Kouluajoilta tutun hymypatsaan voi nyt saada myös aikuisena.

Kehittämiskeskus Opinkirjo on kehittänyt perinteisen hymypatsaan rinnalle aikuisten hymypatsaan, joka on tarkoitettu työyhteisössä jaettavaksi. Opinkirjon perustehtävä on auttaa kouluja kehittämään jäsentensä oppimista ja hyvinvointia.

Aikuisten hymypatsas on valmistettu kipsistä, kuten lastenkin patsaat, mutta sen pinta on maalattu grafiitinharmaaksi.

Kriteerit hymypatsaan saamiselle ovat yhtä tiukat kuin lasten patsaan kohdalla.

Patsaan voi saada aikuinen, joka toimii luotettavasti ja reilusti, tekee rakentavaa yhteistyötä, noudattaa sovittuja sääntöjä, kohtelee työkavereita ystävällisesti, edistää hyvää yhteishenkeä, ottaa muut huomioon ja antaa työrauhan.

Kriteerit on laadittu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.

Yksi ero aikuisten ja lasten patsaan kriteereistä kuitenkin löytyy.

”Kouluissa olemme erityisesti halunneet korostaa sitä, että palkinto ei saa mennä sellaiselle, joka on kiusannut muita. Aikuisille tätä emme ole täsmentäneet, oletamme, että aikuiset tietävät jo sen, ettei muita kiusata”, sanoo Opinkirjon toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen.

Järvinen painottaa, että patsasta ei saa antaa kevyin perustein vaikkapa huumorilahjana tai vuosipäivälahjana.

”Patsas ansaitsee merkityksensä vaalimisen.”

Idea aikuisten hymypatsaista syntyi Järvisen mukaan viime vuoden puolella.

”Jos veistosta ei ole saanut ja se harmittaa, nyt on yhä mahdollisuus ansioitua.”

Opinkirjo esitteli patsaat tammikuussa opetus- ja kasvatusalan messuilla, ja kevätjuhliin niitä valmistettiin kolme: yksi Mikkeliin, yksi Petäjävedelle ja yksi Rovaniemelle.

Yksi patsaan saaneista on rovaniemeläinen Ismo Virtanen.

”En osannut odottaa patsasta. En aluksi edes muistanut, että meillä oli asiasta äänestys”, Virtanen kertoo.

Opinkirjon sääntöjen mukaan patsaan saaja päätetään äänestämällä.

Virtanen on matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettaja Ounasvaaran peruskoulussa.

Patsaan saamista hän kuvailee hienoksi kokemukseksi. Hän uskoo, että patsas toi koko työyhteisölle jotain positiivista.

”Hymypatsaan jakaminen on mukava tapa kiinnittää huomiota siihen, miten jokainen omalla toiminnallaan ja asenteellaan vaikuttaa koko yhteisön työhyvinvointiin. Se, miten suhtaudumme toisiimme ja yhteisiin tavoitteisiin työpaikalla, vaikuttaa kaikkien työssä jaksamiseen.”

Virtasen mielestä patsaiden jakaminen opettajille on osuvaa, koska koulussa on muutenkin perinteitä patsaiden jakamisessa. Hän uskoo, että patsaita voitaisiin hyvin jakaa muuallakin.

”Jokaisen työpaikan on itse mietittävä, onko hymypatsas heille sopiva tapa kiinnittää huomiota työpaikan ilmapiiriin, mutta miksikäs ei.”

Järvinen uskoo, että monet työyhteisöt hyötyisivät hymypatsaasta.

Aikuisten hymypatsaita ei ole vielä mainostettu opettajapiirien ulkopuolella. Järvinen painottaa, että oppilaitokset ovat Opinkirjolle ensimmäinen ja tärkein kohde.

”Katsomme myöhemmin, onko tätä mahdollista laajentaa. Ilman muuta annamme tämän koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön, jos toivetta on.”