Vaatekaapin ääressä tekee mieli hyräillä Yö-yhtyettä mukaillen: niin pienen hetken t-paita on lumivalkoinen. Ajan saatossa vitivalkoiseen on ilmaantunut kellertäviä sävyjä.

Valkoiset vaatteet ovat herkkiä tahroille ja pinttymille. Siksi ne vaativat tarkempaa huoltoa kuin muunväriset vaatteet, sanoo Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander.

Yksinkertaisin keino taistelussa kellertymiä vastaan on ennaltaehkäisy. Esimerkiksi valkoisen kauluspaidan alla voi käyttää aluspaitaa, jos mahdollista. Silloin kauluspaita ei joudu suoraan kosketuksiin ihon kanssa.

Jos taas on oikein mieltynyt valkoisiin vaatteisiin, niitä kannattaa hankkia useampi. Näin valkoisen koneellisen saa täyteen nopeammin, joten yksittäinen valkoinen paita ei jää pyörimään pyykkikoriin. Silloin myös samaa vaatekappaletta tulee käytettyä harvemmin, ja se säilyttää kirkkautensa todennäköisesti pidempään.

Erityisesti ihoa vasten olevissa vaatteissa kainaloiden kohdat ovat alttiita kellertymille, sillä iholta irtoaa vaatteeseen esimerkiksi hikeä, rasvaa ja deodorantin jäämiä. Ne saattavat kellastuttaa vaatetta, vaikka se ei näyttäisi siltä heti käytön jälkeen.

Siksi ihoa vasten oleva valkoinen vaate kannattaa pestä jokaisen käyttökerran jälkeen tai ainakin parin päivän sisällä käytöstä. Silloin vaate pysyy todennäköisesti valkoisempana.

Valkoinen vaate pestään muun valkoisen pyykin kanssa. Pesuaineena käytetään valkoiselle pyykille tarkoitettua pesuainetta.

”Oikein pestynä vaate ei kellastu ja harmaannu niin nopeasti.”

Jo kaupassa valkoista vaatetta ostaessa kannattaa tutkia vaatetta hetki tarkemmin. Eri materiaalit kestävät eri tavalla pesua. Silmäys hoito-ohjelappuun kertoo, voiko vaatteen pestä korkeammassa lämpötilassa, jossa lika irtoaa paremmin.

”Esimerkiksi kolmenkymmenen asteen pesusuositus on aika matala. Silloin vaatteen valkoisena pysyminen on haastavampaa.”

Valkopyykkiin on saatavilla niin nestemäistä pesuainetta kuin pesupulveria. Nestemäisessä pesuaineessa käytetään optisia kirkasteita, jotka eivät varsinaisesti vaalenna vaatetta.

Pulverimaisiin pesuaineisiin taas on usein lisätty valkaisevia ominaisuuksia. Siksi valkopyykille kannattaa valita jauhemainen pesuaine, Silander vinkkaa.

”Voi myös kokeilla vähän eri pesuaineita, koska ne saattavat toimia vähän eri tavalla.”

Pesuainetta on syytä annostella sopivasti, koska liika aine saattaa harmaannuttaa vaatetta. Annostelu tehdään pesuainepakkauksen ohjeiden mukaan.

”Yleisesti Suomessa on aika pehmeä vesi eli suurimmassa osassa maata annostellaan pesuaine pehmeän veden ohjeistuksen mukaan.”

Joskus kellertymät ja tahrat ovat todella tiukassa. Silloin on syytä tehdä erillinen tahrojen käsittely.

Silanderin mukaan kellastuneisiin kohtiin voi levittää valkaisevaa tahranpoistoainetta, valkopyykinpesuainetta tai ruokasoodaa, jolla on myös valkaisevia ominaisuuksia. Ruokasoodaa lisätään pesuainelokeroon 2–4 ruokalusikallista valkopesuaineen kaveriksi.

Vaihtoehtoisesti ruokasoodasta ja vedestä voi tehdä tahnan. Sopiva sekoitussuhde on kolme osaa ruokasoodaa ja yksi osa vettä.

Tahna hierotaan halutulle alueelle, annetaan vaikuttaa, ja harjataan pois. Tämän jälkeen vaate pestään normaalisti.

Myös sitruunalla sanotaan olevan valkaisevia ominaisuuksia.

Sekoita pari desiä kuumaa vettä ja puolikkaan sitruunan mehu tai pari teelusikallista sitruunahappoa ja teelusikallinen suolaa keskenään. Kaada seos kellastuneiden kainalokohtien päälle, anna vaikuttaa hetki ja pese normaalisti.

Seoksen voi tehdä myös ämpäriin ja upottaa vaatteen sinne. Purista yhden tai kahden sitruunan mehu ämpäriin, laita joukkoon vähän suolaa ja lämmintä vettä. Paitaa liotetaan seoksessa noin tunti. Tämän jälkeen paita pestään normaalipesussa ja kuivataan auringossa, jos mahdollista.

Sitruunaa ja ruokasoodaa ei kuitenkaan kannata käyttää samanaikaisesti, koska sitruuna on happo ja ruokasooda vahva emäs. Silander suosittelee kokeilemaan ensin toista, sitten toista.

Vaatteen voi myös yrittää valkaista aineilla, jotka eivät ole yhtä ekologisia, kuten kloriitilla.

Kloriitin kanssa pelatessa on syytä muistaa, että se on voimakkaasti höyrystyvä, ihoa, hengityselimiä ja ympäristöä kuormittava aine. Käyttöohjeet on luettava huolellisesti ja suojakäsineitä käytettävä ennen kuin ryhtyy valkaisupuuhiin. Kloriitti ei kuitenkaan sovellu keinokuiduille, villalle eikä silkille.

Vaikka valkaisu kloriitilla ei ole kaikkein ekologisin vaihtoehto, se on silti parempi kuin kokonaan uuden vaatteen ostaminen.

”Mitä pidempään vaatetta käyttää, sen parempi”, Silander muistuttaa.