Epänormaalia jatkui niin kauan, että vähitellen se muuttui normaaliksi. Niin voisi kuvailla historiallisen pitkäkestoista korkojen pysyttelyä nollan tuntumassa.

Suotuisa tilanne sai monet ottamaan asuntolainaa niin paljon kuin sitä vain tarjottiin. 

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan suomalaisten velkaantumisaste onkin kasvanut 1990-luvun lopulta tähän päivään vuosi vuodelta.

”Ajanjakso loi harhakuvan siitä, että korot ovat tällä tasolla eivätkä siitä enää nouse. Ihmisellä kun on taipumus luottaa siihen, mitä on itse kokenut, ei niinkään siihen, mitä on lukenut”, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska summaa.

Mutta sitten, viime kesästä alkaen, korot nousivat jyrkästi. Tämä vaikutti lainanottajiin, joista suurimmalla osalla on vaihtuvakorkoinen eikä kiinteään korkoon sidottu laina. 

Hetkessä nollan hujakoilta oli siirrytty kolmeen ja puoleen prosenttiin. 

Nyt monet ovat aidosti huolissaan maksukykynsä puolesta. 

Helsingin Sanomat jututti Rantapuskan ja Pantzarin ohella OP-ryhmän henkilö­asiakas­rahoituksesta ja asumisen palveluista vastaavaa johtajaa Satu Nurmea ja Danske Bankin laina-asiantuntija­keskuksen johtajaa Mikko Jurvaista.

Haastattelun pohjalta kokosimme neljä kysymystä ja vastausta muuttuneesta markkinatilanteesta ja siitä, miten velallisen kannattaisi nyt toimia.

Eniten koronnousut kurittavat niitä, joilla on eniten lainaa lyhennettävänä tai jotka ovat ottaneet lainan vasta äskettäin.

Toisin sanoen sellaisia velallisia, jotka ovat ostaneet asunnon vuosien 2021–2022 taitteessa, kun korkotaso oli vielä alhainen. Todennäköisesti he ovat nuoria, sinkkuja, pariskuntia tai perheellisiä, jotka ovat hankkineet ensiasunnon, Elias Rantapuska kuvailee.

Vaikeuksia ei vähennä se, että nuorilla kuluttaminen on muutoinkin aktiivisempaa kuin myöhäisemmässä ikävaiheessa.

”Tulot ovat pienempiä mutta menot suurempia”, Juha Pantzar summaa.

Pantzar nostaa toisena ryhmänä esiin sijoitusasuntojen omistajat. Kauan vuokralle pantavia asuntoja pidettiin ”hirvittävän turvallisena” tapana kartuttaa omaisuuttaan. Sitä ne ovat toki edelleen, jos niihin laittaa olemassa olevaa, ei velaksi otettua rahaa.

”Todellisuudessa harvalla on niissä kiinni omaa rahaa vaan pikemminkin velalla hankittua käyttöomaisuutta”, Pantzar toteaa.

Kallistuneiden lainakustannusten aikana elämänmuutokset vaikuttavat aiempaa enemmän. Lainanmaksua voivat heikentää esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai työttömyys.

Laajemmassa perspektiivissä kodin lämmitysjärjestelmällä on yhä suurempi merkityksensä.

”Sähkölämmitteinen iso omakotitalo on nyt pahin mahdollinen kustannusten näkökulmasta. Etenkin, jos siihen on otettu lainaa sillä ajatuksella, että kitkutetaan pari vuotta ja sitten helpottaa”, Rantapuska toteaa.

Selvää on, että edullisimmassa asemassa ovat he, jotka ovat varautuneet korkojen kipuamiseen.

Osalle ratkaisu on ollut puskurin säästäminen vaikeita aikoja varten, Satu Nurmi sanoo. Noin kolmasosa asuntolainaa OP-ryhmältä ottaneista on puolestaan hankkinut lainaansa korkosuojauksen.

Vähiten koronnousut ravistelevat niitä, joiden korkokatto on määritelty silloin, kun korot olivat vielä matalalla.

”Jos vaikka ennen kesää on ottanut suojan korolle, se on hyvä ja tehokas edelleen. Helpotusta lisää sekin, että lyhennyksen määrä ja laina-aika on valittu tarkoin. Siinä on ollut liikkumavaraa, eikä sitä ole vedetty tappiin asti”, Mikko Jurvainen sanoo.

Velallisilta kysytään ennen kaikkea joustavuutta, sitä, että on valmis nipistämään muita kuluja lainan tieltä – tai tekemään villejä ratkaisuja.

Voiko ulkomaanmatka jäädä tänä vuonna pois? Omistaako kesämökin tai metsää, jota voi hädän tullen myydä? Laittaako kalliin harrastuksen tauolle?

”Helpompaa on myös niillä, joille ei ole maailmanloppu myydä kämppää ja muuttaa hetkeksi vuokralle tai kalliilta alueelta halvemmalle. Tällaisilla ihmisillä on jatkossakin paljon lainaa”, Rantapuska sanoo.

Tärkeimpiä helpotuskeinoja korkojen nousua vastaan on haastateltavien mukaan kolme: korkosuojaus, lyhennysvapaat ja laina-ajan pidentäminen.

Jos vaikkapa sähkölasku on poikkeuksellisen suuri seuraavat puoli vuotta, lyhennysvapaata voi saada pankilta helpostikin tuolle ajalle, Nurmi sanoo. Tai sitten laina-aikaansa voi pidentää, jolloin kuukausierä pienenee.

Valtaosalla asuntolainaa ottaneista on viitekorkona 12 kuukauden euribor, jonka korontarkistuspäivä määrittyy lainan nostopäivän mukaan. 

Tuohon päivään on syytä varautua etukäteen tarkistamalla tulevan kuukausierän summa ja tarvittaessa sopimalla neuvottelu pankin kanssa, jotta voi neuvotella lyhennysvapaasta tai laina-ajan pidentämisestä. 

Puskurin kerääminen kannattaa, ellei sitä ole jo aloittanut.

”Puskuri ei tarkoita, että tilille pitäisi säästää puolituhatta euroa kuussa. Pienilläkin summilla on väliä, jos saa tehtyä säästämisestä säännöllistä. Tällöin turbulenssia kestää jatkossakin paremmin”, Jurvainen korostaa.

On muistettava sekin, että korkoja vastaan voi suojautua muutoinkin kuin pankin asettamilla maksullisilla korkokatoilla. Rantapuska nostaa esiin itsensä vakuuttamisen esimerkiksi muun varallisuuden tai omaisuuden avulla, kiinteän koron valitsemisen vaihtuvakorkoisen lainan sijaan sekä inhimillisen pääoman.

”Jotkut voivat lisätä työtuntien määrää tai ottaa vastaan parempipalkkaisen työn vaihtamalla toimialaa. Se on kiistatta yksi keino suojautua koronnousua vastaan.”

Yhtä lailla lainan kilpailutus voi olla kannattavaa, oli kyseessä sitten uusi tai olemassa oleva laina. Tässäkin merkitystä on kuitenkin sillä, milloin laina on otettu.

Todennäköistä on, että ennen viime kesää otetussa, korkosuojatussa lainassa on paremmat ehdot kuin missään nyt tarjotussa lainassa, Jurvainen sanoo.

Entä kannattaisiko 12 kuukauden euribor muuttaa esimerkiksi kolmen kuukauden euriboriksi? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.

”Jos on riskinkantokykyä, lyhyet korot ovat historiallisesti olleet hyvä valinta. Tällöin joutuu toki jännittämään korontarkistusta useammin”, professori Rantapuska sanoo.

Mikko Jurvaisen mukaan moni suomalainen on viime kuukausina kärsinyt nopeasti nousseiden sähkö- ja ruokalaskujen kanssa. Etenkin nykyisessä korkotilanteessa vuoden euribor tuo lainoihin kaivattua vakautta, hän kiteyttää. Ennakoitavuutta on haettu korkosuojauksesta, jonka ottaa Danske Bankin asiakkaista noin 40 prosenttia.

Samoilla linjoilla on OP:n Satu Nurmi. Moni asiakas arvostaa tällä hetkellä varmuutta korkotasossa.

”Asiakkaan kokonaiskorko muodostuu marginaalista ja pohjakorosta. Marginaali on asiakaskohtainen, ja siihen vaikuttaa käytettävä pohjakorko”, hän muistuttaa.

Jos olemassa olevaan lainaan pyytää viitekoron muutosta, siitä veloitetaan toki hinnaston mukainen palkkio. Sillä voi olla vaikutusta myös asiakkaan lainan marginaaliin, Nurmi sanoo.

Viimeinen vaihtoehto päästä lainasta eroon on asunnon myyminen. Juha Pantzar arvioi, ettei se ole lainkaan tavaton skenaario näinä aikoina.

Ei ainakaan tyystin pimeältä, haastateltavat vastaavat.

Mikko Jurvaisen mukaan Euroopan keskuspankki tehnee vielä muutamia koronnostoja. Se tarkoittaa sitä, että 12 kuukauden euribor nousee todennäköisesti neljän prosentin tuntumaan, muttei sen korkeammaksi.

Lisäksi asiantuntijat uskovat inflaation taittuvan pikkuhiljaa. 

”Joskus kesän tai viimeistään syksyn alussa saatamme elää toisenlaisessa maailmassa”, Jurvainen kiteyttää.

Parhaimmassa tapauksessa voi toistua 1970-luvun ilmiö, jossa inflaatio maksoi lainoja pois, Rantapuska jatkaa. 

”Jos saa lisääntyneiden elinkustannusten vuoksi viiden prosentin palkankorotuksen mutta korko pysyttelee kolmessa ja puolessa, aika on otollinen. Sellaisessa tilanteessa jopa kannattaa ottaa velkaa, kun maksukyky kasvaa.”

Nurmi muistuttaa myös asuntojen hintakehityksestä. Vaikka korot ovat nousussa, asuntojen hinnat ovat lähteneet laskuun. 

Toisaalta lainan kallistuminen voi pysyvästi muuttaa asuntomarkkinoita. Yhä useampi saattaa tavoitella vähäisempiä neliöitä kuin ennen, Pantzar toteaa.

Tähän vaikuttaa energian hinta, joka tulee jatkossakin pysymään totuttua korkeammalla. 

”Aikaisemmin oli vallalla politiikka siitä, että suurin mahdollinen kämppä on saatava. Että kansakoulunkin voi lämmittää hyvin, ja tilaa piisaa. Tällainen saattaa jäädä kokonaan historiaan.”