Sanni: Moro olisko kello vielä saatavilla?

Pekka: On saatavilla

Sanni: Okei onko hinta tiukka jos tänään hakisin?

Pekka: On tiukka hinta, sopii vasta maanantaina nouto, olen silloin Helsingissä takaisin, pidän varattuna kellon sinulle. Sopiiko sinulle silloin? T. Pekka

Sanni: Juu!

Pekka: OK. Kiitos 

Alkuvuodesta 2023 Tori.fi-kauppapalstalla kimalteli harvinainen myyntiartikkeli: jalokivillä kauttaaltaan koristeltu Cartier Panthere -kello.

302 timanttia, runko ja ranneke 18 karaatin kultaa. Hinta 18 500 euroa. 

Prameimpia Cartierin kelloja on Suomessa vain harvoilla. Tässä yksilössä oli aitoustodistuksen mukaan muun muassa loistavaan muotoon leikatut timantit.

Loskainen lauantai oli jo ehtinyt Helsingissä pitkälle, kun arvokelloa myynyt mies sai lupaavan yhteydenoton ostajakandidaatilta. Sanni-nimeä käyttänyt henkilö lähetti ensimmäisen viestinsä kello 18.49 ja ehdotti kaupantekoa vielä samana iltana.

Kelloa myyneelle Pekalle ei ihan niin sähäkkä aikataulu sopinut. Tapaamista ryhdyttiin virittelemään seuraavan viikon alkuun Helsingin keskustaan.

”Ja maksuna tietenkin ajattelin tilisiirtoa, kun on noin suuresta summasta kysymys”, Sanni viestitti.

Kaupanteko sovittiin maanantai-iltapäivälle 16. tammikuuta Kampissa sijaitsevaan hotelliin. Pekan seuraan hotellin aulabaarissa istuutui parikymppinen nainen.

Sanni oli saapunut.

Sanni tutki kellon papereita ja ilmoitti olevansa tyytyväinen. Sitten hän näytti Pekalle älypuhelimestaan verkkopankkinäkymää, jonka mukaan hänen tilinsä saldo oli noin 30 000 euroa.

Seuraavaksi Sanni näpytteli puhelintaan siten, että näytölle tuli ilmoitus tehdystä tilisiirrosta Pekan tilille: Maksettu 18 500 euroa.

Kului muutama tunti, eikä Sannin siirtämiä rahoja näkynyt myyjän tilillä. Pekka soitteli Sannille, mutta tämä ei vastannut. Sannin sähköpostista tuli paluuviesti, jonka mukaan tili ei ollut käytössä.

Pekka lähetti Sannille Tori.fi:ssä viestin.

Pekka: Ilmoittamasi sähköposti ei ole käytössä ja et vastaa puhelimeen?

Pekka: Rikosilmoitus poliisille.

Nämä olivat viimeiset viestit, jotka myyjä lähetti monologiksi muuttuneeseen kaupantekoketjuun. Aiemmin nopeasti vastaillut Sanni oli kadonnut yhtä liukkaasti kuin lähes uuden henkilöauton arvoinen naisten rannekello.

Tarkoin suunniteltu huijaus oli onnistunut.

Kaupan liitto arvioi tuoreessa tutkimuksessaan, että Suomessa myydään vuodessa noin 895 miljoonan euron edestä käytettyä tavaraa. 

Bisnes on siirtynyt viime vuosina kasvavissa määrin verkkoon. Käytetyistä tuotteista yli puolet myydään kuluttajien välisessä vertaisverkkokaupassa.

Vilkkaimpia virtuaalisia kauppapaikkoja ovat muun muassa Huuto.net, Facebookin osto- ja myyntiryhmät sekä Tori.fi, jonne myös ilmoitus Cartier Panthere -kellosta ilmestyi.

”Rikollinen toimintahan menee sinne, missä raha liikkuu. Tori.fi on tietynlainen kiertokulutuksen suomalainen instituutio, jonka kautta myytiin viime vuonna 4,8 miljoonaa tavaraa – onhan se ilman muuta houkuttelevaa”, kertoo Tori.fi:n johtaja Jenni Tuomisto.

Tori.fi:ssä tehdään päivässä jopa lähes 20 000 kaupat. Suuresta massasta vain promillen murto-osa osoittautuu Tuomiston mukaan petolliseksi toiminnaksi. Sama näkemys on poliisilla.

”Kun puhutaan vertaiskaupasta tai muista markkinapaikoista, niin reilusti suurin osahan siellä on rehellistä toimintaa. Alustoilla tehdään valtava määrä kaupankäyntiä, ja nämä Suomen tunnetuimmat toimijat ovat hyvin aktiivisia itsekin seuraamaan tilannetta ja kitkemään epärehellistä toimintaa pois”,  kertoo rikoskomisario Tommi Rautiainen Helsingin poliisilaitoksen petosrikostutkinnasta.

Viranomaisten tietoon tuli Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan vuonna 2022 Suomessa kaikkiaan lähes 38 000 epäiltyä petosrikosta. Tilastot sisältävät vertaisverkkokauppahuijausten lisäksi myös kaikki muilla tavoin toteutetut petokset.

vuoden 2022 loppupuolella eräs arvokelloihin perehtynyt asiantuntija sai toimeksiannon: hänen tehtäväkseen tuli myydä asiakkaansa omistama Cartier Panthere -kello.

Sopimuksen mukaan kelloasiantuntija saisi provisioksi 20 prosenttia kauppahinnasta, mikäli kellolle löytyisi ostaja. 

Kello pantiin myyntiin Tori.fi:hin 24 000 euron hintapyynnöllä, mutta ostajaa ei löytynyt. Vuodenvaihteen tienoilla hinta laskettiin omistajan toiveesta 18 500 euroon.

Asiantuntija oli myynyt aiemminkin arvokelloja netin kauppapaikoilla. Se ei ole poikkeuksellista. Esimerkiksi Tori.fi:ssä on arkiesineiden lisäksi myös harvinaisempaa tavaraa, kuten antiikkia.

Käytännön työn hoiti kelloasiantuntijan apuri Pekka, jonka tehtävänä oli laatia myynti-ilmoitus, vastailla viesteihin ja hoitaa kaupat. 

Pekasta tai muistakaan asianosaisista ei käytetä tässä artikkelissa oikeita nimiä. Jutussa julkaistu Tori.fi-viestinvaihto on osa todistusaineistoa, joka on mukana poliisin julkisissa esitutkintapöytäkirjoissa.

Kun rahoja ei alkanut kuulua eikä Sanni vastannut yhteydenottoihin, Pekka kiirehti Pasilan poliisitalolle tekemään rikosilmoituksen.

Poliisille selvisi nopeasti, että kellohuijaukseen liittyi ainakin kaksi ihmistä: tummahiuksinen nainen hotellilla ja tämän autokuskina ollut nainen. Heidän liikkeensä tallentuivat hotellin valvontakameroihin.

Pian poliisille heräsi epäilys, että huijaukseen olisi sotkeutunut kolmaskin ihminen.

Pääkaupunkiseudulla alkoi nimittäin hääriä mies, joka halusi selvittää Cartier Panthere -kellon aitoutta. Hän kyseli mallista, joka oli täsmälleen sama kuin pari viikkoa aiemmin kadonnut harvinainen kello.

Kyselijä soitti eräälle tietylle kelloasiantuntijalle – samalle ihmiselle, joka oli aiemmin ottanut kellon välitettäväkseen.

He päätyivät tapaamaan kasvotusten. Kelloasiantuntija ilmoitti, että kyselijää kovasti kiinnostanut kello oli varastettu. Mies poistui paikalta, ja kelloasiantuntija soitti poliisille.

”Siinä vähän ympyrä sulkeutui”, sanoo kellotapauksen tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Tommi Rautiainen.

Poliisi onnistui jäljittämään kyselijämiehen nopeasti, koska hän jätti itsestään jälkiä muun muassa valvontakameroihin sekä puhelutietoihin. Miehen puhelimesta löytyi myös yhteys huijauskeikan hotellissa tehneisiin naisiin. 

Epäiltyjen kuulustelut alkoivat helmikuussa. Päätekijäksi epäilty Sanni passitettiin tutkintavankeuteen.

Kyselyillään poliisin kiinnostuksen herättänyt mies kertoi kuulusteluissa olevansa sivutoiminen kultakaupan tekijä. Hän myönsi ostaneensa Sannilta kellon rannekeosan, mutta kertoi olleensa siinä uskossa, että kyse oli myyjän perintöesineestä.

Mies oli ehtinyt myydä rannekkeen eteenpäin ennen kiinnijäämistään. Hän kertoi poliisille maksaneensa siitä alle 2 000 euroa ja myyneensä sen vain 150 euroa kalliimmalla.

Tutkinnassa ilmeni, että tekaistulla Sanni-nimellä esiintynyt henkilö oli 21-vuotias nainen, joka oli syyllistynyt muihinkin samantyyppisiin petoksiin. Hän veti roolia niin Tori.fi:n keskusteluissa kuin uhrin kanssa silmätysten hotellissa.

”Hän oli tehnyt muutamia muitakin huijauksia samalla tekotavalla, ja tämä onnistui myös. Erikoista tässä oli se, että kellon arvo oli hyvinkin merkittävä”, Rautiainen kertoo.

Sannin kikka oli verkkopankin demosovellus.

Rikolliset keksivät muutama vuosi sitten alkaa hyödyntää Danske Bankin julkaisemaa sovellusta, jolla voi harjoitella verkkopankin käyttöä. Myös HS on uutisoinut aiemmin sovelluksen ongelmallisuudesta.

Sovelluksella harjoitusmielessä tehdyt maksutapahtumat näyttivät hyvin samanlaisilta kuin varsinaiset maksut, joissa rahaa siirtyy oikeasti tililtä toiselle.

Danske Bank poisti sovelluksen sovelluskaupoista jo vuonna 2020. Lisäksi sovellukseen tuli pakotettu päivitys, jonka oli tarkoitus estää hämäävä käyttö. Uudistetussa esittelysovelluksessa ei esimerkiksi ole enää maksutapahtuman kuittaussivua.

Tästä huolimatta Sanni onnistui luomaan puhelimellaan pankkisovelluksen näkymän, jonka mukaan myyjän tilille olisi siirretty 18 500 euroa. 

Sovellus oli mahdollisesti saatu pysymään alkuperäisenä pitämällä puhelimen verkkoyhteys pois päältä, jolloin pakotettu päivitys ei päässyt perille. Harjoitusverkkopankin käyttö onnistui ilman nettiäkin.

Kellohuijauksesta teki erityisen se, että huijari kohtasi myyjän silmästä silmään. 

Suurimmassa osassa petoksista myyjä ja ostaja eivät kohtaa toisiaan. Tyypillinen taktiikka on pyytää ostajalta ennakkomaksua ja jättää tavara postittamatta.

Rikoskomisario Rautiaisen ja Tori.fi:n Tuomiston mukaan varoitusmerkkejä huijauksesta ovat muun muassa halpa hinta sekä kova kiire osto- tai myyntitilanteessa.

”Jos myynti-ilmoitus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei todennäköisesti ole totta”, Tuomisto sanoo.

Huijatuksi tulemisen riskiä voi yrittää pienentää muutamalla keinolla.

”Myyjää voi pyytää lähettämään ensin kuvan, jossa tuotteen vieressä on lapulle kirjoitettu jokin ehdottamasi teksti”, Rautiainen vinkkaa.

Silloin selviää, onko myyjällä tuotetta, jota hän kauppaa.

Maksamiseen Tori.fi suosittelee Mobilepay-mobiilimaksusovellusta, koska silloin rahan vastaanottaja saa välittömästi puhelimeensa tiedon summan siirtymisestä. Lisäksi Tori.fi:ssä on voinut viime keväästä lähtien suosia ostajia ja myyjiä, joiden profiileissa on vahvan tunnistautumisen käyttämisestä kertova merkki.

Kellohuijauksen päätekijä tuomittiin toukokuussa 2023 Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta ja muista petosrikoksista kahdeksaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Hän myönsi tehneensä rikoksen tietoisesti.

Kuljettajana ollut parikymppinen nainen ja rannekkeen ostanut kolmekymppinen mies sen sijaan kiistivät toimineensa rikollisessa tarkoituksessa. 

Oikeus arvioi toisin ja tuomitsi naiselle ehdollista vankeutta avunannosta törkeään petokseen. Mies sai ehdollista vankeutta rahanpesusta. 

Tuomio ei ole lainvoimainen, eli tapauksen käsittely jatkuu mahdollisesti myöhemmin hovioikeudessa.

Vaikka kelloasiantuntija ei omistanut kelloa, hän voi olla se, joka lopulta menettää huijauksessa eniten. Hän kertoi jo poliisin kuultavana esitutkinnassa aikovansa hyvittää kellon omistajalle koituneen taloudellisen tappion.

HS tapasi kelloasiantuntijan. Mies ei halua puhua tapauksesta nimellään ja kasvoillaan eikä mielellään muistele koko asiaa.

”Minä en oikein muista ikäviä asioita”, hän sanailee heti tapaamisen aluksi.

Rikostapauksissa tekijöiltä voi olla vaikea saada vahingonkorvauksia ainakaan rivakasti.

”Paska makuhan tästä jää”, mies muotoilee.

Poliisin toimintaa hän kuitenkin kiittelee vuolaasti.

”Poliisit syventyivät tähän asiaan ja hoitivat sen todella nopeasti.”

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kelloasiantuntija joutui työssään huijatuksi netin kauppapaikoilla. Karusta kokemuksesta huolimatta hän aikoo jatkaa myyntitoimintaansa entiseen malliin.

Teille tietymättömille joutunutta Cartier Panthere -kelloa mies ei usko enää näkevänsä.

Poliisin tietojen mukaan kello on joutunut kirjaimellisesti useisiin vääriin käsiin: ranneke ja kellotaulu näyttävät päätyneen omiin suuntiinsa.

Tähän viittaavat esitutkinnassa epäiltyjen hallusta löytyneet kuvat, joissa ranneke on irti kellotaulusta. 

Huijauksen tehnyt nainen väitti kellotaulun päätyneen rannekkeen ostaneelle miehelle. Mies sen sijaan kiisti, että olisi hankkinut myös kellotaulun. Asia jäi epäselväksi käräjäoikeudessa.

Ehkä kultaiset osat on jo sulatettu. Ehkä kelloa kuorruttaneet 302 timanttia kiertävät erillään maita ja mantuja – välikäsiltä ja vääriltä käsiltä toisille.

Ehkä kukaan ei enää tiedä.

Artikkeli perustuu poliisin esitutkintapöytäkirjoihin ja käräjäoikeuden tuomioon sekä tutkinnanjohtaja Tommi Rautiaisen, huijatun kelloasiantuntijan ja Tori.fi:n johtajan Jenni Tuomiston haastatteluihin. Jutun kuvat ovat peräisin poliisin esitutkintamateriaaleista.