Kymmenen vuotta sitten Vesa Riihimäki teki jotain, mitä pidettiin aika outona.

Riihimäki työskenteli Nordean suurimman yrityspankkikonttorin eli Helsingin-toimiston johtajana. Nyt hän alkoi ravata harva se viikko erilaisissa startup-yritysten verkostoitumistapahtumissa. 

Vielä tuolloin useimmat suomalaiset pankit ajattelivat, että startup-yritykset eivät ole lainakelpoisia. Miten pankki voisi antaa lainan vasta aloittaneelle tappiolliselle yritykselle, jolla ei ole mitään perinteisiä vakuuksia?

Toisaalta myös startup-yrittäjät suhtautuivat pankkimieheen epäluuloisesti. Mitä sinä täällä teet, kysyi moni Riihimäeltä, kun hän kertoi tulevansa pankista.

Tapahtumissa yrittäjiin tutustuminen johti kuitenkin asiakassuhteisiin.

”Aloimme antaa niille lainaa. Minusta tietyntyyppisille startupeille pitää uskaltaa lainata”, Riihimäki sanoo.

Meni muutama vuosi. Helsingin-konttorin asiakkaista ja lainakannasta jo varsin suuri osuus alkoi olla startupeja. 

Pankin ylin johto kiinnitti siihen huomiota, Riihimäki kertoo. Startupien luvut otettiin syyniin ja pankissa tutkittiin, onko käsissä nyt hyvä vai huono tilanne.

”Todettiin, että se on hyvä asia.”

Startupit ja kasvuyritykset irrotettiin omaksi joukokseen. Riihimäen projektista tuli virallinen yksikkö. Ja sen seurauksena Nordeasta on tullut Suomessa ylivoimaisesti suurin startupeja rahoittava pankki.

Isossa pohjoismaisessa pankkikonsernissakin voi tapahtua asioita osin sattumalta. Vaikkapa siksi, että yksi sen johtajista on sosiaalinen ja ennakkoluuloton ja sattuu kiinnostumaan startupeista oikeaan aikaan. 

Vuonna 2022 Nordea myönsi suomalaisille startupeille jo 169 miljoonaa euroa uusia lainoja. Se on merkittävä potti. Vertailun vuoksi: suomalaiset pääomasijoittajat sijoittivat kotimaisiin kohdeyrityksiin samana vuonna yhteensä 238 miljoonaa euroa.

Silti huomio kohdistuu yleensä vain rahaan, jota pääomasijoittajat jakavat.

Vuoden 2017 jälkeen Nordean myöntämien uusien lainojen määrä on vuosittain ollut 95–143 miljoonaa euroa.

Nordean laskujen mukaan pankin osuus koko kotimaisesta yksityisestä kasvurahoituksesta oli vuonna 2022 noin 38 prosenttia.

Tarkat luvut vuoden 2023 lainamääristä eivät olleet vielä haastatteluhetkellä joulukuussa tiedossa, mutta Riihimäen arvion mukaan pankin lainaama summa oli päätymässä 85-100 miljoonan euron luokkaan. Laskua huippuvuodesta tuli siis merkittävästi, mutta vähemmän kuin eurooppalaiset VC-rahoituksen potit ovat kutistuneet.

Pankin startupeiksi laskemia asiakkaita on Pohjoismaissa jopa 5 000 ja niistä puolet Suomessa.

Nordea dominoi erityisesti pienempien startupien markkinaa, mutta isommille kasvuyrityksille lainoja myöntää myös Danske Bank. Muiden pankkien osuus on tässä asiakaskunnassa pieni.

Danske arvioi, että sen kasvuyritysyksikkö rahoitti viime vuonna Suomessa startupeja ja kasvuyrityksiä runsaan 80 miljoonan euron edestä.

Rahoituksen saaminen startupeille vaikeutui viime vuonna huomattavasti. Etenkään myöhemmän kasvuvaiheen suuria rahoituskierroksia ei nyt juuri ole. Ulkomaiset pääomasijoittajat ovat kaikonneet.

Muilla rahoituskanavilla on siksi aiempaa tärkeämpi rooli. 

Samaan aikaan kun maailmalla pääomasijoittajien sijoitusmäärät ovat romahtaneet jopa 60–70 prosenttia, Nordean mukaan sen myöntämien uusien startup-lainojen määrä on kutistunut noin 40–50 prosenttia. 

Riihimäki kertoo, että Nordea myönsi vuonna 2023 vahvassa tilanteessa oleville startupeille myös lyhennysvapaita olemassa oleviin lainoihin.

Korkojen noustua myös lainarahan hinta on luonnollisesti noussut.

Vaikka konkurssien määrä laajemmin Suomessa kasvoi viime vuonna, Riihimäen mukaan ilmiö ei näy pankin startup-lainasalkussa. 

”Se on syy siihen, miksi emme ole jarruttaneet lainojen myöntämistä. Luottokantamme on yhtä terve kuin ennen sotaa”, Riihimäki kertoo.

Nordea ei ole kertonut julkisesti eri asiakasryhmien luottotappioita. Riihimäen mukaan startupit ovat myös hieman omalaatuinen joukko, joka ei aina osu perinteisiin pankin riskimittareihin.

”Perinteisillä riskimittareilla lainasalkku näyttää tavallista riskisemmältä. Lopulliset toteutuvat riskitasot ovat silti selvästi pienempiä. Olemme löytäneet muita mittareita, jotka ennustavat todellista tasoa paremmin”, Riihimäki kertoo. 

Moni suomalainen kasvuyritys onnistui keräämään hyvin pääomaa sijoittajilta nousukaudella ja vielä vuoden 2022 alussakin. Ne puskurit ovat riittäneet kohtuullisesti, kun yritykset ovat sopeuttaneet kulutasojaan.

Aiemmin kasvua haettiin aggressiivisesti hinnalla millä hyvänsä, kun pääoma oli edullista ja sitä oli helpommin tarjolla. Nyt yritykset hakevat maltillisempaa kasvua ja pyrkivät parempaan kannattavuuteen.

Riihimäen mukaan se tarkoittaa samalla, että entistä useampi kasvuyritys on nyt myös pankin silmissä lainakelpoinen. 

Tänä vuonna Riihimäki arvioi pankin startup-lainoituksen jatkuvan vähintään yhtä suurena kuin vuonna 2023.

Millä kriteereillä aivan alkuvaiheen yritys sitten voi saada lainaa? Miten pankki voi arvioida tappiollista yritystä, jolla ei välttämättä ole muuta omaisuutta kuin kehittämänsä teknologia? 

Aluksi epävarmuutta oli enemmän, Riihimäki tunnustaa. Vuosien kokemuksella pankki on kuitenkin oppinut tästä asiakaskunnasta ja luottokanta on pysynyt vakaana.

”Lainakelpoisuus edellyttää jotain todisteita myynnistä, esimerkiksi tietty määrä sitovia tilauksia, jotka varmistavat tulevaa kassavirtaa”, Riihimäki kertoo.

Yritys, jolla ei vielä ole liikevaihtoa, voi siis saada esimerkiksi 50 000–100 000 euron lainan.

Nordean kaltaisten pankkien lisäksi on olemassa myös riskilainoja (venture debt) tarjoavia toimijoita. Erityisesti isoilla rahoituskierroksilla on Suomessakin ollut mukana usein yhdysvaltalaisia pääomalainoittajia, jotka myöntävät riskipitoisempia lainoja. Niiden ehtoihin kuitenkin yleensä kuuluu myös pieni omistusosuus.

”On tapauksia, joihin me joudumme sanomaan ei. Sellainen laina voi silti sopia jollekin isolle jenkkien velkarahastolle. Me liikumme omalla riskitasollamme, emmekä lähde keulimaan”, Riihimäki sanoo.

Maaliskuussa Yhdysvalloissa kaatui startupeille ja Kalifornian teknologiasektorille tärkeä pankki eli Silicon Valley Bank (SVB).

Se oli instituutio, startupien oma pankki, jossa merkittävällä osalla Yhdysvaltojen startupeista oli talletuksia ja lainaa.

Riihimäki tunsi SVB:n johtoa ja tapasi heitä vuosittain vaihtaakseen näkemyksiä markkinatilanteesta.

”Moni perinteinen pankki on tullut aina nousukaudella rahoittamaan startupeja, ja sitten laskukaudella vetänyt ruksit sen päälle. SVB oli selvinnyt jo lähes 40 vuotta ja mennyt useiden laskukausien läpi. Arvostin sitä”, Riihimäki kertoo.

Riihimäki korostaa, että myös SVB:n luottokanta oli sinänsä terve. Pankki ei kaatunut siksi, että se antoi lainaa juuri startupeille. Ongelmat syntyivät korkojen nousun ja SVB:n valtionlainoihin tekemien sijoitusten seurauksena.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan poikkeuksellisen nopeasti. Pankki oli sijoittanut merkittävästi talletusvaroja matalien korkojen aikaisiin joukkolainoihin.

Kun korot nousevat, vanhojen eli alempaan korkotasoon sidottujen joukkolainojen hinta jälkimarkkinoilla laskee. Se johtuu siitä, että uusia velkakirjoja saa ostettua paremmalla tuotolla.

Ongelmia syntyy, jos pankki joutuu myymään näitä omistamiaan velkakirjoja ennenaikaisesti, esimerkiksi täyttämään pankista poisvedettyjen talletusten vajetta. Juuri niin kävi SVB:lle. 

Kun pääomasijoituksen saaminen vaikeutui, startupit nostivat talletuksiaan kiihtyvää tahtia. Pankki joutui myymään arvopapereitaan. Ongelmat kärjistyivät todelliseksi paniikiksi ja talletuspaoksi.

SVB:n tilannetta ei voi suoraan verrata Nordean startup-lainoitukseen. Nordea on taseen koolla mitattuna noin kolme kertaa suurempi kuin SVB oli kaatuessaan. SVB oli keskittynyt kokonaan startup-asiakkaisiin ja teknologiayrityksiin, eli sillä oli mittava toimialariski. Nordean kasvuyrityspankin volyymi on sen sijaan vain noin 0,1 prosenttia pankkikonsernin luottokannasta.

”On harmi, että SVB kaatui, koska se oli uranuurtaja. Sen startup-lainakanta oli terve, mutta pankin jälleenrahoitusta ei ollut hoidettu asianmukaisesti”, Riihimäki arvioi.

SVB:n kaatumisen jälkeen tilannetta analysoitiin myös Nordeassa, mutta se ei antanut syytä muutoksille. 

Suomen startup-kentän historiassa moni asia juontaa juurensa Nokiaan. Niin tälläkin kertaa.

Nokia muutti strategiaansa alkuvuonna 2011 ja päätti vähentää työntekijöitään roimasti. Yhtiö julkisti ohjelman, jonka tarkoituksena oli auttaa irtisanottuja työllistymään uudelleen esimerkiksi omassa yrityksessä.

Yrittäjäksi ryhtyville Nokia takasi lainan, ja kumppaniksi siinä ryhtyi juuri Nordea. Se toi pankille kerralla ison joukon alkuvaiheen teknologiayrittäjiä asiakkaiksi. Nordealle ei koitunut riskiä, sillä Nokia takasi lainat.

Tuolloin syntyivät ensimmäiset opit startupeista.

Siitä on tultu pitkä matka tilanteeseen, jossa Nordean startup-yksikkö on luopunut toimistosta Mannerheimintiellä ja siirtynyt startupien keskelle Maria 01 -keskukseen Helsingin Lapinlahdenkadulle. 

Riihimäen tiimi on jo useiden vuosien ajan järjestänyt ”pikadeittejä” sijoittajien ja yrittäjien välillä. Niissä se pyrkii yhdistämään rahoitusta keräävät startup-asiakkaansa verkostossaan oleviin kansainvälisiin pääomasijoittajiin.

”Sijoittajat arvostavat sitä, koska se on tehokas tapa käydä säännöllisesti läpi meidän portfolion yritykset”, Riihimäki perustelee.

Suomessa syntynyt Nordean startup-kokemus on pyritty viemään konsernin sisällä myös muihin Pohjoismaihin. Niissä vastaavaa menestystä ei ole vielä syntynyt.

”Muissa Pohjoismaissa toiminta aloitettiin vasta noin viisi vuotta sitten, joten on luonnollista, että he eivät ole vielä samalla tasolla”, Riihimäki puolustaa.