Kaipaatko hyvää luettavaa? HS julkaisee uudelleen parhaita lukemistojuttujaan. Tämä juttu on julkaistu alun perin 10/22.

Mehut, limut, maidot, mehukeitot, einekset, maustetut jogurtit, juustolevitteet, ruokakermat, lihatuotteet, talouspaperi, aikakauslehdet, suihkusaippuat ja muu ylimääräinen kosmetiikka.

Siinä on listaa asioista, joita ei löydy espoolaisen Sanni Lehtosen, 44, ostoskorista.

Kolmen vuoden aikana Lehtonen on saanut säästettyä ruokakauppa­menoissa melkein 10 000 euroa. Rahamäärä on Lehtosen tekemä arvio, jonka hän on laskenut summaamalla suurin piirtein sen, mitä hän on jättänyt ostamatta.

”Esimerkiksi juomalla vettä mehujen sijaan tekee ison säästön rahassa, mutta ei tule myöskään jätettä eikä kantamisen tuskaa.”

Lehtonen jakaa vinkkejä säästäväiseen elämäntapaansa Instagramissa. Hän kuvailee itseään uupuneeksi ex-suorittajaksi, elämän leppoistajaksi ja sijoittajaksi.

Kuukaudessa Lehtosella menee noin 150–200 euroa ruokaan. 

Muutos ruokaostoksissa tapahtui Lehtosen mukaan asteittain. Ensin kauppalistalta jäivät pois leikkeleet ja possutuotteet, mutta viime aikoina liha on jäänyt pois kokonaan. 

”Tässä olennaista on, että en koe luopuneeni mistään, kasvisruoka vain maistuu itselle paljon paremmalta. Värit ja maut lautasella tuovat enemmän.”

Esimerkiksi leivän sijaan perheessä syödään aamuisin keitettyä kaurapuuroa ja iltaisin tuorepuuroa. 

”Kaurahiutaleidenkin hinta on noussut vähän, mutta ne ovat edelleen todella edullisia.”

Kaapista löytyy myös aina mausteiden ja kuivattujen yrttien lisäksi maustamatonta jogurttia, linssejä, kikherneitä ja papuja, tomaattimurskaa, kookosmaitoa, kananmunaa sekä pähkinöitä ja siemeniä. Vakiolisukkeita ovat muun muassa pasta ja kvinoa. Juustoista Lehtonen suosii fetaa ja raejuustoa. 

Näiden lisäksi tärkeimpänä keittiöstä löytyy aina satokauden ja tarjousten mukaan ostettuja hedelmiä, vihanneksia ja marjoja.

”Tänä syksynä olen alkanut tarkastamaan tarjoukset etukäteen netistä. Tykkään vertailla hintoja ja hoitaa kauppaostokset itse. Tiedän aina, mistä saa edullisimmat kaurahiutaleet.”

Tämän jutun ohessa Lehtonen paljastaa kolme arjen luottoreseptiään, jotka on nopea valmistaa ja joissa annoshinta jää varsin maltilliseksi.

Aikaisemmin Lehtonen kertoo ajatelleensa, ettei samaa ruokaa voi syödä useampaa päivää putkeen.

”Nyt mietin, että miksi ei voi. Kunhan se on itselle okei ja lopettaa miettimästä mitä muut ajattelevat.”

Lehtonen varioi esimerkiksi puuroannoksia täytteitä vaihtelemalla. Tytär rakastaa puurossaan raejuustoa, mutta päälle laitetaan myös pilkottuja hedelmiä tai marjoja, siemeniä tai pähkinärouhetta.

”Myös ceyloninkaneli on meidän perheemme suosikki.”

Lisäksi tehosekoitin on kovassa käytössä ja pyörittää smoothiet päivittäin.

”Se on hitsin kätevää, kun sinne voi heittää mitä vaan: porkkanat, pinaatit, sellerit, lehtikaalia pakkasesta, nahistuneeksi päässeet omenat – mitä vaan.”

Banaani tuo smoothieen hyvää koostumusta ja makeutta, ja sitä on helppo pakastaa valmiiksi paloiksi.

Lehtonen painottaa, että vaikka elää säästeliäästi, se ei välttämättä tarkoita halvimpia eineksiä, pussikeittoja tai halvinta makkaraa.

Hän ei olekaan valmis tinkimään ruoan ravinteikkuudesta, vaikka säästökuluja kertyykin reilusti. 

Lapsena Lehtosen vanhemmat opettivat muun muassa sen, että mitään ei osteta hetken mielijohteesta eikä velaksi. 

Toisaalta Lehtonen kertoo nuorena aikuisena eläneensä myös vaihetta, kun hänellä oli vakituinen työ ja noin 4 000 euron kuukausipalkka, josta melkeinpä kaikki mitä tuli, myös meni. 

Oli mukava ostaa merkkilaukkuja, merkkiastioita, uutta kosmetiikkaa ja käydä säännöllisesti laittamassa esimerkiksi ripsenpidennykset.

Vuosien aikana säästäväiseen elämäntyyliin on vaikuttanut kolme merkittävää asiaa: ensinnäkin ympäristön hyvinvoinnin merkityksen kasvaminen, erityisesti oman lapsen myötä. Lehtosella on kasvanut halu näyttää, että arjen omilla pienilläkin valinnoilla voi pyrkiä vaikuttamaan.

Toiseksi, iso merkitys oli sillä, että Lehtosen tulot pienentyivät muutama vuosi sitten, kun vakituiset palkkatulot jäivät pois. Siihen johti vakava työuupumus ja sairausloman jälkeen tarjottu irtisanomispaketti. 

Viimeiset pari vuotta Lehtonen on elänyt yksinhuoltajana kotiäitinä, ja hänen käteensä jää noin 3 000 euroa kuukaudessa. Ne tulevat sijoituksista ja sairauden takia saadusta tuesta. Lehtonen aloitti sijoittamisen osakkeisiin 15 vuotta sitten pienillä summilla, ja vähitellen harrastuksesta tuli tärkeä talouden kulmakivi. Nyt hänellä on myös muutama sijoitusasunto.

Kolmas iso asia on ollut yksinkertaisesti ostohanojen laittaminen kiinni. Hän kertoo ostavansa asioita enää ainoastaan tarpeeseen. Arabia-astiastot ja kalliit käsilaukut ovat jääneet menneisyyteen.

Lehtosella onkin vahva minimalistisempi ajattelumalli, joka kiteytyy lauseeseen: vähemmän on lopulta enemmän.

”Enemmän aikaa ja rahaa aidosti tärkeille asioille.”

Eikö elämä ole ankeaa, kun kaiken laskee aina todella tarkkaan? Tähän kysymykseen Lehtonen on tottunut vastaamaan.

Säästäväisessä elämäntavassa parasta on vapaus, mitä se tuo mukanaan. Lehtonen esimerkiksi pitää matkustamisesta ja tekee sitä toisinaan tyttärensä kanssa. 

Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä Lehtosella on tyttärensä hyvinvointi, toisena oma hyvinvointinsa.

”Mitä vähemmän syödään prosessoitua ruokaa ja kuorrutetaan itseämme kemikaaleilla, saamme monia hyötyjä: lompakko kiittää, ympäristö kiittää, hyvinvointi kiittää.”