Alkaa vihdoin vaikuttaa siltä, että kuluttajat tottuvat uuteen korkotasoon.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat elokuussa vuoden takaisesta, mutta eivät enää heinäkuusta. Helsingissä hinnat jo nousivat.

Suomessa, vaihtuvakorkoisten asuntolainojen maassa, asuntomarkkinat ovat olleet jo kuukausia jäissä. Jos pitää normaalina, että lainoilla on korot ja muistaa markkinakorkojen kehitystä hieman pitemmältä ajalta, niin huomaa, että kuluttajien säikähdys korkojen nousun vuoksi on ollut yllättävän voimakas.

Uusien asuntolainojen keskikorko oli elokuussa noin 4,5 prosenttia. Tällaista korkoa pidettiin ihan normaalina vielä viitisentoista vuotta sitten ja alhaisena 20 vuotta sitten. Toki korko on vuoden takaiseen verrattuna kova, mutta silloin elettiin aikaa, jolloin lainamarkkinoilla vallitsi epänormaali tila.

Korkojen suunta ja korko-odotukset vaikuttavat voimakkaasti kuluttajien käytökseen. Keskikoron nousu on pysähtynyt, ja edessä on hyvin todennäköisesti korkojen laskua. Perjantaina Euroopan tilastolaitos Eurostat kertoi, että hinnat nousivat euroalueella syyskuussa 4,3 prosenttia vuoden takaisesta. Vauhti hidastui Suomessa kolmeen prosenttiin. Reaaliansiot ovat vihdoin kasvussa.

Liikennepolttonesteiden hinnat todennäköisesti nousevat kohti talvea öljyn maailmanmarkkinahintojen mukana, mutta muiden kustannusten äkkinousu vaikuttaisi olevan nyt takana. Esimerkiksi sähkön hinnan tuntuva nousu viime vuoden tapaan olisi todella iso yllätys.

Vaikuttaa siltä, että Euroopan keskuspankki ei enää nosta ohjauskorkoja. Seuraava liikahdus tapahtunee joskus keväällä. Silloin suunta luultavasti kääntyy ja ohjauskorkoja aletaan laskea, jollei mitään yllättävää tapahdu.

Nordean tuoreessa kyselyssä suomalaiset olettivat, että asuntolainoissa yleinen 12 kuukauden euribor on viiden vuoden päästä alle neljän prosentin tasolla. Vallitseva oletus siis on, että asuntolainojen korot ovat juuri nyt päätymässä tasolle, jolla ne pysyvät melko pitkään. Samankaltainen käsitys on myös rahamarkkinoilla.

Usko pitkäaikaiseen maltilliseen korkotasoon alkaa nyt ohjata asuntojen ostajia. Pelko väistyy, kun inflaatiokin hidastuu. Korothan eivät yksin selittäneet kuluttajien säikähdystä vaan kaikkien kulujen yhtäkkinen ja yhtä jalkaa edennyt kallistuminen.

Patoutunut kysyntä alkaa hiljalleen purkautua. Kasvukeskuksiin virtaa paljon uutta väkeä, ja rakentamisen ahdinko johtaa tarjonnan vähentymiseen.

Rakennusteollisuuden mukaan uusia asuntoja aloitetaan tänä vuonna vain 16 000. Tämä tarkoittaisi sitä, että ensi ja seuraavana vuonna tarjonta ja kysyntä ovat ainakin kasvukeskuksissa pahasti epätasapainossa.

Tilastokeskuksen mittauksesta päätellen suomalaisten velkamäärätkään eivät ole niin suuria, että ne estelisivät käännettä. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velat eivät nousseet vuonna 2022 vuodesta 2021. Velkaantumisaste jopa hieman laski.

Tulos on yllättävä, sillä nollakorkomaailman pelättiin suistaneen suomalaiset velkavetoiseen kulutuksen riemujuhlaan. Myyjien on kuitenkin turha odotella asuntojen hintojen äkillistä nousua – ainakin siitä päätellen, että asuntolainoja on viime kuukausina nostettu hyvin vähän.

Jos hintojen luisu muuttuu nousuksi, vertailu vuokra-asumisen ja omistusasumisen kustannusten välillä muuttuu. Omistusasuminen muuttuu taas kannattavammaksi kuin vuokraaminen, joka oli hetken aikaa voittava valinta. Ero omistamisen eduksi ei ehkä ole yhtä selvä kuin nollakorkoaikana, mutta tämän ajanjaksonhan Nordean kyselystä päätellen lähes kaikki tietävät kadonneen historiaan lopullisesti. 

Tähän ajatukseen onkin syytä tottua. Normaali tilanne palaa monien vuosien jälkeen lainamarkkinoille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinja.