Seinäjoki

Hälinä, radio ja puheensorina.

Äänet, joita kauppakeskuksessa on tottunut kuulemaan.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Torikeskuksessa on kuitenkin hiljaista – siellä eivät pauhaa edes radiohitit. Kauppa­keskus on autioitunut niin liikkeistä kuin asiakkaistakin.

Ensimmäisessä kerroksessa vähintään puolet liiketiloista on tyhjiä. Toisessa kerroksessa useampi tila ammottaa myös tyhjyyttään.

Ennen Kauppakadun puoleisissa tiloissa oli Hennes & Mauritz (H&M) peräti kahdessa kerroksessa. Se lopetti heinäkuussa. Samoin teki huhtikuussa Lindex, toinen kansain­välinen vaate­liikeketju.

Samaan aikaan kun keskustan kauppakeskukset tyhjenevät liikkeistä, kauppa käy kanta­kaupungin ulkopuolella. Vuoden 2019 lopulla Jouppiin tulleen Ideaparkin pelättiin jo ennen valmistumistaan kuihduttavan keskustan.

Nyt uhkakuvat näyttävät käyneen toteen.

Marraskuisena torstaiaamuna Torikeskuksen kellarikerroksen kahvilassa väkeä on vähänlaisesti. Kahvilan ainoa asiakas, vanhempi rouva tilaa kahvin ja nauttii siitä pyöreän pöydän ääressä. Hänen kanssaan juttelee tiskin takana hääräävä kahvilatyöntekijä Taru Särkelä.

”Asiat eivät ole kuin ennen”, tokaisee Särkelä Torikeskuksen nykytilanteesta.

Kahvila Wenla on toiminut kauppakeskuksessa vuodesta 2020. Vuosien aikana Särkelä on seurannut kehitystä, jossa yritys toisensa jälkeen on siirtynyt keskustan pienistä kauppakeskuksista jättikeskukseen.

”Näin on vaan käynyt. Se on jokaisen yrittäjän oma valinta, missä haluaa olla.”

Särkelä vertaa Ideaparkia jenkkityyliseen kauppakeskukseen, minne kaikki keskitetään ja missä kaikki on suurta, kuten parkkipaikat. Keskustassa pysäköinti pikemminkin turhauttaa, koska paikat ovat maksullisia.

”Maksulliset parkkipaikat karsivat asiakkaita. Kuka haluaa maksaa 0,50–1,00 euroa siitä, että vain piipahtaa jossakin?”

Tyhjistä kauppakeskuksen liiketiloista kuuluu välillä remonttiääniä ja niistä putkahtelee rakennusmiehiä.

Liikkeiden vetäytymisen seurauksena Tori­keskus onkin vähitellen muuttunut kauppa­keskuksesta toimisto­keskukseksi, kertoo Taru Särkelä. Rakentaminen on yhä kesken marraskuun puolivälissä.

Muualla kantakaupungissa voi yhä tehdä vaateostoksia kauppakeskuksessa. Muutamia vaateliikkeitä on esimerkiksi Epstorilla, Torikeskuksesta muutaman sadan metrin päässä sijaitsevassa kauppakeskuksessa.

Keskustan kauppakeskusten välinen matka taittuu pikkupakkasessa kävellen muutamassa minuutissa. Vihreän kyltin alla on sisäänkäynti, jossa liukuovet väistyvät syrjään ja edessä on hiljainen käytävä.

Sisälle astuessa Epstorissa on rauhallista vähän ennen kello yhtätoista aamupäivällä. Ikäihmisiä istuu käytäville ahdetuissa pöydissä. Radiosta soi Miley Cyruksen Flowers.

Liikkeissä yrittäjät hääräilevät tai odottavat tiskin takana asiakkaita saapuvaksi.

Tiloja on tyhjillään, osa yläkerran tiloista on muokattu toimistoiksi. Tarkemmin katsottuna Epstorilta huomaa merkkejä samanlaisesta kehityksestä, jonka Torikeskus on juuri käynyt läpi.

Laukkutalon myyjä Marja-Leena Valli muistaa vielä Epstorin huippuvuodet. Muun muassa matkalaukkuja myyvä liike on ollut samalla paikalla kahdeksan ja puoli vuotta.

”Oli kampanjoita ja väki liikkui. Niiden aikaan Epstorilla oli joka paikka täynnä.”

Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä kauppakeskuksessa Epstorissa on tapahtunut vuosien varrella muutoksia. Nykyinen asiakaskunta koostuu pääasiassa paikallisista ja jäljelle ovat jääneet erikoisliikkeet, jotka sinnittelevät.

Ennen asiakkaita riitti koko maakunnasta, ja kauppakeskuksessa oli myös nuorten suosimia ketjuvaateliikkeitä.

”Kyllä nyt näkyy, että ne puuttuu”, harmittelee Valli.

Kauppakeskuksen kävijämäärät lähtivät laskuun, kun Seinäjoen Keskustoria ryhdyttiin uusimaan, pohtii Valli. Tämä hankaloitti hänen mukaansa keskustan liikennettä niin, että ihmiset yhä pelkäävät tulla keskustaan.

”Sitten tuli tietenkin se kuuluisa Ideapark, jonne suurin osa liikkeistä meni. Niin kutsuttuja kakkos­liikkeitä pidettiin jonkin aikaa Torikeskuksessa ja Epstorissa.”

Myös korona-ajalla oli osuutensa kauppakeskuksen kävijämäärien laskuun. Vallin mukaan nyky­tilanteesta kielivät parhaiten tyhjät, vuokrattavana olevat liiketilat.

”Nyt näyttää vähän huonolta. Toivon, että Seinäjoen kaupunki vetää tänne taas liikkeitä.”

Samaa toivoo myös Niku Peltokangas, kolmannen sukupolven kauppias Moment-vaateliikkeessä. Hän kuvailee keskustan käymää muutosta rajuksi ja arvostelee kaupunkia keskustan näivettymisestä.

”Muutos on ollut rajua, kun Seinäjoen keskusta on muuttunut ja tyhjentynyt. Seinäjoki olisi voinut olla edelläkävijä ja tehdä sen, mitä Tampere esimerkiksi nyt tekee. Keskustaa elävöitetään ja väkeä käy taas paljon keskustassa.”

Vastaavaa tehdään nyt ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jatkaa Peltokangas.

”Ostoskeskukset kaupungin laitamilla tyhjentyvät ja keskustat alkavat jälleen nousta. Seinäjoella olisi voitu hypätä tämän valitettavan kehitysvaiheen ylitse ja oltu voittajia tässä. Ei haluttu olla, joten tässä tilanteessa ollaan nyt sitten.”

Peltokangas ei ole harkinnut siirtävänsä liikettään Ideaparkiin, jonne yritykset ovat vaikuttavat juosseen kilvan. Kaikki paitsi erikoisliikkeet, korostaa Peltokangas.

”Ketjuliikkeet ovat kaikki lähteneet Ideaparkkiin. Monimerkkimyymälät ovat edelleen täällä. Ollaan mieluummin yhdessä täällä kuin yksin Ideaparkissa.”

Ideaparkin ja keskustan kauppojen välille on Peltokankaan mukaan syntynyt asetelma, jossa asiakkaista kiistellään ja jossa asiakas valitsee yleensä jomman­kumman.

”Kyllä olen sitä mieltä, vaikka sanotaan, että yhteistyötä pitäisi tehdä. Asiakas ei jaksa enää lähteä tänne pyörittyään päivän Ideaparkissa. Meitä se ei täällä paljon lämmitä.”

Keskustorista tasan kolmen kilometrin päässä on Ideapark. Talvisella kelillä matka kestää autolla noin kymmenisen minuuttia. Iltapäivällä autot notkuvat rivissä ja lähin parkkiruutu on noin kymmenen metrin päässä sisäänkäynnistä.

Seinäjokelaiset Miika Seppälä ja Sampsa Eloniemi ovat myös saapuneet Ideaparkiin autoilla torstaina alkuiltapäivästä. Heidän mukaansa lyhyetkin matkat taitetaan Seinäjoella autolla, koska julkisella liikenteellä matka kestää vähintään kaksi kertaa kauemmin.

”Ilman autoa Etelä-Pohjanmaalla ei pärjää”, toteaa Eloniemi.

Arki-iltapäivänä Ideaparkissa on paikoittain vilkasta. Kauppakeskuksessa kuulutetaan mainos­kampanjoita.

Seppälä ja Eloniemi ovat saapuneet kauppakeskukseen monen muun tapaan ostoksille. Reilu kymmenen vuotta sitten he olisivat suunnanneet näissä merkeissä vielä keskustaan.

Nykyään kantakaupunkiin mennään ainoastaan lounastamaan tai kuppiloihin viettämään iltaa ystävien kanssa.

Seppälä toivoisi, että keskustassa olisi elämää muulloinkin kuin viikon­loppuisin. Hänellä on näkemys siitä, miten nykytilanteeseen on päädytty.

”Tällä hetkellä keskusta on autioitunut, koska se on yhä kesken. Uskon, että kun kaupunki saa parsittua kasaan kaikki mitä on suunnitellut, siitä se sitten taas elävöityy. Aikaa vie varmasti pitkän tovin”, Seppälä pohtii.

Eloniemi pitää keskustan nykyistä tilannetta huonona, mutta uskoo kaupungin ratkaisevan esimerkiksi pienten kauppakeskusten tilanteet.

”Toivottavasti ei ainakaan unohtuisi se keskusta. Ettei menisi pahemmaksi mitä se nyt on. Moni liike on keskustasta tullut tänne. Jäljelle ovat jääneet vain ruokapaikat ja kuppilat.”

Isoilla ja kolkoilla käytävillä on pitkä rivi liikkeitä, joiden joukossa on muun muassa kansainvälisiä vaateketjuliikkeitä. Mukana on lisäksi päivittäis­tavarakauppoja.

Noin seitsemän metriä leveillä käytävillä kävelee kaverukset Miia Keski-Saari ja Riikka Lampinen. Heillä on käsissään Normalin kassit.

Keski-Saari tunnistaa Seinäjoen keskustassa tapahtuneen kehityksen ja pitää suuntaa huonona. Lampisella asiaan ei ole vahvaa mielipidettä, sillä hän on asunut Seinäjoella noin vuoden ajan.

Heistä molemmat kertovat tekevänsä joululahjaostoksensa toden­näköisesti Idea­parkissa. Ostosten tekemiseen Seinäjoen keskusta ei näyttäydy heidän mielestään erityisen houkuttelevana.

”Keskusta on aika kuollut. Ei sen pitäisi olla sellainen, että siellä on vaan kerrostaloja”, pohtii Keski-Saari.

Kahdeksasluokkalaiset Mila Kimpimäki ja Siru Paavola ovat tulleet koulun jälkeen viettämään aikaa Ideaparkiin. He istuvat kauppakeskuksen aukion edessä sohvalla läksykirjat käsissään.

Kimpimäki ja Paavola eivät edes muista aikaa, kun Seinäjoen keskusta oli yhä yleinen paikka tehdä ostoksia. He kertovat käyvänsä siellä harvoin eivätkä sen takia ole harmissaan keskustan autioitumisesta.

”Kunhan niitä liikkeitä on jossain. Ei niin väliä, että missä”, summaa Kimpimäki.