville Urpalaisella ja Kokkosella on yksi neuvo: palkkaa pätevä vastaava mestari ajoissa.

– Hyvät ovat yleensä työllistettyjä. Ei ole huono idea kysyä mestaria hyvissä ajoin, vaikka alussa häntä ei tarvittaisiinkaan, Urpalainen sanoo.

Parin tuhannen euron säästö vastaavan mestarin palkassa voi tuntua projektin alussa merkittävältä, mutta Urpalaisen ja Kokkosen mielestä siinä säästäminen ei kannata. Lopulta palkan osuus koko budjetissa on myös pieni.

Urpalainen ja Kokkonen löysivät mestarin Kangasalta talofirman vinkkaamana.

– Hyvä vastaava mestari maksaa itsensä takaisin.

Suomalaiset rakentavat entistä pienempiä omakotitaloja. Uusien omakotitalojen keskimääräinen nettoala pienentyi vuodesta 2010 vuoteen 2020 kymmenellä neliöllä, 175 neliöstä 165 neliöön.

Rakennustutkimus RTS:n tilastosta selviää, että ammattilaisilla teetetyt rakentamiskustannukset kasvoivat samassa ajassa niin, että keskimääräinen neliöhinta nousi 1 650 eurosta 2 080 euroon. Hinnassa ei ole huomioitu tonttia tai rahan arvon muutosta.

Pientaloteollisuus ry:n johtaja Kimmo Rautiainen huomauttaa, että uusien talojen neliöhinnat vaihtelevat paljon varustelutasosta riippuen. Hän arvioi, että haarukka on 15003000 euroa neliötä kohti.

Lämmitysjärjestelmä on yksi isoimmista neliöhintaan vaikuttavista tekijöistä. Sähkölämmitys maksaa 5 000 euroa, kun uusissa omakotitaloissa ylivoimaisesti yleisin maalämpö maksaa 15 00020 000 euroa.

Rakennustutkimus RTS:n mukaan keskivertorakentaja säästää omalla osallistumisellaan noin 50 000 euroa. Karkeasti sanoen tällä säästöllä voi ostaa talolleen tontin, sillä koko maassa tonttien keskihinta on 50 000 euroa.

Kimmo Rautiainen arvioi, että omakotitalot alkavat nyt olla ”järkevän kokoisia”, eli neliöt ovat tehokkaasti käytössä.

– Rakentaminen maksaa ja lämmittäminen maksaa. Turhia neliöitä ei siksi kannata rakentaa.

Hän arvioi, että talojen kokoa ovat pienentäneet kotitalouksien pienentyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin, joissa tontit ovat syrjäseutua pienempiä.

2000-luvun alussa omakotitaloja nousi Suomeen vielä 10 00015 000 talon vuositahtia. Nyt määrä on noin 7 000. Rautiainen sanoo, että tonttitarjonta on edellytys rakentamiselle.

Esimerkiksi Tampereella syksyn 2020 omakotitonttihaussa vuokratontteja oli tarjolla 18 ja niihin jätettiin yhteensä 377 hakemusta.

– Sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Hakijoita voi olla monikymmenkertainen määrä tonttien määrään nähden.