Aamulehti

Suomalaisten jokasyksyinen perinne veronpalautukset – tai ikävässä tapauksessa mätkyt –  voi olla pian historiaa.

Jatkossa verottajalta kilahtaisi pitkin vuotta veronmaksajille tekstiviestejä tai sähköposteja, joissa kerrotaan, että veroprosenttiasi olisi hyvä säätää. Taustalla voi olla esimerkiksi tuoreet muutokset palkassa. Jos ehdotus on ok, veronmaksajan ei tarvitse tehdä mitään. Jos muutos ei sovi, veronmaksaja käy Oma Verossa ilmoittamassa sen.

Esimerkki on kuvitteellinen, mutta jokin samankaltainen järjestelmä olisi teknisesti mahdollista ottaa Suomessa käyttöön vaikka heti, kertoo verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura. Siihen olisi myös vankat yhteiskunnalliset perusteet.

Heikura haastateltiin Verotalolla Tampereen Hatanpäällä torstaina 9. marraskuuta. Ennen kuin hän kertoo lisää verotuksen automatisoinnista, on kiinnostava tietää, millä mielellä Suomen johtava veroviranhaltija seurasi keskiviikon veropäivän uutisia. ”Siinä on tapahtunut muutosta meidän kannalta positiiviseen suuntaan. Nyt nostetaan paljon enemmän esiin, mitä verorahoilla tehdään ja miksi niitä kerätään.”

Verottaja saa vuosittain noin 700 000 puhelua, jotka liittyvät veroprosentin muutoksiin. Verokorttimuutoksia tehdään vuositasolla reilusti yli miljoona. Luvut kertovat siitä, millainen hallinnollinen taakka jäisi pois, jos verottajan ajatus ennakonpidätysprosentin osuvuuden parantamisesta toteutuisi.

Heikura listaa muutoksesta tulevia hyötyjä: Ensinnäkin kaikkien suomalaisten veronmaksajien elämä helpottuisi. Toiseksi muutoksella olisi myös muita yhteiskunnallisia hyötyjä. Esimerkiksi kuntien ja valtion kassavirta olisi tasaisempi ja helpommin ennustettavissa. Kuntien verokertymä voi nyt jäädä pieneksi kuukausina, jolloin veronpalautuksia maksetaan paljon. Samoin valtion muu rahoitustarve vähenisi, jos veroja ei tarvitsisi maksaa takaisin loppuvuodesta.

”Suurin osa suomalaisista saa palkka- tai eläketuloja. Heidän verotus osuisi paljon paremmin kohdalleen.”

Jotta verottajan haave verohallintoaloitteisesta veroprosentin säätämisestä toteutuisi, pitäisi lakeja muuttaa. ”Tekniikka meillä on olemassa”, Heikura sanoo. ”Isot lainsäädäntöhankkeet vievät yleensä noin kaksi ja puoli vuotta aikaa. Jos halutaan olla optimistia ja toiveikkaita, niin nämä voisivat olla voimassa vuonna 2027.”

Verohallinnon toiveena on, että muutos voisi tapahtua nopeamminkin, mutta tähän Heikura ei usko. ”Saa nähdä, miten tämä mahtuu nykyisen hallituksen työjonoon.”

Suomalaisten veronmaksajien elämä on helpottunut merkittävästi vuosikymmenten aikana. Veroehdotukset otettiin käyttöön 1990-luvulla, ja 2000-luvun puolivälissä veroilmoituksen ja veroehdotuksen korvasi esitäytetty veroilmoitus. Veronmaksajan työksi on jäänyt tarkistaa esitäytetty ilmoitus keväällä ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia, kuten matkakulu- tai kotitalousvähennyksiä.

Verohallinto lähettää vuodessa lähes 5 miljoonaa esitäytettyä veroilmoitusta. Niihin tulee noin 1,5 miljoona muutosehdotusta.

Kuinka hyvin suomalaiset osaavat pitää huolta omasta verotuksestaan? Heikuran mielestä melko hyvin, vaikka petrattavaakin olisi. ”Sellaista ilmiötä on ollut havaittavissa viime vuosina, että esitäytettyä veroilmoitusta ei tarkisteta. Vasta sitten, kun lopullinen verotuspäätös tulee, niin huomataan, että täältähän puuttuu matkakulut.”

Tämä on verottajan kannalta työlästä, koska veroilmoitusten muutokset tehdään pitkälti automaattisesti. Verotuspäätöksen muuttaminen vaatii aina virkailijan käsityötä. Näiden määrä on kasvanut joillain kymmenillä tuhansilla parin viime vuoden aikana. Suurin osa liittyy ilmoittamatta jääneisiin matkakuluihin.

Monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka suurelta osin suomalaisten verotus on jo tällä hetkellä automatisoitua. Heikuran mukaan henkilöverotuksessa reilu 80 prosenttia kaikista päätöksistä tapahtuu automaattisesti. Yritysverotuksessa automatisaation taso on 93 prosenttia. Automaattiset verotuspäätökset tarkoittavat käytännössä sitä, että tietokoneet laskevat verojen määrän annettujen sääntöjen mukaan.

Verottaja ajautui kiistaan verotuksen automatisaatiosta eduskunnan apulaisoikeusasiavaltuutetun kanssa vuonna 2019. Apulaisoikeusasiavaltuutetun päätöksen mukaan verottajan vakiintunut käytäntö käyttää automaatiota verotuspäätöksissä oli laiton eikä ole ”hyvää hallintoa”. Heikuran mukaan tilanne korjaantui tänä vuonna, kun voimaan tuli uusi laki, joka sallii automatisaation.

Uusi lainsäädäntö asettaa tarkat rajat automaattisen päätöksenteon käytölle. Viranomainen voi ratkaista asian automaattisesti ainoastaan, jos päätös ei edellytä tapauskohtaista harkintaa. Automaattisen päätöksenteon tulee perustua täsmällisiin, ennalta määritettyihin käsittelysääntöihin. Sääntöjen tulee puolestaan perustua lainsäädäntöön ja niiden laatimisesta vastata ihminen. Verohallinnon automaattinen päätöksenteko toimi vaatimusten mukaisesti jo ennen uuden lain voimaantuloa. 

Verohallinnon henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin 5 100 henkilötyövuotta. Kuinka paljon työntekijöiden määrä vähenee, jos tietokoneiden tekemät veropäätökset lisääntyvät vielä entisestään? Ei kovin paljon, ellei tekoäly kehity mullistavalla tavalla, Heikura sanoo. ”Jos puhumme verovalvonnasta, -ohjauksesta ja -neuvonnasta, niin niin kauan kun tekoäly ei ole kehittynyt äärimmilleen tai sitä ei saa käyttää julkishallinnossa, niin ihmistyötä tarvitaan.”

Verottajalle tulee vuodessa reilu kaksi miljoonaa puhelua ja fyysisiä käyntejä on 250 000. ”Ne vaativat paljon työvoimaa.” Verovalvontaan liittyy myös niin monimutkaisia ilmiöitä, että niiden ymmärtämiseen tarvitaan yhä ihmisaivoja.

Heikura arvioi, että työntekijämäärä voisi laskea tämän hetken reunaehdoilla alimmillaan 4 700–4 800 henkilötyövuoteen. Tämän jälkeen riskit veronmenetyksistä kasvaisivat. ”Jos tekoälyn ja automatiikan roolia voidaan kasvattaa ja lakeja saadaan suoraviivaistettua, niin sitten se olisi helpompaa.”