Juhannuksena puoliso sanoi, että nyt riittää. Että siis mikä riittää, kolmekymppinen mies ihmetteli. Selvisi, että puoliso tarkoitti heidän monivuotista liittoaan ja halusi erota.

Perheeseen kuului pieniä lapsia, ja mies kuvailee heidän elämänsä olleen kiireistä. Myös työt veivät paljon vanhempien aikaa. 

Hänen mielestään pariskunnalla oli kuitenkin mennyt ihan hyvin. Heillä oli hänen mukaansa ollut vilskeestä huolimatta aikaa ”yhteisille jutuille, läheisyydelle ja seksille”.

Puolison tyytymättömyys tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Päivästä, jona "elämä yhtäkkiä päättyi”, on nyt muutama vuosi.

Mies on yksi niistä yli sadasta vastaajasta, jotka kertoivat yllätyserostaan HS.fi:ssä julkaistussa kyselyssä.

Kyselyyn vastanneiden joukossa on paljon samankaltaisia tarinoita, joissa ero on tullut puolisolta kuin ilmoitusasiana. Monet muistavat tarkasti ajan ja paikan, jossa puoliso on ilmaissut erotoiveensa: 

”Eräänä lauantaiaamuna hän ilmoitti pyykkituvasta tullessaan, että hänen mielestään tämä parisuhde oli ohi”, kertoo nelikymppinen nainen, joka oli ollut yhdessä miehen kanssa yli kymmenen vuotta.

”Ihan tavallisena kevätiltapäivänä mies tuli töistä ja sanoi, että tämä oli nyt tässä. Hän ei olekaan enää rakastunut, eikä asialle voi tehdä mitään”, kuvailee 34-vuotias nainen monivuotisen suhteen loppuhetkeä.

Eräs muisti minuutintarkan kellonajan, jolloin erotekstiviesti oli saavuttanut hänet.

Jutussa on käytetty sitaatteja vain yhteystietonsa jättäneiltä vastaajilta. Kyselystä saadut vastaukset kertovat ainoastaan parisuhteen toisen osapuolen näkemyksistä. 

Erot sujuvat yleensä paremmin, kun eropäätös tehdään edes jossain määrin yhdessä ja samassa tahdissa, sanoo pariterapiaan erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Karolina Ollila.

Yllätyksellisyyden tuntu syntyy siitä, että osapuolet ovat ”eron eri vaiheissa” tai toinen ei ole pitänyt eroa millään tavalla vaihtoehtona. 

Usein yllättävän erotoiveen takana on ongelmia kommunikaatiossa tai suoranaista puhumattomuutta. Vaikeneva osapuoli ei ole osannut, uskaltanut tai halunnut puhua tunteistaan. Voi tuntua siltä, että koskaan ei ole hyvä hetki ottaa esiin omaa epävarmuuttaan tai tyytymättömyyttään. Taustalla voi olla myös pelkoa siitä, että kumppani ei ole valmis kuulemaan tai keskustelemaan asioista ja että aloite aiheuttaa riidan.

Vaikenemisen taustalla voi olla myös halu suojata suhdetta, Ollila sanoo. Vaikenija saattaa ajatella, että sivuuttamalla omat tunteensa hän pitää suhdetta elossa. 

Huono olo voi kuitenkin kasautua sietämättömäksi tunteeksi. Silloin jokin ulkoinen tekijä, kuten ristiriita, saattaa aiheuttaa painetta ja synnyttää erotoiveen.

Kyselyvastauksissa ulkoinen tekijä saattoi olla muutos, joka olisi vaatinut lisää sitoutumista, kuten häät, lapsen syntymä, kodin ostaminen tai vaikkapa vain suunnitteilla oleva lomamatka.

Moni vastaaja kertoo jälkikäteen ymmärtäneensä, että suhteessa ei puhuttu avoimesti mieltä vaivaavista asioista. 

”Suhteemme oli sopuisa ja koin, että sovimme hyvin yhteen. Tunteista puhuminen oli jälkeenpäin ajateltuna vaikeaa, sillä molemmat olivat kotoa oppineet toimintamallin, ettei huolestuta toista.”

”Puoliso oli kantanut kaikkia mahdollisia asioita vuosien ajan. Mikään riita ei oikeastaan ollut täysin sovittu. Asiat kuplivat monessa tilanteessa esiin kyllä, ja ne olisi pitänyt ottaa itse vakavammin silloin. Puoliso ei kokenut voivansa puhua minulle, vaikka kyselinkin.”

Vaikka eropäätös saattaa näyttää jätetyn mielessä äkilliseltä, jättäjä on voinut harkita jo pitkään. 

”Sain kuulla, että päätös oli tehty aikoja sitten, jopa vuosia aiemmin, mutta että siitä ei voinut minulle puhua, koska olisin reagoinut siihen väärin (eli olisin ilmaissut negatiivisia tunteita). Tuntui kamalalta, kun puoliso sanoi, että ei ollut enää ollut vuosiin sitoutunut liittoomme”, kertoo kuusikymppinen nainen, jonka suhde kesti lähes 25 vuotta.

Joskus jättäjä voi haluta lähteä suhteesta nopeasti välttääkseen tilanteen kivuliaisuutta.

Jotkut vastaajat ovat kuulleet toisen erotoiveesta esimerkiksi heti vaihto-oppilaaksi lähdettyään tekstiviestillä, ja onpa avioliittokin päätetty Whatsapin välityksellä. 

Nelikymppinen nainen kertoo, että hänen miehensä aloitti eroprosessin mököttämällä ennen kuin kertoi, ettei ollut avioliitossa onnellinen. Asiaa puitiin ulkomaanmatkalla. 

”Koin olevani kuin löysässä hirressä. Lopulta hän ilmoitti haluavansa erota Whatsapp-viestillä. Ei pystynyt sanomaan sitä minulle kuulemma ääneen.”

Salamaero tarkoittaa jätetylle usein sitä, että asioita jää käsittelemättä. Pahimmillaan koko eron syy voi jäädä mysteeriksi, kertovat monet kyselyyn vastanneet. Epätietoisuutta kuvailtiin vastauksissa pahimmaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi.

”Erosta on nyt kuusi vuotta. Koen, että eron syyt jäivät osittain puhumatta ja käsittelemättä, mikä on hidastanut toipumisprosessia”, kirjoittaa nyt nelikymppinen nainen.

”Jos eron syyt eivät ole selvillä, jätetty voi kokea paljon vihaa, pettymystä, surua ja arvottomuutta”, Ollila sanoo. 

Jätetty voi tuntea myös syyllisyyttä omasta toiminnastaan suhteen aikana.

Ne ovat tunteita, jotka voivat jyrätä suhteen historiasta alleen kaiken sen hyvän, mitä suhteessa on ollut.

”Sille ei ole tilaa eron hetkellä.”

Samoin eron syistä valehtelu ja vaikkapa uuden suhteen kieltäminen tuntuvat erityisen pahalta, kertovat jotkut kyselyyn vastanneet.

Parisuhteen hajoaminen ja etenkin jätetyksi tuleminen sattuu aina. Ihmisellä on laumaeläimenä evoluution sanelema syy pitää lauma kasassa. Lajikehityksemme varhaisvaiheissa olemme olleet riippuvaisia muiden hoivasta ja ero heistä on tarkoittanut suurella todennäköisyydellä kuolemaa. 

Jos joutuu eroon läheisistään, aktivoituu uhan kokemus, joka muistuttaa kuoleman pelkoa. Eroahdistus voi näyttäytyä niin vihana, pelkona, häpeänä, suruna kuin mustasukkaisuutenakin, kuvailee psykologi Katja Myllyviita tunneskaalaa teoksessa Mustasukkaisuus. 

Kyselyvastauksissa jätetyt kuvasivat monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Oli laihtumista, lihomista, pahoinvointia, unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, itkeskelyä, päihteiden käyttöä.

Ero tuntui traumaattiselta ja pelottavalta. Vastaajat kuvasivat tunnetta myös sokiksi ja paniikiksi.

”Kuin lattia olisi vedetty pois alta.”

”Ero käynnistää myös paljon muutoksia käytännön elämässä”, Karolina Ollila muistuttaa.

Toinen saattaa menettää eron hetkellä enemmän kuin toinen. Esimerkiksi kodin tai ystävät. Elämään voi tulla taloudellisia vaikeuksia ja huoltajuuskuvioiden muuttuessa pitkiä aikoja erossa lapsista tai lisää vastuuta heistä. 

”Jouduin neuvottelemaan asuntolainan uudestaan, tekemään kaikki omakotitalon työt, hoitamaan lapset.” 

”Koin hyvin vahvaa epäonnistumista ja häpeää, kun perhe oli rikki. Ja samaan aikaan sekä kaipasin että murehdin lapsista, kun he eivät olleet minulla.”

”Et menetä vain suhdetta, vaan myös yhteiset tulevaisuudenhaaveet”, Ollila muistuttaa. 

Parilla on voinut olla yhteisiä suunnitelmia kuten matka, talon osto tai perhejuhlia edessäpäin. Häitä valmistellut nainen kertoo tuntemuksistaan näin:

”Ero oli todella yllättävä ja jouduin shokkiin. En uskaltanut aluksi kertoa kuin parille läheiselle, koska annoin miehelle aikaa ’perua’ eron ennen kuin häitä aletaan perumaan toden teolla. Häät kuitenkin olivat niin lähellä, että esimerkiksi juhlapaikasta tuli jo kustannuksia. En kyennyt toimimaan, nukkumaan enkä syömään.”

Monet vastaajista sanovat, että osasivat tulkita eron merkkejä vasta eron jälkeen. Kun vielä oltiin yhdessä, kumppani alkoi esimerkiksi puhua vähemmän asioistaan, muuttui välttelevämmäksi tai vaikutti tavallista apeammalta. Tai päinvastoin hän oli eloisampi ja vireämpi ja alkoi panostaa ulkonäköönsä. 

On melko tavallista, että eron merkkejä alkaa erottaa vasta eron jälkeen, sanoo Karolina Ollila.

Riitely ei ole automaattisesti vaaran merkki parisuhteessa.

”Myös erolla uhkaaminen on aika tavallista, eikä välttämättä kerro todellisesta halusta erota. Kyse voi olla myös toiveesta tulla ymmärretyksi ja saada toinen ymmärtämään, että kyseessä on vakava asia”, Ollila sanoo.

”Hyvässäkin suhteessa voi olla pelkoa, että menettää toisen.”

Sen sijaan yksinäisyydentunne ja kohtaamattomuus voivat olla merkkejä siitä, että suhteessa on käsittelemistä vaativia asioita. Kohtaamattomuudella Ollila tarkoittaa sitä, että arjessa ei pysähdytä puhumaan, näkemään ja kuulemaan toista. 

Kielteinen kommunikaatio ei ole hyvästä. Psykologit puhuvat neljästä ratsumiehestä, jotka voivat turmella parisuhteen. Ne ovat kritiikki, halveksunta, puolustautuminen ja vetäytyminen.

Karolina Ollillan mukaan huonosti voivissa suhteissa on päästetty ”joku kolmas” väliin. Se ei välttämättä tarkoita uutta rakastajaa, vaan kolmas voi olla jokin muu parisuhteen ulkopuolinen asia, joka vie kaistaa parisuhteelta: esimerkiksi työ, harrastus, lapsi, sairaus tai köyhyys. Tämä kolmas vie huomiota, aikaa ja energiaa niin paljon, että parisuhteelle ei jää tarpeeksi elintilaa.

”Se, että toinen ei halua luoda yhteisiä hetkiä, voi olla vaaran merkki”, Ollila sanoo.

Sitäkin kuitenkin tapahtuu, että parisuhteen tuhoava ”joku kolmas” on uusi suhde. HS:n kyselyyn vastaajista suuri osa oli naisia, joiden miespuolinen kumppani oli rakastunut toiseen ja halusi erota.

Perhebarometri 2013 kertoo, että tämä ei ole tavallinen erotarina: sen mukaan naiset tekevät kaksi kolmasosaa avioeroaloitteista. 

Karolina Ollilan mukaan kolmanteen osapuoleen hullaantuminen on siitä hankala haaste parisuhteelle, että ihastunut saattaa tulla sokeaksi kaikelle sille hyvälle, mitä suhteessa on ollut. Silloin uusi suhde vie nopeasti mennessään.

Parisuhteessa on kaksi ajankohtaa, joissa se on erityisen haavoittuvaisessa vaiheessa. Ne ovat pikkulapsiaika ja se ajankohta, jolloin lapset ovat itsenäistyneet teini-ikäisiksi tai muuttaneet pois kotoa.

”Se on hetki, jolloin moni kysyy itseltään, millä tavoin haluan elää omannäköistä elämää”, Ollila sanoo.

Moni sellainen vastaaja, jonka erosta oli kulunut jo vuosi tai useampi, oli lopulta tyytyväinen tilanteeseen. Kaikki eivät olleet vieläkään saaneet selville eron todellisia syitä tai ymmärtäneet ex-kumppaniensa valintoja, mutta moni kertoi oppineensa paljon itsestään eroprosessin aikana.

”Opin, että vaikka tunteista ja parisuhteesta keskustelu ei ole vahvuuksiani, sitä kannattaa silti tehdä avoimin mielin. Tiedän myös nyt, mitä haluan suhteeltani ja missä määrin, eikä kaikessa ole pakko tehdä kompromissia”, kirjoittaa kolmekymppinen nainen.

Jutun alussa esitellyn kolmekymppisen miehenkään elämä ei oikeasti päättynyt yllätyseron jälkeen:

”Olen päässyt erosta yli. Yksiselitteistä reseptiä siihen en osaa sanoa. Se oli matka omaan itseen. Siinä oli apuna itsereflektiotaito, ammattilainen, ystävät, perhe. Ja elämään jääneet asiat, kuten työ ja ne maailman rakkaimmat lapset. Lopulta ainoa, jota voi muuttaa, on oma itse. Siihen sitten keskityin. Kohtasin omia huonoja puoliani ja onnistuin nousemaan vahvempana kuin koskaan.”

Lähteet: Osmo Kontula: Yhdessä vai erikseen? Perhebarometri 2013 (Väestöliitto), Katja Myllyviita: Mustasukkaisuus (2023 Duodecim).