teksti = """
tEorEEtTiSesSa fySiIkASSa kvaNTTikrOModYNamIIkKa (qcD) ON TeorIA KvARKKien ja gLuOnien välIseSTä VAHvaSTA VUORovaIkUtukseSTA. kVArkIt ja GLUoNiT OvAT pERUSTAVaNLAAtUIsiA hIuKKaSiA, joIstA koOstUVat yHDiSTEtyt HAdronit, KuTen PRotONI, nEutrOni jA PioNI. qcd on ERäänlaiNeN kVanttIkEnttäTeORiA, JoTa KuTSuTAAn Ei-ABeLiAanISEksi mitTATEOrIakSi Ja joNka SyMMETRiaRyHmä on Su(3). SähKöVaRaUKseN qCd-AnAlOGI On OMiNaIsUus NiMeLTä värI. GLuOnIT OvAT TEORiaN VoiMAN kANTAJIA, aiVan kutEn foTONIT ovAt SäHkömagneEtTISEN vOIMaN KaNtaJia KvANttISäHKödynamiiKASsa. tEOrIA On tärkeä OSA HIukkasFYSIIkan stANdArdIMALliA. qCd:llE on VUOSiEn VArrElLA KerTyNyT rUNsaasTi KOkeELLiStA Näyttöä.

QcD:llä On kAksI PääoMInaisuuTTA:

    värIrajoiTus. Tämä On SEuraUStA siITä, etTä kAhDeN VäriVarauKsEn välILLä on VAKioVoIma, KUn ne ErOTetaaN tOISIStAAn: KAhdEn hadroniSSA olevan KVarkIN VäLIsEN erOn KAsvATtamiSEKSI TarVITAaN yHä suureMpIa määriä eNeRgiaA. LoPULTA täMä ENErGIa kaSVAa nIIN SuUreKSi, ETtä spOntAanIsTI sYnTyY kvARkKI-aNTIkVaRKKipARI, joLloin ALkUPeRäINEn haDroNI mUUTTUu haDROnipariksI SEN SijAaN, että sE TUottAiSI ERiSTeTYn VäRivArAUkseN. VAIkKa väRiEN RAJOiTtamineN oN AnALyyTtiSeStI tOdIStamatoN, SE ON HYVIn toDeTTu RisTIKKo-QCD-LASkeLMissA JA VUOsIkYMMEnIeN KOKeiSsa[1].

    ASYMptooTtiNEN vAPauS, KVArKkiEn ja gluonIeN väLisTeN vuOrOvaIKUtuSTEn VoIMAKkUUdEn TasaInEN väHENEMineN, kun NäIdeN VuOrOVaikutuSTen eneRGIaSkAAlA KAsvAA (JA vastaAva pituuSSKAalA pieNEnee). Qcd:n ASYmptOOtTiSEn VApaUdEn hAvAItSIVaT vuONna 1973 DAVid GrOSS ja FRANk WiLCZEk[2] Ja ITsenäIsesti DaviD PolITZER SAmANA vuONna[3], Ja TäSTä tYöStä KaIKKi kOlme SAIVaT yhDEsSä fYsIIKaN NOBel-pALKiNnON VuonnA 2004[4].

sISältö

    1 TErmINOloGIA
    2 HiSToRIA
    3 teoria
        3.1 JOItakIn määRITElMiä
        3.2 lIsäHUOMiOitA: duALIsmi
        3.3 sYmmETriArYhMät
        3.4 LaGraNgIaN
        3.5 KenTäT
        3.6 dYNaMIikkA
        3.7 aLUELaKI JA rAjOIttuNeISuUS
    4 meneTELmäT
        4.1 peRtuRbaTiIvIneN QCD
        4.2 laTTice Qcd
        4.3 1⁄n-LAaJenNuS
        4.4 efEKTiIvisEt TEOriat
        4.5 qcd:N SuMmASääNnöT
        4.6 nAMBu-Jona-LAsINION MAlLi
    5 KOKEELliseT teSTit
    6 rIsTiSuhTeEt tIIVISteTYn aINEeN FYSIIkKaAN
    7 KaTSO Myös
    8 vIiTtEeT
    9 lIsäluKemIstA
    10 UlKoIseT linkIT

tERmINOlOgIA

FYYSIKko MuRray GelL-MAnn KEksI sANAn kvarkki sEn nykyisesSä mErKITYKSeSSä. sE oN aLun PerIn peräISIn jameS joYcEn finNEGans WAKe -TeoksEn lAUsEeSTA "tHrEe quaRKs fOR MuSTer mARk". GELL-maNn kIrjoitTI 27. kesäKUutA 1978 oxFoRd enGLIsH DIcTioNarYN pääTOImitTAjALlE ykSITYisen kiRjEeN, JOssA Hän kerTOI sAanEenSA VaIkUTTeita JoycEN sANoISTA: "ViiTtAUS koLmeen kVArKkiiN TUnTUI TäydellISElTä." (AluN PeRIN oLi löYdEtTy vAIN KOLme kVaRKKiA)[5].

qCd:Ssä ESiINtyvää kOlMENlAiStA VarauSTA (tOiSIn KuiN KvANTTISäHKöDynAMiikaSSa eLi Qed:SSä eSIiNTYVää Yhtä) kUtSUTaAn YLEeNsä "VärIvaRauKSEKSI" LöyhäsSä ANALogIasSa iHMiSTen hAvaItSeMieN kOLMeNlAiStEn väriEN (pUNaiNEN, VIHReä ja sIniNEN) kANsSa. täTä NimikkEisTöä lUkuun OttAmAttA KVANtTimuuTtUjA "värI" ei LIItY laINkaan JOkAPäIväISEeN, TutTuUN väri-ILmiööN.

kVarKKieN väLinEN voIma tunNEtAAN NImELlä VäRiVoIMa [6] (TaI väRIVoIMa [7]) tAi VahvA vuoRovaIKutus, Ja Se vASTaa VAHVaStA ydinVoiMAsta.

koSKA SäHKöVARAuKSEn teoRIAa KutSUtAan "eLektrODyNAMIIkakSi", kreIkaNkieLIsTä Sanaa χρῶμα cHroMa "VäRI" käyTETään väRivarAUkseN teORIAAN, "kroMODynAmiikkAAn".
HiStoRia
TärKeImmät ARTIKKELIT: KVanTtiMEKANiikan histOrIa JA kvANtTIKEnTTäTeORiAN hIsTORiaa
"""

arrayna = teksti.split(" ")

for sana in arrayna:
    if sana.islower():
        print(len(sana), sana)