Pahimpana koronavuotena 2021 uuteen kulkutautiin tilastoitiin kuolleiksi 3,5 miljoonaa ihmistä ja viime vuonna 0,3 miljoonaa. Koronapandemia on siis laantunut, mutta samaan aikaan on jyllännyt hiljaisuudessa eteenpäin toinen, alati laajeneva pandemia.

Antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleet mikrobit tappavat Lancet-lehdessä julkaistun laskelman mukaan vuodessa 1,3 miljoonaa ihmistä, jotka jäisivät henkiin, jos antibiootit eivät olisi menettäneet tehoaan.

Antibioottiresistenssin uhrien määrä on jatkuvassa kasvussa. On arvioitu, että vuonna 2050 kuolleita kertyy jo kymmenen miljoonaa.

”Tätä pandemiaa ei ole saatu hallintaan”, sanoo infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Toistaiseksi Suomi ja muut Pohjoismaat ovat lintukoto vaarallisessa maailmassa. Euroopassa kuolee resistenssin vuoksi vuosittain 35 000 ihmistä, Suomessa alle sata.

Tilanteeseen ei auta tuudittautua, Kantele sanoo. Vaikka antibioottiresistenssi kehittyy nopeimmin köyhissä maissa, se leviää myös muualle.

Kanteleen ryhmän tutkimukset kertovat, kuinka se tapahtuu: Noin 350 000 suomalaista matkustaa joka vuosi lämpimiin maihin. Heistä 30–70 prosenttia kantaa palatessaan antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria. Intiassa käyneistä ja siellä antibioottia syöneistä 80 prosentilla on kotiin tullessa superbakteeri.

Useimmiten pöpö poistuu elimistöstä kolmen kuukauden kuluessa antamatta kuulua itsestään. Jotkut kuitenkin välittävät bakteerin eteenpäin. Pieni osa saa oireisen infektion, useimmiten virtsatietulehduksen.

Kaikissa maissa sairaala on otollisin paikka hankkia antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri. 

Sairaaloissa on potilaita, joilta bakteerit voivat levitä. Lisäksi sairaaloissa käytetään paljon antibiootteja. Antibiootit tappavat suolistosta kaikkia muita paitsi vastustuskykyisiä superbakteereita. Lääkekuurin ansiosta vastustuskykyiset kannat saavat elintilaa ja lisääntyvät entistä villimmin.

Suomen sairaaloissa seulotaan vastustuskykyisiä bakteereja kaikilta potilailta, jotka ovat vuoden kuluessa olleet hoidettavina ulkomaisessa sairaalassa. 

Tuloksista näkyy, että Euroopan alueella ikäviä salamatkustajia tarttuu mukaan helpoiten idästä ja etelästä, esimerkiksi Bulgariasta, Kyprokselta ja Venäjältä.

Yksi resistenssin torjuntakeino on turhista antibioottihoidoista luopuminen. Suomessa antibioottien käyttö vähenee koko ajan. Kantele kertoo, etteivät potilaatkaan enää halua niitä varmuuden vuoksi tavalliseen flunssaan tai keuhkoputkentulehdukseen.

Maailmanlaajuisesti tilanne on toinen. Köyhissä maissa ihmisten voi olla vaikea päästä lääkäriin, mutta antibiootteja saa ilman reseptiä lähikioskilta. Samoissa maissa laajakirjoisia antibiootteja käytetään sairaaloissa runsain määrin.

Köyhät intialaiset eivät kuitenkaan ole pääsyyllisiä antibioottien liikakäyttöön. Valtaosa syötetään terveille tuotantoeläimille, jotta ne tuottaisivat enemmän.

EU:ssa mikrobilääkkeiden käyttö eläinten kasvun edistämiseen kiellettiin vuonna 2006. Yhdysvalloissa täyskieltoa ei vielä ole.

Yhdysvalloissa myös ihmisten lääkitsemiseen suhtaudutaan eri tavalla kuin Pohjois-Euroopassa. Syyksi on arveltu Yhdysvaltain yksilökeskeistä kulttuuria, jossa lääkäreillä on paine maksimoida yksilön välitöntä hyötyä pikemmin kuin yksilön tai yhteisön pitkän aikavälin etua.

Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC suunnittelee parhaillaan suositusta sukupuolitautien jälkiehkäisystä annoksella doksisykliiniantibioottia suojaamattoman seksin jälkeen. 

Suositus olisi suunnattu miesten välistä seksiä harrastaville, koska heillä sukupuolitaudit ovat lisääntyneet muuta väestöä rajummin.

CDC:n mukaan tutkimus on osoittanut, että tällainen ”katumuspilleri” vähentää  klamydia-, tippuri- ja kuppatapaukset kohderyhmässä kolmannekseen.

Tutkimuksen johtajan, infektiosairauksien professorin Annie Luetkemeyerin mukaan ehkäisevä annos ei lisää resistenssiä, koska ilman sitä moni kohderyhmästä joutuu toistuville kuureille.

Kantele ei pidä logiikkaa turvallisena. Hänen mukaansa sukupuolitaudit ovat lisääntymässä juuri siksi, että bakteerit ovat yhä vastustuskykyisempiä ja kondomeja käytetään entistä vähemmän.

”Tässä kondomien käyttämättä jättämistä paikataan antibiootilla.”

Antibiootin käyttö johtaa vääjäämättä bakteerien vastustuskyvyn lisääntymiseen. 

Ranskassa tippuria aiheuttavista gonokokkibakteereista jo yli puolet on vastustuskykyisiä doksisykliinille. Siellä ehkäisevä annos ei estänyt tutkimuksessa gonokokki-infektioita, Kantele sanoo.

Pitkällä aikavälillä lääke voi menettää tehonsa moniin taudinaiheuttajiin, kuten märkäisiä ihoinfektioita aiheuttaviin stafylokokkeihin ja MRSA-sairaalabakteereihin.

”Kyllä minua aina hirvittää, kun suunnitellaan lyhyen aikavälin tulosten perusteella laajamittaista antibiootin käyttöä ehkäisyssä”, Kantele sanoo. Vähintään lääkitys pitäisi rajata niihin, jotka muuten saisivat toistuvasti antibioottihoitoa seksitauteihin.

Yhdysvaltalaiset ovat myös keksineet kokeilla Keniassa pikkulasten vakavien sairauksien ehkäisyä antibiooteilla. Tutkijat antoivat viiden päivän atsitromysiinikuuri kaikille sairaalasta kotiutettaville alle viisivuotiaille. Se ei kuitenkaan vähentänyt kuolleisuutta.

Vaikka olisi hetkeksi vähentänytkin, ajatus on Kanteleen mielestä huolestuttava. Kun antibiootti menettää tehonsa, se on viety lopullisesti myös tulevaisuuden lapsilta.

Tehokasta resistenssin torjuntaa ovat rokotukset, koska ne vähentävät antibioottien käyttöä. Esimerkiksi pneumokokkirokotus ehkäisee lasten korvatulehduksia, joihin aiemmin usein määrättiin antibiootteja.

Kanteleen ryhmä testasi vuosikymmenen vaihteessa ripulirokotetta suomalaisilla turisteilla Beninissä. Tutkimus osoitti, että rokote ehkäisee vaikeaa matkaripulia. Nyt rokotetta testataan Gambiassa ja Sambiassa varsinaisella kohderyhmällä eli paikallisilla pikkulapsilla. Ripuli on alle viisivuotiaiden yleisimpiä kuolinsyitä maailmassa.

Kaikkein tärkeintä olisi järjestää kunnon käymälät ja puhdas juomavesi köyhiin maihin, Kantele sanoo. Nyt kaksi miljardia ihmistä juo joka päivä ulostebakteerien saastuttamaa vettä. Se tarkoittaa, että resistentit bakteerit pääsevät leviämään valtavasti. Yksi kolibakteeri jakautuu kahdeksi 20 minuutin välein.

”On ällistyttävää, miten vähän huomiota tähän kiinnitetään.”

Rikkaat maat keskittyvät tulipalojen sammutteluun omalla tontillaan, vaikka pitäisi myös estää palojen syttymistä. Puhdas juomavesi ei järjesty kaikille ilman rikkaiden maiden isoa panosta.

Sitä ei ole näköpiirissä. Ongelma on sama kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

”Ihmisen on kovin vaikea toimia, kun ongelma ei näy kunnolla nyt vaan vasta tulevaisuudessa.”

Onko peli siis hävitty? Sitä Kantele ei suostu hyväksymään.

”Aina on toivoa, ja ihminen on hyvä keksimään ratkaisuja. Tosin pitäisi oppia katsomaan omaa napaa pidemmälle.”

Julkaistu Tiede-lehdessä 14/2023