Tämä työpaikka ei sovi kaikille. Täällä ei ole työpareja, vaan ”taistelupareja”. 

Näin julistaa viestintätoimisto Ellun Kanat. Eikä yritys kutsu itseään viestintätoimistoksi, vaan ”muutostoimistoksi”.

Neuvotteluhuoneen seinällä taistelijoita motivoidaan lainauksella Tuntemattomasta sotilaasta.

Ei tänne itkemään tultu, saatanallinen ralli päälle vaan.

Ellun Kanat tunnetaan politiikassa uraa tehneistä keulahahmoistaan. Sen perusti kokoomuksen entinen kansanedustaja Kirsi Piha vuonna 2008.

Nykyisin Ellun Kanat on yksi Suomen suurimmista viestintätoimistoista. Markkinointiviestinnän lisäksi yritys keskittyy muun muassa kriisiviestintään ja vaikuttajaviestintään, jossa vaikutetaan julkiseen keskusteluun esimerkiksi poliitikkojen, median ja viranomaisten kautta.

Yrityksen toimitusjohtaja, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen on tullut tutuksi myös Helsingin Sanomien kolumneistaan, joissa hän on kirjoittanut erityisesti työelämästä ja yritysten arvoista.

Ellun Kanat on ollut haluttu paikka korkeakouluharjoittelijoille. Tai HarkKanoille, kuten yritys heitä itse kutsuu.

Tyypillisesti korkeakouluopiskelijan opintoihin kuuluu muutaman kuukauden mittainen työharjoittelu, jossa päästään oppimaan alan töitä ja verkostoitumaan.

Vuosittain tuhannet korkeakouluopiskelijat suorittavat työharjoittelujakson. Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava teki työharjoittelusta kyselyn vuonna 2019.

Barometrin mukaan 65 prosenttia vastaajista ilmoitti harjoittelun olevan pakollinen osa koulutusta. Kysely paljasti, että moni harjoittelu on edelleen palkaton, erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Useat vastanneet toivat esiin, ettei harjoittelukorvaus vastannut tehdyn työn arvoa.

Helsingin yliopiston urapalveluista kerrotaan, että harjoittelussa palkka on pienempi kuin vakituisella työntekijällä, koska harjoitteluun kuuluu ohjausta, johon kuluu työnantajan resursseja. Tarkoitus ei ole, että vakituisille työntekijöille kuuluvia työtehtäviä teetetään harjoittelijalla halvempaan hintaan.

Ellun Kanojen harjoitteluohjelmaan on parhaimpana vuotena ollut jopa yli 400 hakijaa. Moni haluaa rivin ansioluetteloonsa, sillä sen uskotaan olevan kovaa valuuttaa töitä hakiessa.

Ohjelma on kuitenkin jättänyt jälkeensä pettymyksiä. Harjoittelijat ovat kertoneet kokemuksistaan anonyymisti sosiaalisessa mediassa. Ellun Kanojen harjoittelijoiden tilannetta on käsitelty esimerkiksi visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestön Grafian hallituksessa.

HS tavoitteli kaikkia Ellun Kanoilla vuosina 2020–2022 harjoittelussa olleita ja harjoittelunsa jo päättäneitä henkilöitä. Heistä haastateltiin kolmetoista. Kaikki halusivat pysyä nimettöminä, sillä he pelkäsivät haastattelun vaikuttavan uraansa. 

Kahdella oli pelkästään hyvää sanottavaa. Joillakin jäi ristiriitaiset tunteet, monille työharjoittelu oli pettymys.

Yleensä viestintätoimistoissa on muutamia harjoittelijoita, mutta Ellun Kanoissa harjoittelijat muodostavat merkittävän osan koko työvoimasta. Myös harjoittelujaksot ovat normaalia pidempiä, jopa vuoden mittaisia.

Toimiston kokoon suhteutettuna harjoitteluohjelma on viestinnän alan suurin Suomessa. Viime vuonna Ellun Kanoille otettiin 20 harjoittelijaa, kun vakituisia työntekijöitä oli 53.

Enemmän harjoittelijoita otetaan ainoastaan Suomen suurimpaan viestintätoimistoon Milttoniin. Yhtiön Helsingin-toimistolle on viime vuosina otettu 20–30 harjoittelijaa, kun vakituisia työntekijöitä oli viime vuoden lopussa 285.

Ellun Kanoilla harjoittelijoiden määrä oli monien haastateltavien mielestä aivan liian suuri. Siitä syntyi suurin ongelma: töitä ei riittänyt kaikille.

Jotkut jäivät alakynteen ja jotkut ahmivat itselleen raivokkaasti töitä. (Harjoittelija 2022)

Oli viikkoja, jolloin minulla oli vain viisi tuntia töitä. Keskimäärin alussa oli töitä noin 10 tuntia viikossa. Toisia kehuttiin ja pyydettiin mukaan uudestaan, eli työt menivät heille pöydän alta. En ottanut sitä henkilökohtaisesti. (Harjoittelija 2020)

Työtehtävät Ellun Kanojen harjoittelijoilla ovat tyypillisiä viestintätoimiston harjoittelijan hommia: tausta-analyysejä, oikolukua, kuvausjärjestelyjä ja sosiaalisen median sisältöjen laatimista.

Jotkut pääsivät kirjoittamaan yhteiskunnallisia analyyseja ja artikkeleita. Harjoittelijat myös jakoivat mainoksia postiluukkuihin ja lähettivät vaikuttajille ja toimittajille tuotepaketteja. Työn sisältö ei ollut ongelma, töiden vähyys oli.

Töitä sai käytännössä kahdella tavalla. Virallinen reitti oli yrityksen sisäinen Slack-kanava, jossa kyseltiin vapaita harjoittelijoita projekteihin. Joidenkin harjoittelijoiden mukaan nopeiten vastanneet saivat työt, joten he kyttäsivät kanavaa aamusta iltaan, palkatta. He kertovat valittaneensa systeemistä, jonka jälkeen käytäntöä olisi muutettu niin, että tehtävään valittiin ”sopivin” harjoittelija.

Toinen tapa saada töitä oli niin sanotusti epävirallisia reittejä. Usein konsultit pyysivät projekteihin suoraan harjoittelijaa, jonka kanssa oli jo aiemmin tehnyt hommia. HS haastatteli neljää entistä Ellun Kanojen työntekijää, jotka kertoivat, että kiireessä tämä oli helpoin tapa saada jokin asia tehtyä. 

Työharjoittelu Ellun Kanoilla on aiemmin kestänyt vuoden, mutta viime vuonna siirryttiin kaksiosaiseen malliin. Jos halusi päästä harjoittelussa jatkoon eli Kana-Akatemiaan, joka on toinen kuusi kuukautta kestävä harjoittelujakso, piti pystyä näyttämään, että on tarpeeksi hyvä.

Jatkoonpääsyn kriteerit olivat harjoittelijoille epäselvät. Jatkoon otettiin 12 harjoittelijaa. Kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan, harjoittelijat kertovat. 

Tuuli puhaltaa sisään Ellun Kanojen toimistoon Helsingin Sörnäisissä. Toimistosta puuttuu ikkunoita, rakennustyöntekijät lompsivat käytävillä kantaen lankkuja. Henkilökunta on paennut remonttia etätöihin. 

Toimistolle on kuitenkin sijoitettu sohvaryhmä, jossa toimitusjohtaja Taru Tujunen ja henkilöstöasioiden vastaava johtaja Jenny Antonen saadaan kuvattua. Sitten siirrytään toimiston ainoaan tilaan, jossa on ikkunat ja ovi.

 Antosen mukaan harjoitteluohjelmalla on kolme tavoitetta, tässä järjestyksessä: 

”Yksi on hiffata oma osaaminen, eli sun stoori: mä oon tällainen tyyppi tässä hetkessä. Sitten toinen on se, että haluatko sä olla konsultti. Siitä duunista on varmaan monenlaisia tarinoita, mutta ennen kuin on ollut siinä itse, on varmaan vaikea tietää onko se sellaista duunia mitä haluaa. Ja kolmantena on, että haluaako sitä tehdä meillä.”

Tujusen mukaan harjoittelijoita halutaan taloon paljon, jotta saadaan mahdollisimman paljon erilaista ajattelua, sillä konsultointi on ajattelun myymistä.

”Se on osa isompaa Ellun Kanojen filosofiaa, mistä me uskotaan, että tulee maailmanluokan ajattelua ja kyvykkyyttä auttaa meidän asiakkaita monenlaisissa tilanteissa.”

Tujunen sanoo, että Ellun Kanoihin voidaan ottaa runsaasti harjoittelijoita siksi, että harjoitteluohjelmassa on selkeä rakenne. 

Osa harjoittelijoista on asiasta toista mieltä. He olisivat kaivanneet enemmän ohjausta. 

Rekrykampanjassaan he myy tämän meille hienona harjoitteluohjelmana. Ja sitten oletin, että siinä on oikeasti joku rakenne, joka tukee meidän oppimista. Mutta ei ollut mitään ohjelmaa, ei ollut mitään elementtejä jotka olisivat tukeneet sitä oppimista. En tiedä oliko naiivia odottaa muuta, en tiedä onko sellaisia harjoitteluohjelmia edes olemassa. Kun tästä sitten valitettiin, niin asia korjattiin niin, että saatiin jokainen yksi tunti mentorointia. (Harjoittelija 2022)

Harjoittelijoita otettiin viime vuonna ennätysmäärä, 20. Edellisenä vuonna heitä oli 15, vuonna 2020 harjoittelijoita oli 18. Kolmen vuoden aikana harjoittelijoiden osuus on ollut noin neljännes henkilökunnasta.

Antonen ja Tujunen korostavat, että kaikki työntekijät eivät tee täyttä päivää, joten pelkän nuppiluvun laskeminen ei anna realistista kuvaa.

Joillekin harjoittelijoille osa-aikatyö oli oma valinta, osalle ei. 

Helsingin yliopiston harjoittelijaohjeen mukaan harjoittelijan tulisi noudattaa samaa työaikaa kuin muiden samassa työyksikössä vastaavaa työtä tekevien.

Tujunen myöntää, että harjoittelijoita on ollut liikaa töiden määrään nähden. 

”Kun harjoittelijavalinnat on tehty, niin sitten seuraavana keväänä on tapahtunut korona, Ukrainan sota tai jotain, mikä onkin muuttanut tosi paljon meidän bisnestä. Ja se näkymä siinä hetkessä, kun harjoittelijoita on valittu, on heittänyt tosi monella tapaa häränpyllyä. Musta se on selvä asia, että näin [harjoittelijoita oli liikaa] on siis käynyt.”

HS:n haastattelemat entiset Ellun Kanojen työntekijät kutsuvat harjoittelijoita reserviksi, jota oli helppo pitää varalla, jos myynti veti. 

Kun asiakas tekee tarjouspyynnön, Ellun Kanat on tunnettuja siitä, että niiltä tulee sadan slaidin iso presentaatio, jossa on analysoitu koko markkina ja tulevaisuus ja on jo ihan konkreettisia ehdotuksia. Ne presentaatiot pyörii tosi paljon harkkisten voimalla. (Harjoittelija 2020)

En nyt haluaisi käyttää sanaa orjatyövoima, mutta tuli mieleen, että meidän avulla teetetään taustalla paljon töitä todella halvalla ja sitten se myydään asiakkaalle isoon tuntihintaan. (Harjoittelija 2020)

Pidetäänkö harjoittelijoita paljon siksi, että voidaan säästää henkilöstökuluissa?

Ei, vastaa Antonen.

”Olemme laskeneet tämän myös kulujen näkökulmasta, ja harjoitteluohjelma maksaa meille saman kuin mitä se tuottaa.”

Miksi harjoittelijat joutuvat kilpailemaan töistä?

Tujunen aloittaa: 

”Se ei ole siis nollasummapeli, vaan tänä vuonna on X määrä liiketoimintaa ja ensi vuonna on joku toinen määrä. Että niitä hommia on, tai niitä ei ole. Ja sitten kun sulla on se X määrä hommia, sen jälkeen voit ajatella, että sulla on joku porukka täällä jotka tekee. Saaksä kiinni mitä mä ajan takaa tällä?” 

Antonen jatkaa:

”Kun olet tällaisessa tilanteessa  – nuori ja uusi työyhteisössä – niin siinä on  näyttämisen paikkaa. Musta on selkeää, että kilpailemisfiilistä tulee.”

Tujunen ja Antonen kiistävät, että töitä olisi jaettu nopeuskilpailulla. Projektit määräytyvät heidän mukaansa ensisijaisesti ihmisten työtilanteen mukaan. 

Liian iso harjoittelijareservi ei vaikuta olevan korkeakouluharjoitteluissa kovin yleinen ongelma. Helsingin yliopiston urapalveluista kerrotaan, että heidän korviinsa kantautuvat negatiiviset kokemukset harjoittelusta liittyvät useimmiten palkkaukseen: harjoittelusta ei makseta ollenkaan, tai vähemmän kuin oli odotettu. 

Toinen yleinen ongelma liittyy kesäajan harjoitteluihin, joissa muun henkilökunnan ollessa lomalla opiskelija kokee jäävänsä yksin ja työyhteisöön osaksi pääsemisen olevan hankalaa. Välillä myös lupauksista huolimatta työsuhde ei olekaan jatkunut harjoittelun jälkeen.

Ellun Kanojen harjoittelussa on käytössä nollatuntisopimus, eli palkkaa maksetaan harjoittelijoille vain tehdyistä työtunneista, 12 euroa tunnilta. 

Harjoittelu alkoi tuntua epämiellyttävältä, koska aina piti olla etsimässä seuraavaa projektia, että saisi vuokrarahat kokoon. (Harjoittelija 2022)

Välillä töitä oli vähän, välillä sen verran, että Kelan tuet olisi pitänyt peruuttaa. Olin uupunut, eikä minulla ollut jaksamista alkaa selvittää näitä, pelkästään se oli tarpeeksi kuormittavaa, että yritti haalia töitä itselleen. (Harjoittelija 2022)

Joitain harjoittelijoita jäi ihmetyttämään se, että vaikka palkka oli pieni, työtunneista saatettiin kitsastella. Yhtä harjoittelijaa pyydettiin olemaan tulematta kahden tunnin palaveriin, koska hankkeen budjetti oli jo täynnä. Kulu olisi ollut 24 euroa. 

Toinen harjoittelija kertoi tilanteesta, jossa hänellä kesti analyysin tekemisessä kauemmin kuin oli annettu aikaa, koska hän teki sellaista ensimmäistä kertaa. Konsultti kehotti häntä merkkaamaan työaikaseurantaan vain suunnitellut tunnit, ei todellista tuntimäärää.

Aiemmin myös yhteiset tilaisuudet, kuten koulutukset ja infotilaisuudet, olivat palkattomia.

Tujusen ja Antosen mukaan korjausliikkeitä on jälleen tehty. Nyt aloittaville harjoittelijoille määrätään jokaiselle työkaveri, jota seuraamalla harjoittelijan pitäisi päästä paremmin kiinni työprojekteihin. Lisäksi harjoittelijat on jaettu ryhmiin kiinnostuksen kohteiden mukaan. Sen tulisi auttaa siinä, etteivät kaikki kilpaile kaikista töistä.

Palkkamallista käydään Ellun Kanoilla jatkuvasti pohdintoja. Viime vuonna kokeiltiin mallia, jossa alkuvuoden oli nollatuntisopimus ja loppuvuoden kiinteä palkka, harjoittelijan haluaman tuntimäärän mukaan.

”Ei mikään asia ole täydellinen. Sitten vaan tunnistetaan niitä kehityspisteitä ja yritetään fiksata niitä, kokeilla mikä toimii ja mikä ei”, sanoo Tujunen. 

Hänen mukaansa koko harjoitteluohjelma on jatkuvassa muutoksessa.

”Kun katson, miten hienoihin hommiin ja mielettömiin paikkoihin meidän harkat ovat päätyneet, niin ajattelen, että jotain me ollaan tehty kuitenkin oikein. Se ei tarkoita sitä, että tämä olisi jotenkin virheetön, tai että me oltaisiin kaikessa onnistuttu kaikkien tyyppien kohdalla, ei taatusti olla.”

Miltä tällainen työharjoittelu kuulostaa alan ammattijärjestön korviin? 

Erityisesti Ellun Kanojen harjoittelun pituus mietityttää Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Ry:n toiminnanjohtaja Siina Repoa.

”Vuoden kestävässä harjoittelussa herättää kysymyksiä se, onko loppuvaiheessa enää kyse harjoittelusta ja onko harjoittelijan tasoiselle palkalle enää perusteita. Vuoden mittaisessa harjoittelussa palkan pitäisi korreloida kasvavien vastuiden, tehtävien ja osaamisen kanssa.”

Revon mukaan selkeämpää olisi, että harjoittelijalla olisi sovitut työajat, työtehtävät sekä palkka. Näin harjoittelija voi paremmin suunnitella opintojaan sekä talouttaan, esimerkiksi asumis- ja opintotukeen liittyvien tulorajojen takia.

Viesti ry suosittelee harjoittelun minimipalkaksi 1 415 euroa kuussa, jos harjoittelijalla on kasassa 120 opintopistettä. Suosituspalkka nousee opintopisteiden myötä. 

Ellun Kanojen palkkataso on alhainen, mutta ei erityisen poikkeava, käy ilmi HS:n tekemästä kyselystä viestintätoimistoille. Kysely suunnattiin Helsingin kymmenelle liikevaihdoltaan suurimmalle toimistolle. Toimistoista vain noin joka toinen maksoi  Viesti ry:n suosittelemaa minimipalkkaa.

Ellun Kanojen työharjoittelijoiden määrä mietityttää viestinnän ammattijärjestössä.

”Tietenkin koronavuosi on ollut poikkeuksellinen, mutta jos kaikille ei ole riittänyt töitä, niin vastaako tämä rekrytoitu määrä harjoittelijoiden todellista tarvetta ja onko työnantajalla resursseja ylläpitää näin laajaa harjoitteluohjelmaa”, Repo kysyy.

Hän muistuttaa, että harjoittelun tarkoitus on oppia uutta ohjauksen alaisena, joten työ ei voi olla liian itsenäistä. Työharjoittelulla tulisi olla selkeät pelisäännöt ja kaikilla samat mahdollisuudet. 

Repo harmittelee myös sitä, että heidän korviinsa ongelmat eivät ole kantautuneet ennen tätä.

”Meille kannattaa tuoda aktiivisesti epäkohtia esiin. Monelle nuorelle on epäselvää, että mikä on oikein ja mikä väärin työelämässä, mikä on ylipäätään laillista. Näissä asioissa me autamme.”

Ellun Kanojen harjoittelijoiden määrää on karsittu tälle vuodelle, ensi viikolla heitä saapuu Kanalaan 13. Tänä vuonna joka viides Ellun Kanojen työntekijöistä on työharjoittelija.