Hyvä cv kertoo nopeasti kaiken olennaisen työnhakijan kokemuksesta ja osaamisesta. Se on selkeä, helposti luettava ja visuaalinen.

Näin tiivistää kokenut rekrytoija ja MPS Career Oy:n Helsingin yksikön operatiivinen johtaja Nina Kalajoki.

Hän tietää myös, mikä ei enää nykyään toimi.

”Neljän sivun cv, jossa on pelkkää tekstiä marginaalista marginaaliin. Se uuvuttaa lukijansa.”

Kalajoki on työskennellyt rekrytointien parissa 25 vuotta ja tehnyt niiden lisäksi esimerkiksi henkilöarviointeja ja uravalmennusta.

Hän kuvaa cv:tä pakolliseksi käyntikortiksi, jossa on kaikki työnantajan kaipaamat perustiedot.

”Cv:n lukijalla on usein lyhyt keskittymisaika. Mitä helpommaksi työhistorian ja osaamisen omaksuminen on tehty, sitä nopeampaa se on. Hyvästä cv:stä tulee olo, että haluaa tietää lisää”, Kalajoki sanoo.

Nykyään moni suosii visuaalista cv:tä. Se tarkoittaa usein sitä, että ydinosaaminen on koottu sivulle tai maksimissaan kahdelle.

Visuaalisessa cv:ssä asioita saatetaan esittää esimerkiksi graafeina, diagrammeina tai luetteloina. Suomessa niitä suositumpi esitystapa on Kalajoen mukaan se, että jakaa sivun muutamaan palstaan, jotka on helppo silmäillä läpi.

Jos haluaa, että jokin fakta varmasti luetaan, se kannattaa sijoittaa cv:n yläosaan.

”Visuaalisen cv:n idea on se, että lukija saa nopeasti käsityksen siitä, millainen ihminen hakija on ja millaista osaamista ja työhistoriaa hänellä on”, Kalajoki sanoo.

Hänen mukaansa cv:ssä on hyvä mainita ainakin oma ydinosaaminen, tehtävän kannalta olennainen työhistoria, koulutus ja yhteystiedot. Tuore valokuva auttaa jäämään mieleen.

Aiempia työtehtäviä kannattaa avata ainakin sen verran, että kertoo, mitä on kussakin työpaikassa tehnyt ja mistä vastannut.

”Kannattaa välttää passiivia ja puhua mieluummin aktiiviverbeillä. Sanoa, että minä olin vastuussa, rakensin, loin tai johdin. Passiivista tulee sellainen olo, että kuka oikeastaan tekikään ja mitä”, Kalajoki sanoo.

Samoilla linjoilla on senior headhunter Heini Savio suorahakuyritys InHunt Groupista.

Hänen mukaansa työhistoriasta kannattaa kertoa ennen koulutusta ja mieluiten kronologisessa järjestyksessä tuoreimmasta vanhimpaan. Jos työura on pitkä, alkuvaiheen työtehtävistä kertominen on harvoin olennaista.

Hyvä perussääntö on hänen mukaansa kertoa työhistoriasta noin kymmenen viime vuoden ajalta. Tittelin lisäksi kannattaa tiiviisti sanoittaa, mitä on saanut tehtävässä aikaiseksi.

”Helpointa on usein sanoittaa numeerisia asioita, kuten liikevaihdon tai asiakasmäärän kasvua. Kaikissa tehtävissä saavutuksia ei voi purkaa numeerisesti, mutta esiin voi tuoda vaikka sen, että on vastannut järjestelmäuudistuksesta tai ihmisten perehdyttämisestä”, Savio sanoo.

SAVIO on ollut alalla 25 vuotta ja lukenut tuhansia cv:itä. Vaikka rekrytointikäytännöt ovat monipuolistuneet, cv on edelleen tärkeä asiakirja.

”On vaikea kuvitella, että pelkän keskustelun pohjalta edettäisiin. Oli kyse sitten rekrytointiyrityksestä tai yritysten henkilöstöosastoista.”

Savion mukaan moni ylläpitää cv:stä kaikkialle sopivaa yleisversiota. Kun hakee töitä, se kannattaa päivittää haettuun tehtävään sopivaksi. Lisäksi on hyvä tarkistaa, että cv ja Linkedin-profiili ovat yhtenäiset.

Jos mukaan ei laita erillistä hakemuskirjettä, cv:ssä voi kertoa lyhyesti motivaatiostaan, vahvuuksistaan ja siitä, mitä uutta toisi mukanaan.

”Vaikutuksen tekee aina se, että on osaamista, kokemusta ja näyttöjä tehtävään, johon on hakemassa”, Savio sanoo.

Myös Kalajoki kannustaa tiivistelmän tekoon.

”Siinä voi kertoa oman hissipuheensa. Sen, miten näkee itsensä, missä on tosi hyvä ja millaisia asioita tavoittelee.”

Sen sijaan, että cv:ssä käy läpi kaikki työuransa varrelle mahtuneet roolit, on hyvä miettiä, mikä on juuri tämän tehtävän kannalta olennaista ja mitä annettavaa itsellä juuri tähän työhön on.

Saavutuksia ja onnistumisia voi konkretisoida numeroilla. Kertoa esimerkiksi, minkä kokoista organisaatiota on johtanut tai minkä kokoisia yksiköitä perustanut.

”Päivämäärät ja kuukaudetkin ovat tärkeitä. Jos työhistoriassa mainitaan pelkkiä vuosia, tulee tunne, että työsuhde on ehkä kestänyt vain pari kuukautta ja se halutaan häivyttää”, Kalajoki sanoo.

Valmiit cv-pohjat ovat nykyään suosittuja. Ne toimivat Savion mukaan etenkin silloin, jos cv:n tekemisestä ei ole valtavasti kokemusta.

Visuaalisia tehokeinoja tärkeämpää on yleensä selkeys ja helppolukuisuus. Persoona saa näkyä, mutta kirjoitusvirheitä ja monimutkaista jargonia kannattaa välttää.

”Hakemuksen vastaanottaja ei ole aina kyseisen alan asiantuntija eikä välttämättä ymmärrä alan jargonia. Tärkeää on, että ilmaisee selkeästi osaamisensa ja kokemuksensa”, Savio sanoo.

Cv:ssä ei tarvitse mainita työn kannalta epäolennaisia asioita, kuten perhesuhteita, asumismuotoa, uskontoa tai ikää. Suosittelijat ehtii mainita myöhemminkin.

Harrastuksista ja luottamustoimista voi kertoa, jos ne ovat haetun tehtävän kannalta olennaisia.

”Perhesuhteet eivät liity millään lailla pätevyyteen. Jokainen miettii itse, onko työpaikka omaan elämäntilanteeseen paras mahdollinen”, Savio sanoo.

Kalajoki kehottaa välttämään kaikkein kuluneimpia ilmaisuja. Sen sijaan, että sanoo olevansa sosiaalinen ja tulevansa toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, on hyvä miettiä, miten itsestä kertoisi persoonallisemmin.

”Ei kannata laittaa cv:hen myöskään asioita, jotka eivät vastaa todellisuutta. Olen tavannut ihmisiä, jotka sanovat olevansa sosiaalisia, mutta eivät ole ollenkaan”, Kalajoki sanoo.

Jos itsen kehuminen on haastavaa, cv:hen voi hyvin nostaa muilta saamiaan positiivisia palautteita.

Savion mielestä saavutuksia ja kehuja kannattaa kirjata silloin tällöin itselleen ylös, jotta ne muistuvat työnhaussa mieleen.

”Saavutukset unohtuvat helposti työn tekemisen jytkeessä. Kun ne on kirjannut jonnekin, niitä voi tarpeen vaatiessa käyttää cv:ssä, työhakemuksessa tai haastatteluun valmistautumisessa.”