Kuninkaallinen media. Se kuulosti parikymppisen Jethro Rostedtin mielestä riittävän hienolta yrityksen nimeksi. Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa opiskeleva piikkiöläinen halusi bisnesmieheksi idolinsa Harry ”Hjallis” Harkimon tapaan. 

Rostedt perusti Piikkiön Royalmedian, jonka toimialoiksi rekisteröitiin muun muassa telemarkkinointi, vanhusten kriisipuhelin ja kustannustoiminta. Yritys palkkasi nopeasti useita puhelinmyyjiä. 

Nuori liikemies ryhtyi myös päätoimittajaksi. Vuonna 1998 hän julkaisi Suomen Saalistajat -metsästyslehden. 

”Nousimme heti Suomen tämän alan lehtien kirkkaimpaan kastiin”, Rostedt ilmoitti ensimmäisessä pääkirjoituksessaan.

Yli 20 vuotta myöhemmin mies on kahminut tukun titteleitä. 

Vuoden turkulainen, kaupunginvaltuutettu, tositelevisiotähti, lööppijulkkis, toimitusjohtaja, sarjayrittäjä. Tunnetaan nopeista puheistaan, kalliista kelloistaan ja Ferrareistaan. 

Lehtikuvissa Rostedt virnistää ja näyttää peukkua.

HS Turku selvitti, millainen mies kuvien takana on. Juttua varten haastateltiin parikymmentä Rostedtin tuntevaa henkilöä.

Osa lupautui luonnehtimaan miestä ainoastaan nimettömyyden turvin.

Kävi ilmi, että julkisuudesta välittyvä vaikutelma iloluonteisesta seuramiehestä on vain puoli totuutta. 

Paljastuu vakavia talousongelmia ja iso määrä riitoja yhteistyökumppaneiden kanssa. Rostedt itse kertoo, että korona-aika puri hänen liiketoimiinsa.

”Liiketoiminnat sakkasivat pahasti, joiden lisäksi sain suuret veromätkyt.” 

”Tällaista se on, ihmisen elämä, välillä.” 

Vastaukset HS:n kysymyksiin hän suostuu antamaan vain sähköpostilla. 

Rostedt on yksi Suomen näkyvimmistä ja kuuluvimmista viihdejulkkiksista, mutta nyt hän ei halua puhua edes puhelimessa. 

Suomen Saalistajat ei noussut lupauksista huolimatta tähdeksi mediataivaalle. 

Lehden ensimmäisen numeron valmistanut painotoimisto sai Royalmedialta vain puolet luvatusta palkkiosta. Toimisto suostui tekemään vielä toisen numeron, jotta saisi edes omansa pois.

Toisesta lehdestä rahoja ei enää kuulunut. Painotoimisto vei Royalmedian oikeuteen, joka velvoitti yrityksen maksamaan yli 50 000 markan laskun. Royalmedian taival päättyi nopeasti, ja myöhemmin yksi työntekijä haki palkkasaatavia oikeusteitse.

Vuonna 1999 alkoi Rostedtin ura kiinteistönvälittäjänä.

Oman kertomuksensa mukaan hänet oli jo valittu lääkeyhtiö Wallacin lääke-edustajaksi, kun Aninkaisten Kiinteistönvälityksen omistaja Antero Blomberg palkkasi hänet. Lääkemyynti vaihtui lennosta asuntonäyttöihin. 

Hauskannäköinen, 190-senttinen ja vitsejä liukuhihnalta suoltava turkulainen oli elementissään kiinteistönvälittäjänä. 

Kului vain viisi vuotta ja hänet nimitettiin Aninkaisten Kiinteistövälityksen toimitusjohtajaksi. 

Jättipotti osui kohdalle vuonna 2009, kun Rostedt osallistui Harry Harkimon juontamaan Diili-ohjelmaan. 

Nyt hänestä tuli koko Suomen hassuttelija. 

Jo Diilissä Rostedt osoitti pelimiehen elkeitä, kun hän voitti tehtävän myytyään auton poikkeuksellisen kalliilla kaverilleen. 

Harkimo kutsui Ilta-Sanomien haastattelussa Rostedtia ”sellaiseksi käytettyjen autojen kauppiaaksi” ja uskoi miehen huijanneen tehtävässä.

”Olen varma, että siinä käytettiin kaverisuhteita hyväksi.”

Rostedt on verotietojen mukaan tienannut noin viisi miljoonaa euroa vuosina 2010–2020. Kenties nopean älynsä ja ehtymättömältä vaikuttavan energiansa ansiosta. 

Kaverit huomasivat salamannopeat hoksottimet jo 1980-luvulla, kun Rostedt kävi Turun Työväen Shakkikerhossa.

Siellä pelasi myös historioitsija Teemu Keskisarja. Hän muistelee, että on ”varmaan vetänyt bisseä ja röökiä samoissa seurueissa”.

”Jethro oli eloisa tarinaniskijä, samanlainen kuin telkkarissakin.”

Rostedt oli voittamassa joukkuepronssia nuorten pikashakin SM-kisoissa Porissa vuonna 2000. Parhaimmillaan turkulainen oli juuri nopeatempoisessa pikashakissa.

”Shakki on opettanut minulle asioiden hahmottamista ja koordinaatiota”, Rostedt kertoo. 

Samassa pronssijoukkueessa pelasi Rikumatti Levomäki, joka työskentelee nykyisin hankekehitysjohtajana rakennusliike Skanskalla. Levomäki toimi lyhyen aikaa myös Aninkaisten Kiinteistönvälityksen toimitusjohtajana. 

1980-luvulla tutustuneet kaverukset pelaavat yhä silloin tällöin yhdessä. Levomäen mukaan Rostedt oli nuorena samanlainen kuin nykyään. 

”Aina valmis tekemään ja osallistumaan.”

”Ihmisten suista kuulee sanontaa, että joku on ihan kuin nuori Jethro, eli tekeväinen, äänekäs ja puhuu paljon.”

Vuosien varrella Rostedt on esitellyt julkisuudessa luksusautojaan. 

Miehellä on ollut ajossa ainakin Bentley ja useita Ferrareita. Kalliit kellot kiinnostavat, ja ylelliset asiat ylipäätään. 

Raha merkitsee hänelle paljon, sanovat monet.

”Häikäilemätön rahan suhteen”, eräs kuvailee.

Rostedt itse kertoo suhteensa rahaan muuttuneen:

”Raha ei merkitse nykyään juuri mitään.” 

Kovalla tohinalla käynnistetyt hankkeet eivät aina tuota tulosta. Vuonna 2017 Rostedt tiedotti kehittävänsä Kotidiili-nimistä verkkokauppaa. 

Ideana oli myydä asuntoja huutokaupalla.

Lue lisää: Tässä tulee Suomen presidentti

Kotidiilin toiminta loppui viime vuonna.

”Verkkokauppa lopetettiin, koska toinen osakas menehtyi ja tekeminen laitettiin luonnollisesti odottamaan parempaa ajankohtaa”, Rostedt kertoo. 

Monet yhteistyösuhteet ovat päättyneet riitoihin.

Vuonna 2015 varsinaissuomalainen yrittäjä Pekka Nieminen osti Rostedtilta osuuden tämän Ruutukasi-yrityksestä. 

Rostedt oli perustanut Ruutukasin viisi vuotta aiemmin muun muassa juonto- ja esiintymistöitään varten. Ruutukasi on omistanut myös kiinteistöjä ja huoneisto-osakkeita.

Nieminen sanoo tienneensä, että Rostedtin bisneksissä oli tuohon aikaan ”vauhtisokeutta”.

Hän oli maksanut hinnasta kolmasosan, reilut 60 000 euroa saamatta mitään vastineeksi.

Nieminen penäsi rahojaan takaisin monta vuotta. Rostedtilla oli aina selitys: asia oli joko unohtunut tai jäänyt kiireellisempien töiden alle.

Riita sovittiin vuonna 2020 juuri ennen oikeuskäsittelyä, ja Rostedt maksoi etumaksun korkoineen takaisin.

Rostedtin toiminta tuo mieleen stereotypian myyntimiehestä, joka kiemurtelee ongelmista ulos puhumalla. 

”Hän saisi sateellakin uskomaan, että aurinko paistaa”, yksi haastateltava toteaa.

Rostedtin kerrotaan viivyttelevän asioiden selvittämistä kuukausien, jopa vuosien ajan. 

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa onkin ollut viime vuosien aikana vireillä parikymmentä velkomushaastetta. Valtaosan näistä Rostedt on sopinut juuri ennen asian käsittelyä.

Kun uusi liikekumppani on vielä tuore tapaus, Rostedt puhuu ummet ja lammet ja osaa olla viimeisen päälle kohtelias ja tavoitettavissa, HS:lle kuvataan. 

Kun asiat lähtevät menemään huonoon suuntaan, yhteydenottoihin ei enää vastata. 

Rostedt ei tunnista näitä kuvauksia itsestään.

” En yleensä tunnista muutenkaan ihmisiä, jotka eivät omalla nimellä esitä kysymyksiä. Vähän niin kuin somessa nimimerkin takaa huuhtelevat. Mä olen mielestäni ollut kyllä ihan reippaasti esillä. Enkä kyllä tunnista mitään vaikeuksiakaan.”

Eräs HS:n haastateltava kehuu liiketoimien sujuneen Rostedtin kanssa ilman ongelmia ja hyvässä hengessä.

Rostedtin ulosottovelat nousivat julkisuuteen viime kesänä, kun Seiska-lehti kertoi miehellä olevan ulosotossa yli miljoona euroa. 

Nyt velkaa on jo yli neljä miljoonaa euroa. Yksistään verohallinto karhuaa häneltä jäännösveroja, ennakkoveroja ja varainsiirtoveroja noin 800 000 eurolla.

Rostedt on yrittänyt järjestellä raha-asioitaan erikoisillakin keinoilla. 

Tammikuussa 2019 hänen Ruutukasi-yhtiönsä myi Paimiossa sijaitsevan taloyhtiön koko osakekannan Oulussa toimivalle sijoitusyhtiölle KM Capitalille 1,28 miljoonalla eurolla.

Rostedtin tavoitteena oli ilmeisesti saada pääomaa velkojen maksuun.

Kaupan piti olla määräaikainen ja kauppakirjan mukaan Ruutukasi sitoutui ostamaan kohteen takaisin vuoden sisällä 1,38 miljoonalla eurolla. 

Käytännössä kyse oli järjestelystä, jossa Rostedt olisi maksanut vuoden lainasta korkoa 100 000 euroa. 

Asia on edennyt käräjäoikeuteen velkariitana, sillä Rostedt ei ole ostanut kiinteistöä takaisin sopimuksesta huolimatta. 

”Olen sitoutunut ostamaan kohteen”, hän vakuuttaa HS:lle.

Viime vuonna Rostedt myi Ruutukasin osakkeet Harkimolle.

Yrityksen toiminta on ollut voitollista. Vuoden 2018 aikana Ruutukasi keräsi voittoja 1,2 miljoonaa euroja, ja aiempina vuosina noin 100 000–200 000 euroa.

Rostedtin taustalla on pitkään toiminut tämän hyvä ystävä, Lease Deal -yhtiön omistaja Timo Nieminen.

Nieminen omisti jo aiemmin osan Aninkaisten Kiinteistönvälityksestä ja toimi yrityksen hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2018 asti.

Ystävien yhteistyö ei ole ollut saumatonta, sillä myös Niemisen yritys on vaatinut oikeudessa Rostedtilta velkojen takaisinmaksua. 

Viime vuonna Niemisen yritys nosti vireille kolme velkomusasiaa, jotka kuitenkin sovittiin ennen istuntoa.

Rostedtin erikoisen selityksen mukaan riitajutut päätyivät oikeuteen ”laskutusohjelman” virheiden takia. 

”Heillä on laskutusohjelma, joka teki sen automaattisesti. Yhtä monta kertaa ne sieltä poistettiin.”

Käräjäoikeuteen tammikuussa jätetyn asiakirjan mukaan Rostedt on velkaa Niemisen yritykselle yli 400 000 euroa.

Nieminen on toiminut muidenkin julkkisyrittäjien taustalla. 

Suomen Kuvalehden joulukuussa 2018 julkaiseman artikkelin mukaan Nieminen on rahoittanut Seppo ”Sedu” Koskisen yökerhobisneksestä ja omistanut puolet Stefan Thermanin luksuskelloyrityksestä.

HS ei tavoittanut Niemistä haastatteluun.

Vuonna 2019 Savonlinnassa kummasteltiin, kun Rostedt osti huonokuntoisen kauppakeskus Kauppalinnan. Myyjänä oli Timo Niemisen yritys. 

Miksi ihmeessä turkulaisjulkkis kiinnostuisi muuttotappiokunnan rähjäisestä kauppakiinteistöstä? 

Kaupassa oli kuitenkin jotain järkeä.

Samana vuonna aloittanut Antti Rinteen (sd) hallitus suunnitteli avaavansa Parikkalaan uuden rajanylityspaikan. Savonlinnaan olisi alkanut virrata turisteja idästä.

Hallituksen Parikkala-hanke ei toteutunut, eikä edennyt kauppakeskusprojektikaan. Sille kävi kuten niin monille muille Rostedtin liiketoimille.

Liikekumppanit näyttävät riitautuneen. Ensin Rostedt kielsi kokonaan omistavansa Kauppalinnaa. Lopulta hän väitti toimivansa todellisten, mutta salattujen omistajien puhemiehenä.

Faktaa on, että kesään 2020 saakka Rostedt istui Kauppalinnan hallituksessa.

Kun hän erosi hallituksesta, tilalle ei tullut ketään. Patentti- ja rekisterihallitus poisti Kauppalinnan yritysrekisteristä viime vuoden syksyllä. Kiinteistön kohtaloksi on jäänyt rapistua paikoilleen.

Rostedtin mukaan Kauppalinnan kauppa ”oli tosiaan huono”, mutta velkaa siitä ei varsinaisesti syntynyt.

”Asia siis sovittiin. En voi avata asiaa enempää, sillä näin sovittiin sopimuksessa.”

Kauppamiehen ongelmat kärjistyivät viime kesänä. 

Heinäkuussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi Rostedtin omaisuutta väliaikaiseen takavarikkoon 650 000 euron edestä. 

Rostedtille oli tehty verotarkastus, jonka tulokset ovat karua luettavaa. 

Tarkastuskertomuksen mukaan hän oli vuosina 2015, 2018 ja 2019 jättänyt ilmoittamatta verottajalle veronalaisia luovutusvoittoja noin 1,5 miljoonaa euroa, vuokratuloja 62 000 euroa, veronalaisen osakaslainan 200 000 euroa sekä varainsiirtoveroja 58 000 euroja. 

Verohallinto haki takavarikkoa, sillä se pelkäsi Rostedtin kätkevän, hävittävän tai luovuttavan omaisuuttaan. 

Rostedt selittää, että häneltä jäi veroja maksamatta, sillä ne ”tulivat mätkyinä”. Hänen mukaansa verottajan päätös osakaslainan verotuksesta on virheellinen.

Verohallinnon oman ohjeistuksen mukaan jo noin 16 000 – 20 000 euron vältetty vero voi täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistön. 

Varsinais-Suomen poliisilaitos ei kommentoi, onko asiassa käynnistetty tutkinta tai onko verottaja tehnyt sille tutkintapyynnön. 

Rostedtin mukaan asiaa ei ole selvitetty poliisin kanssa. 

”Ei tuo ole mikään poliisiasia eikä minua epäillä yhtään mistään. Nuo ovat lisäverot ja niihin määrätään aina korotus. Jos sä saat mätkyt, siihenkin lisätään korotus”, hän kirjoittaa.

Verohallinto voi jättää rikosilmoituksen tekemättä, jos kyse on lievästä tapauksesta. 

Tällöin verohallinto määrää veroja vältelleelle henkilölle veronkorotuksen, joka on hallinnollinen rangaistusluontoinen seuraamus. Veronkorotukset eivät ole julkista tietoa.

Vain hetkeä ennen kuin käräjäoikeus käsitteli verottajan takavarikkovaatimusta, Rostedt teki järjestelyjä omistuksiinsa.

Hän myi omistamansa Aninkaisten Kiinteistönvälitys Oy:n osakkeet Timo Niemisen Lease Deal -konsernille 200 000 eurolla. Rostedt omisti yhtiöstä 46 prosenttia. 

Sähköpostissaan hän kertoo, että yrityksestä luopuminen ei harmittanut, vaan se tuntui ”tavallaan hyvältä”.

”Yrityskaupat perustuvat myyntiin ja tässä tapauksessa mistään luopumisesta ei ollut kyse vaan siis kaupasta.”

Rostedt myi osakkeet vain pari viikkoa ennen kuin Verohallinto haki takavarikkoa käräjäoikeudesta. Hän kiistää, että kauppoja olisi tehty tulevan ulosoton pelossa.

”Myin ensimmäiset osakkeeni kyseessä olevalle ostajataholle muistaakseni 2013 tai 2014 eli ei mitään tekemistä asian kanssa.”

Käräjäoikeus teki päätöksen omaisuuden takavarikosta 2. heinäkuuta. 

Rostedtin ja Niemisen yrityksen tekemään kauppakirjaan oli kirjattu, että osakkeiden omistusoikeus siirtyy vasta heinäkuun 15. päivänä.

Niemisen Lease Deal Group valitti takavarikkopäätöksestä. Yrityksen mukaan osakkaiden omistusoikeus olikin siirtynyt sille suullisella sopimuksella jo kesäkuussa. Kihlakunnanvouti kyseenalaisti vastauksessaan tällaisen sopimuksen olemassaolon. 

Kun ulosottolaitos lopulta joulukuussa ulosmittasi kiinteistönvälitysyhtiön osakkeet, Lease Deal valitti tästäkin päätöksestä. 

On siis epäselvää, kuka tosiasiallisesti omisti kiinteistönvälitysyhtiön osakkeet takavarikkohetkellä. Tämän takia käräjäoikeus on määrännyt ulosmittauksen keskeytettäväksi.

Huhtikuun 2022 alussa oikeudessa oli vireillä useita Rostedtiin liittyviä velkariitoja. 

”Olen monessa mukana, usealla yhtiöllä, kaikenlaista mukaan on mahtunut”, Rostedt painottaa.

Vaikka Rostedtin taakse on jäänyt katkeria liikekumppaneita, osan kanssa ystävyys jatkuu oikeusriidoista huolimatta. 

Yksi näistä pitkämielisistä kavereista on Maskun Kalustetalon ja Ideapark-kauppakeskusten perustaja Toivo Sukari. 

Rostedtin suurin yksittäinen velka, noin 2,5 miljoonaa euroa, liittyy Sukarin lasten yrityksen kanssa tehtyyn kiinteistökauppaan Uudessakaupungissa.

Viiden lapsen omistama kiinteistöyritys haki rahojaan oikeuden kautta, ja vuoden 2021 lopulla käräjäoikeus velvoitti Rostedtin maksamaan erääntyneen kauppahinnan korkoineen.

Rostedt selittää, että hänen velkansa ylipäätään liittyvät isolta osin kahteen kiinteistöön, joista toisen hän osti Sukareilta. 

”Kun tämä kiinteistö myydään, se vähentää velan määrää noin 2,5 miljoonalla eurolla. Kun vielä Paimiossa sijaitseva kerrostalo myydään, velat tulevat kuitatuksi”, Rostedt kertoo.

Miehet ovat tunteneet toisensa vuosia, ja Rostedt toimi seremoniamestarina Sukarin häissä vuonna 2019. 

Sukari sanoo pitävänsä Rostedtia edelleen ystävänään.

”Jethro on ollut monessa mukana, ja nyt hänellä on takanaan epäonnistumia.”

Sukari painottaa, että liike-elämässä asiat riitelevät, eivät ihmiset. Hän kertoo esimerkin omista liiketoimistaan rakennusliike Lehdon kanssa.

”Eräässä vaiheessa puimme yhtä rakennusprojektia oikeudessa, kun toista taas olimme rakentamassa.”

Kaikki liikemiehet eivät Sukarin mukaan pysty anteeksiantoon, solmuun menneitä asioita ei ehkä koskaan unohdeta. 

Pahasti velkaantunut Rostedt kertoo kaipaavansa muutoksia velallisten kohteluun Suomessa. 

”Tässä maassa velallista kohdellaan kuin vierasta sikaa.”

”Edelleen 90-luvun aikana pulaan joutuneita ihmisiä pidetään jonkinlaisessa häpeäpuussa, yhteiskunnan silmissä”, hän kirjoittaa sähköpostissaan. 

Rostedt korostaa vielä, että hänen oma velkataakkansa ei edes ole ”varsinaisesti pahimmillaan”. Uskoa uuteen nousuun riittää. 

”Nyt myydään seuraavaksi nuo kohteet, jolloin saada velat maksettua. Ei elämässä silti saa kaikki rahan ympärillä pyöriä.”