Säännöllisesti D-vitamiinilisää syövillä ihmisillä on merkittävästi vähemmän melanoomaa eli ihosyöpää kuin niillä, jotka eivät syö D-vitamiini­pillereitä lainkaan, kertoo Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus.

”Tutkimus osoitti, että säännöllisesti D-vitamiinia syövien riski sairastua melanoomaan oli laskenut jopa alle puoleen verrattuna niihin, jotka eivät syöneet D-vitamiinia”, kertoo Itä-Suomen yliopiston ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima.

Jopa niillä, jotka nappailivat D-vitamiinilisää silloin tällöin, saattoi tutkimuksen mukaan olla pienempi riski sairastua melanoomaan.

”Mitä säännöllisemmin käytti D-vitamiinia, sitä enemmän riskitaso laski”, Harvima sanoo.

Harviman mukaan suomalaiset saavat näin talviaikaan keskimäärin liian vähän D-vitamiinia.

Tutkimus ei kuitenkaan anna suoraa vastausta siihen, paljonko D-vitamiinilisää tulisi syödä, jotta sillä olisi melanoomaa ehkäiseviä vaikutuksia.

”Toistaiseksi voimme vain viitata virallisiin suosituksiin”, Harvima sanoo.

Virallisten suositusten mukaan aikuinen ei tarvitse D-vitamiinilisää, jos hän käyttää päivittäin maitoja, kasvimaitoja tai rasvalevitettä, joihin on lisätty D-vitamiinia tai syö kalaa ainakin kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Tämä ei riitä, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Carsten Carlberg, joka on tutkinut D-vitamiinin yhteyttä syöpään jo vuosia.

Ruuasta saadulla D-vitamiinilla ei hänen mukaansa ole riittävää vaikutusta.

”Ainoa tehokas tapa saada riittävästi D-vitamiinia olisi altistaa itsensä auringonpaisteelle, mutta se ei ole mahdollista Suomessa talvella”, hän sanoo.

Sopiva annos olisi Carlbergin mukaan yksi mikrogramma D-vitamiinilisää painokiloa kohti. Sata kiloa painavan pitäisi syödä sadan mikrogramman verran  D-vitamiinilisää päivittäin. 

Jos paino on lähempänä 50 kiloa, tulisi vastaavasti syödä 50 mikrogrammaa D-vitamiinilisää. Se on huomattavasti enemmän kuin virallisissa suosituksissa.

Lisäksi Carlberg suosittelee syömään D-vitamiinilisää syyskuusta huhtikuun loppuun, kun virallisten suositusten mukaan vitamiinilisää tulisi syödä lokakuusta maaliskuun loppuun.

Liikaa D-vitamiinia ei pidä ottaa. Se voi pitkän ajan kuluessa aiheuttaa ongelmia kalsiumtasapainoon.

”Sata mikrogrammaa on yläraja, sitä enempää ei kenenkään kannata ottaa”, hän sanoo.

Lue lisää: Osa ihmisistä tarvitsee D-vitamiini­lisää ympäri vuoden – Asiantuntija kertoo, miten omaa D-vitamiinin­tarvettaan voi arvioida

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen kertoo, että pohjoismaisia ravitsemussuosituksia ollaan parhaillaan päivittämässä. Uusien suositusten on määrä tulla voimaan ensi kesänä.

D-vitamiinisuosituksiin ei kuitenkaan näillä näkymin ole tulossa muutoksia.

”Nykyiset yhteis­pohjoismaiset suosituksemme vastaavat varsin hyvin muita kansainvälisiä suosituksia”, hän sanoo. 

Nykyiset suositukset perustuvat Virtasen mukaan luuston hyvän kunnon turvaamiseen. 

”Syöpien suhteen meillä ei ylimalkaan ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että D-vitamiini ehkäisisi sairastumisen riskiä. Se sen sijaan tiedetään, että D-vitamiinin puute kasvattaa akuuttien hengitystie­infektioiden riskiä. Näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että hyvin suuret annokset auttaisivat niihin”, Virtanen sanoo. 

Lue lisää: Ihotauti­lääkäri tutki yli 500 suomalaisen ihon päästä varpaisiin, ja tulos oli hälyttävä – Näin piilevän iho­syövän tunnistaa

Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä. Se on myös nuorten yleisimpiä syöpiä. Suomessa tautitapausten määrä kasvaa viiden prosentin vuosivauhtia.

Koronavuonna 2020 tapausten määrä poikkeuksellisesti notkahti.

”Tapauksia oli 21 prosenttia vähemmän kuin olisi odotettu ilman pandemiaa”, toteaa tutkimuspäällikkö Karri Seppä Syöpärekisteristä. Melanoomien toteamisessa oli viipeitä erityisesti huhti-kesäkuussa ja syys-lokakuussa.

”Näinä ajanjaksoina voimassa oli rajoituksia ja suosituksia, jotka saattoivat hidastaa ihmisten hakeutumista terveydenhuollon vastaanotolle. Myös terveyspalveluja saattoi olla heikommin saatavilla”, Seppä toteaa.

Vuonna 2021 tapausten määrä nousi kuitenkin entiselle tasolleen: melanooma todettiin 985 miehellä ja 810 naisella.

Diagnoosien viivästyminen on Harviman mielestä huolestuttavaa. Melanooman ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se havaitaan.

Yksi syy ihosyöpien lisääntymiseen on Harviman mukaan se, että väestö vanhenee.

”Iholla on muisti”, hän sanoo.

Jos iho ehtii vuosikymmenten aikana palaa monta kertaa, iholle kertyy Harviman mukaan syöpägeenien mutaatioita. Kun niitä kehittyy riittävä määrä, solu alkaa muuttua pahanlaatuiseksi. Ihosyöpien riskiä lisää myös se, että ihmiset käyttävät yhä yleisemmin immuunijärjestelmää lamaavia lääkkeitä.

Lue lisää: Ihosyöpää voi edeltää muutos, jota moni ei tunnista – Lääkäri kertoo iholle ilmestyvistä läiskistä, joita on syytä tarkkailla

D-vitamiinin vaikutuksesta melanoomaan on kiistelty pitkään.

Harviman ryhmän tutkimus vahvistaa niitä tuloksia,  joiden mukaan D-vitamiini voi oikeasti pienentää riskiä sairastua melanoomaan. Tulokset julkaistiin Melanoma Research -lehdessä.

Ryhmä ei kuitenkaan löytänyt merkittävää yhteyttä D-vitamiinin ja muiden ihon vaurioiden, kuten aurinkovaurioiden, aurinkokeratoosien, luomien tai tiettyjen muiden ihosyöpien kuin melanooman välillä.

”D-vitamiini ei ole mikään yleispätevä lääke, jolla kasvojen rypyt oikenevat”, Harvima toteaa.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat lähestyivät tutkimus­kohdettaan uudesta näkökulmasta.

”Aiemmat tutkimukset on yleensä tehty niin, että tutkijat mittaavat veren D-vitamiinipitoisuutta eli kalsidioili­pitoisuutta ja tutkivat sen yhteyttä erilaisiin sairauksiin. 

Harviman tutkimusryhmä selvitti asiaa käytännön­läheisesti: ”Vähän niin kuin lääkärin vastaanotolla.”

Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisen sairaalan ihotautien poliklinikan 498 aikuista potilasta, joilla arvioitiin olevan kohonnut riski sairastua johonkin ihosyöpätyyppiin, kuten tyvisolu­syöpään, okasolu­syöpään tai melanoomaan.

Osallistujilta kysyttiin, söivätkö he D-vitamiinilisää.

”Useat vastasivat, että tulloo sitä joskus otettua. Osa sanoi, että ei syö D-vitamiinilisää lainkaan, osa kertoi syövänsä säännöllisesti”, Harvima kertoo.

Vastausten perusteella potilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Tutkijat varmistivat, että D-vitamiinia oli käytetty ilmoitetulla tavalla mittaamalla joka ryhmässä puolelta potilasmäärästä veriseerumin kalsidiolin.

Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään myös sen mukaan, oliko heidän riskiluokkansa sairastua ihosyöpään lievä, keskivahva vai korkea.

Kun tutkijat vertasivat eri ryhmien riskiä sairastua melanoomaan, he havaitsivat ison eron.

Säännöllisesti D-vitamiinia käyttävien ryhmässä oli merkittävästi vähemmän melanoomatapauksia ja merkittävästi matalampi ihosyövän riskiluokka verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinia lainkaan.

Entä sitten ne, jotka vastasivat että ”tulloo sitä joskus otettua”?

Myös näillä potilailla melanoomariski oli laskenut hieman yli puoleen.

”Tutkimuksessa havaittiin siis annosvasteinen melanooman riskin lasku myötäillen D-vitamiinin käyttöä”, Harvima sanoo.

Hän korostaa kuitenkin, että tutkimus oli poikkileikkaava, joten se ei pysty osoittamaan syy-seuraussuhdetta.

”Tutkimuksen potilaat ovat seurantaohjelmassa, joten ehkä saamme siitä lähivuosina lisää tietoa”, hän sanoo.