Loppiaisen alla Suomen sähkömarkkinoilla koettiin ennennäkemätön päivä. Kova pakkanen yhdistettynä kahden voimalan häiriöihin nostivat pörssisähkön keskihinnan yli euroon kilowattitunnilta. Kalleimmilla tunneilla hinta ylitti kaksi euroa. 

Tilanne aiheutti pörssisähköasiakkaiden joukkopaon kiinteisiin sopimuksiin. Se sai jopa kantaverkkoyhtiö Fingridin sekä maan suurimman sähköntuottajan Fortumin kyseenalaistamaan sähkömarkkinoiden toimivuuden. 

Asiantuntijat sekä vannoutuneet pörssisähkön käyttäjät ovat toistelleet, että pitkällä aikavälillä pörssisähkö tulee muita sopimustyyppejä edullisemmaksi. Väite perustuu siihen, että halvat tunnit tasaavat kalliiden tuntien vaikutuksen. 

Esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski kommentoi IS:lle viime viikolla, että ”pörssisähkön pitäisi aina olla edullisin vaihtoehto, koska kiinteähintaiseen sopimukseen myyjän on sisällytettävä riskit hintavaihteluista”. 

Pitävätkö väitteet pörssisähkön edullisuudesta paikkansa myös silloin, jos sähkönkäyttäjä ei ajoita kulutusta halvoille tunneille? 

Pörssisähkön keskihinta veroineen ja marginaalin kera oli viime vuonna noin seitsemän senttiä kilowattitunnilta. Edullista keskihintaa käytetään usein verrokkina kiinteähintaisiin sopimuksiin. Todellisuudessa pörssisähkön hinta lasketaan kuitenkin kullekin kotitaloudelle tunti tunnilta. 

HS keräsi sähkön kulutustiedot tunti tunnilta neljältä kotitaloudelta ja laski, paljonko pörssisähkön käyttö heille olisi viime vuonna kotien todellisella kulutuksella ja sen ajoittumisella maksanut. Esimerkiksi kaikki Helenin asiakkaat saavat omat kulutustietonsa jokaiselle vuoden tunnille Oma Helen -palvelusta. 

Kunkin kotitalouden vuosilaskua vertailtiin vaihtoehdoilla, joissa niillä olisi ollut viime vuonna joko pörssisähkö tai kymmenen senttiä kilowattitunnilta maksava kiinteä sopimus. Edullisimmissa kiinteähintaisissa sopimuksissa sähköenergia maksaa tällä hetkellä juuri noin 10 senttiä kilowattitunnilta. 

Laskutoimitusta jatkettiin vielä kuluvan vuoden alkuun niin, että tammikuun viidennen päivän hurjan hintapiikin vaikutus saatiin selville. 

Kolmessa talouksista on todellisuudessa määräaikainen kiinteä sopimus, eivätkä ne ajoittaneet viime vuonna sähkönkäyttöään. Vertailun neljäs talous on pörssisähkössä ja ajoittaa kulutusta. 

Vuosikulutus ensimmäisessä esimerkkikodissa on pieni, vain 1 450 kilowattituntia. Sähköstä käytettiin 20 prosenttia yöllä, jolloin pörssisähkö on tavallisesti halvinta. Sähkönkäyttöä ei ole ajoitettu. 

Kiinteällä sopimuksella (10 snt/kWh) lasku viime vuodelta olisi ollut 145 euroa. 

Pörssisähköllä kotitalouden sähkön keskiarvohinnaksi saadaan laskemalla 7,7 senttiä kilowattitunnilta. Vuosilaskuksi olisi saatu 112 euroa eli 33 euroa vähemmän kuin kiinteällä sopimuksella. 

Hintapiikki 5.1. olisi tuonut kotitalouteen pörssisähköllä lisälaskua yhdessä päivässä kahdeksan euroa. Vuosilasku täydennettynä alkuvuoden viidellä päivällä olisi yhä 25 euroa vähemmän kuin kiinteällä sopimuksella. 

Vuosikulutus toisessa esimerkkikodissa on kohtuullisen suuri, 5 600 kilowattituntia. Sähköstä käytettiin 25 prosenttia yöllä. Sähkönkäyttöä ei ole ajoitettu. Taloudessa eniten sähköä kuluttava laite on 9 kilowatin kiuas. 

Kiinteällä 10 sentin sopimuksella viime vuoden lasku olisi ollut 560 euroa. 

Pörssisähköllä keskiarvohinta olisi ollut 7,9 senttiä kilowattitunnilta. Vuosilaskuksi olisi tullut 445 euroa, eli 115 euroa vähemmän kuin kiinteällä sopimuksella. 

Hintapiikki 5.1. olisi tuonut pörssisähköllä kotitalouteen lisälaskua yhdessä päivässä 35 euroa. Vuosilasku täydennettynä alkuvuoden viidellä päivällä on yhä 75 euroa pienempi kuin 10 sentin sopimuksella. 

Vuosikulutus kolmannessa esimerkkikodissa on sähkölämmitteiselle pientalolle tyypillinen, noin 20 000 kilowattituntia. Lämmitys vie suuren osan kaikesta kulutuksesta. Sähköstä 40 prosenttia käytettiin yöllä. Lämminvesivaraajan käyttö on ajoitettu yöhön, muuten kulutusta ei ole ajoitettu. Kotitaloudessa on usein lämpiävä sauna. 

Kiinteällä 10 sentin sopimuksella lasku viime vuonna olisi ollut 2 000 euroa. 

Pörssisähköllä keskiarvohinta olisi ollut noin 7,9 senttiä kilowattitunnilta. Vuosilaskuksi saadaan 1 600 euroa eli 400 euroa vähemmän kuin kiinteällä sopimuksella. 

Hintapiikki 5.1. olisi tuonut kotitalouteen pörssisähköllä yhdessä päivässä peräti 155 euron laskun. Vuosilasku täydennettynä alkuvuoden viidellä päivällä on yhä 160 euroa edullisempi kuin kiinteällä sopimuksella. 

Kulutus neljännessä esimerkkikodissa on noin 5 600 kilowattituntia puolessa vuodessa. Rivitaloasunnossa on ollut pörssisähkösopimus puolen vuoden ajan. Sen vuoksi vertailu kiinteään sopimukseen tehdään ajalta heinä–joulukuu 2023. Esimerkiksi pyykin- ja astianpesua on ajoitettu yöhön, eikä saunaa lämmitetä kalliilla tunneilla. Sähkönkäytöstä jopa puolet on onnistuttu ajoittamaan yöhön. 

Kiinteällä 10 sentin sopimuksella lasku puolelta vuodelta olisi ollut 560 euroa. 

Pörssisähköllä keskimääräinen hinta oli noin 7,4 senttiä. Puolen vuoden laskuksi saadaan 420 euroa eli 140 euroa vähemmän kuin kiinteällä sopimuksella. 

Hintapiikki 5.1. toi kotitaloudelle yhdessä päivässä 60 euron laskun. Pörssisähkö tulee silti runsaan puolen vuoden ajalta noin 60 euroa edullisemmaksi kuin kiinteällä sopimuksella. 

Jokaisessa esimerkkikodissa vuosilasku oli pörssisähköllä edullisempi verrattuna kymmenen sentin kiinteähintaiseen sopimukseen. Säästö vaihteli kerrostaloasujan runsaasta 30 eurosta sähkölämmitteisen paritalon 400 euroon. Pienikulutuksisessa kerrostaloasunnossa ei euromääräisesti ole suurta merkitystä, valitseeko pörssisähkön vai kiinteähintaisen sopimuksen. 

Yllättävää on se, että esimerkkien perusteella sähkönkäytön ajoituksella hintaan vaikuttaminen on käytännössä vaikeaa. Edes vertailun ainoa todellinen pörssisähkönkäyttäjä ja paras ajoittaja ei saanut puristettua omaa hintaansa edes pörssisähkön keskihintaan. Eroa jäi vajaat 0,5 senttiä kilowattitunnilta. 

Myös toisella HS:lle kulutustietonsa luovuttaneella pörssisähkökäyttäjällä sähkön hinta jäi keskihintaa kalliimmaksi. Tämäkin koti lämpenee sähköllä. Sähkölämmittäjällä sähköä kuluu väistämättä paljon kylmään vuoden aikaan, jolloin sähkö on usein myös kalleinta.

Toisaalta ”laiskakaan” sähkönkäyttö ilman tuntihintojen syynäämistä ei nosta vertailun perusteella laskua radikaalisti. Halvat tunnit todella tasaavat kalliita – ja toisin päin. 

Tammikuun alun hurja hintapiikki toi yhdessä päivässä pörssisähköä käyttäville sähkölämmittäjille lähes kuukauden laskun. HS:n laskelman perusteella edes se ei syönyt kokonaan pörssisähkön etua verrattuna tällä hetkellä myytäviin kiinteähintaisiin sopimuksiin.