Lapsiperhe osti omakotitalon Turun seudulta keväällä 2018. Kuusihenkinen perhe muutti 1990-luvun lopussa rakennettuun taloon saman vuoden heinäkuussa.

Pari vuotta myöhemmin talon rakenteista paljastuivat valtavat jyrsijöiden aiheuttamat tuhot. Kalliin remontin jälkeen perhe nosti oikeusjutun talon myyjää vastaan.

Uudessa kodissa ei pitänyt olla suurempia remonttitarpeita. Ennen kaupantekoa tehdyssä kuntokartoituksessa talossa ei havaittu suuria huolenaiheita.

Uudet asukkaat suunnittelivat vaihtavansa ensin vain keittiön kaapit. Sen jälkeen he ajattelivat purkaa jossain vaiheessa eteisen tuulikaapin, mutta sillä ei ollut kiire.

Uudet asukkaat kuulivat alusta alkaen rapinaa sisäkatoilta. Metsässä sijaitseva talo rajautuu laajaan viljelysalueeseen, joten tontilla oli luonnollisesti jyrsijöitä. 

Perhe aloitti eteisen remontin kahden vuoden asumisen jälkeen kesällä 2020. Tuulikaapin purkamisen yhteydessä paljastuivat ensimmäiset hiirien nakertamat sähköjohdot.

Perhe soitti saman tien vakuutusyhtiöön, josta luvattiin hankkia paikalle vahinkojen kartoittaja. 

Talon kattoa jouduttiin purkamaan kartoituksen takia. Kartoittaja ilmoitti, että talon sähköt piti katkaista tulipalovaaran vuoksi.

Perhe tilasi rakennukselle vielä toisen sähköasentajan tutkimaan vahinkoja.

Jyrsijöiden tekemiä tuhoja oli niin valtavasti, että asukkaat ja sähköasentajat uskoivat niiden aiheutuneen useiden vuosien aikana. 

Kattorakenteista löytyi vanhoja hiirimyrkkypakkauksia, jotka viittasivat siihen, että talon jyrsijäongelma oli ollut jo aiemmin tiedossa. 

Pakkauksissa oli hintalappu kaupasta, jonka toiminta oli loppunut paikkakunnalla vuonna 2010.

Rakenteista löytyi lukuisia muumioituneita hiirenraatoja. Jyrsijöiden virtsaa oli seinissä ja gyproc-levyihin imeytyneenä. Lämminvesivaraajan päällä oli sentin kerros ulostetta.

Remonttitöiden aikana hiirien virtsan haju oli niin voimakas, ettei purkutöitä voinut tehdä kuin vartin kerrallaan. Sen jälkeen haju tunkeutui hengityssuojaimen läpi.

Sähköjä uusinut sähköasentaja kertoi myöhemmin, että hän ei ollut nähnyt uransa aikana yhtä laajoja jyrsijävahinkoja.

Seuraavien kuukausien aikana talosta jouduttiin purkamaan sisäseinä- ja välikattoverhoilut ja uusimaan kaikki sähkö- ja vesijohdot.

Perhe reklamoi vahingoista talon myyjälle. Perheen mukaan kiinteistössä oli alennukseen oikeuttava virhe, sillä myyjä ei ollut kertonut tuhoeläinhavainnoista ja jyrsijäongelmasta.

Myyjä kiisti virheen. 

Vuodesta 2000 talossa asunut myyjä ei ollut havainnut asumisaikanaan mitään sellaista, minkä perusteella hänellä olisi ollut aihetta epäillä jyrsijävahinkoja. Myyjä ei tehnyt omistusaikanaan remontteja, joissa piti purkaa rakenteita. Rakennuksessa ei ollut jyrsijäsuojauksia, mutta niiden asentaminen ei ole pakollista.

Uudet asukkaat vaativat myyjältä yli 50 000 euron korvausta.

Myyjä pyrki sovintoon, mutta ostajat hylkäsivät 20 000 euron sovintotarjouksen.

Riita eteni Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, joka antoi asiassa tuomion lokakuussa. Oikeus päätti asian myyjän hyväksi, sillä jyrsijävahinkojen tarkka tapahtuma-aika jäi selvittämättä.

Oikeus kuuli kahta vahingot havainnutta sähköasentajaa, joiden mukaan vahingot olivat niin laajoja, että ne olivat syntyneet useiden vuosien aikana.

Oikeudessa esitettiin myös vastakkainen näkemys. Luontoasiantuntijan mukaan vahinkojen lyhyempää syntyaikaa ei voinut poissulkea. Jotta vahingot olisivat ehtineet syntyä yhden talven aikana, hiiripopulaation olisi pitänyt olla poikkeuksellisen runsas. 

Asiantuntijan mukaan talossa olisi pitänyt olla ”posketon määrä hiiriä”.

Koska vahingot olivat voineet syntyä kaupanteon jälkeen, kiinteistön virhe jäi näyttämättä toteen. Oikeus hylkäsi ostajien kanteen ja määräsi heidät maksamaan myyjän yli 20 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, sillä ostajat valittivat siitä Turun hovioikeuteen.

Samalla he hakivat hovioikeudesta käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon keskeyttämistä.

Hovioikeus hylkäsi ostajien vaatimuksen ennen joulua. Hovioikeus tekee päätöksen valituslupahakemuksesta myöhemmin.