Kumppani hivuttautuu sohvalla kylkeen kiinni. Kun käsi laskeutuu reidelle, tahaton inhotuksen värähdys kulkee yhtäkkiä läpi kehon. Tekisi mieli tökätä käsi pois. Samalla kauhistuttaa – mikä parisuhteessa on pielessä, kun toisen kosketus puistattaa?

Puistatusreaktio tarkoittaa epämiellyttävää oloa, jonka kumppanin hellä kosketus aiheuttaa.

Se on suomennettu vapaasti bristle reaction -termistä, jonka on keksinyt amerikkalainen psykoterapeutti Vanessa Marin. Hänen aihetta käsittelevästä Tiktok-videostaan tuli keväällä viraali, sillä moni tunnusti ilmiön ja helpottui huomatessaan, ettei ole yksin.

Ilmiö on tavallinen myös suomalaisissa parisuhteissa, sanoo perhe- ja pariterapian psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Jere Loikkanen. Hänen asiakkaansa ovat kuvanneet kosketuksen aiheuttamaa reaktiota jähmettymisenä tai lamaantumisena.

Usein reaktion syynä on se, että pitkässä suhteessa toista kosketetaan vain silloin, kun halutaan seksiä.

”Jos halut ovat eripariset eikä seksi kiinnosta sillä hetkellä toista, voi toisen kosketus aiheuttaa fyysisesti inhottavan olon”, hän sanoo.

Äärimmäisessä tilanteessa kosketus voi jopa oksettaa. Loikkasen mukaan silloin ollaan jo vaikeassa tilanteessa, jonka taustalla voi olla esimerkiksi kokemus seksuaaliväkivallasta. 

Myös uskottomuus ja kokemus yksinjäämisestä suhteessa romuttavat luottamusta ja saavat samalla kaihtamaan läheisyyttä.

Lapsiperhearjessa kosketuksesta voi myös saada yliannostuksen. Etenkin kotona lasten kanssa oleva vanhempi on ehkä saanut päivän aikana niin paljon läheisyyttä lapsilta, että illalla hän kaipaisi vain omaa aikaa ja keskusteluyhteyttä kumppaniin.

”Oman tilan tarve on tosi yksilöllinen, ja joillain malja täyttyy nopeammin kuin toisilla”, Loikkanen sanoo.

Kumppanin kosketus voi puistattaa yhtä lailla miehiä kuin naisia. Loikkasen mukaan seksuaalisuus on kuin sormenjälki – jokaisella se on omanlaisensa. Toiset ovat aina valmiita seksiin, toiset tarvitsevat ihmissuhteessa paljon läheisyyttä, jotta halut heräävät.

Kun seksiä ei tee mieli, siitä voi aina kieltäytyä.

”Jos päätyy harrastamaan seksiä vain toisen mieliksi, sitä haluaa yleensä seuraavalla kerralla vielä vähemmän”, sanoo Loikkanen.

Kumppanille voi sanoa ääneen, että juuri nyt ei halua seksiä mutta on halukas selvittämään, mistä kehon reaktio johtui. 

Seksistä puhuessa voi vahingossa haavoittaa toisen tunteita, joten Loikkanen pitää tärkeänä, että molemmilla on turvallinen olo. 

Kukaan ei halua kuulla, että on tehnyt jotain vuosien ajan väärin, mutta kumppanille on hyvä kertoa, millaisesta kosketuksesta tykkää.

Jos puistatuksen tunne yhdistyy tilanteisiin, joiden on tarkoitus johtaa seksiin, kannattaa Loikkasen mukaan harjoitella ensin kosketusta ilman taka-ajatuksia. 

Eräs suosittu seksuaali- ja pariterapeuttien käyttämä metodi on seksikielto.

Se tarkoittaa sitä, että muutaman viikon tai kuukauden ajan seksiä ei harrasteta lainkaan. Tieto kiellosta voi helpottaa ja vähentää kosketukseen liittyviä paineita.

Läheisyyttä rakennetaan sen aikana muilla tavoin. 

Esimerkiksi puistatusreaktiosta somettanut Vanessa Marin on kertonut kuhertelevansa kiihkeästi puolisonsa kanssa iltaisin juuri ennen nukahtamista. 

Loikkanen sanoo, että koskettaminen kannattaa aloittaa tavalla, johon molemmat ovat valmiita. Alussa se voi olla olkapään hipaisu tai halaus.

”Sitten keskustellaan, miltä kosketus tuntui, oliko se hyvä?”

Kosketuksen aiheuttama inhotus voi pelästyttää, mutta Loikkasen mukaan se ei tarkoita, etteikö suhteessa olisi rakkautta tai kiintymystä. 

Reaktioon voi suhtautua hälytysmerkkinä, jonka syitä kannattaa lähteä selvittämään.

Parisuhde on Loikkasen mukaan ennen kaikkea tunnesuhde, joka vaatii puhumista. Suhteen varrella seksistä ja läheisyydestä puhuminen on kuitenkin voinut loppua kokonaan, jolloin haluja pitää tulkita toisen eleistä ja ilmeistä. Se taas voi johtaa väärinymmärryksiin ja kumppanin välttelyyn.

Niin kauan kuin on halua luoda yhteys kumppaniin, suhteella on toivoa. Aina kahdenkeskinen juttelu ei silti riitä. Loikkanen muistuttaa, että usein pariterapiaan hakeudutaan liian myöhään.

”Ihmiset ovat voineet olla asetelmassa jo pitkään ja ajatella, että mitään ei voi tehdä. Silloin on helpotus huomata, että toivoa on.”