Minä en koskaan riitä kaikille. Siltä Rimi Riutasta on usein tuntunut. Peruskoulussa häntä haukuttiin neidiksi, hintiksi ja homoksi. Nyt jotkut sanovat, ettei Riutta näytä tarpeeksi naiselta ollakseen missi.

25-vuotias Riutta on historian ensimmäinen transtaustainen Miss Suomi -kilpailija. Viime viikolla hänet valittiin kymmenen finalistin joukkoon. 

Miss Suomi -kisassa kilpaillaan kauneudella. Rimi Riutta ei juurikaan erotu ulkonäkönsä puolesta perinteisestä missirivistä: Hänellä on pitkät vaaleat hiukset, hoikka varsi ja kasvoissakin klassista symmetrisyyttä. 

Missikiertueeseen liittyvät esiintymiset ovat Riutalle luontevia, sillä klassinen naisellisuus ja laittautuminen ovat kiinnostaneet häntä jo pikkulapsesta lähtien. 

Perimmäinen syy kisaan lähtemiselle on Riutan mukaan kuitenkin yhteiskunnallinen. Pitkään hän ajatteli, ettei hänenlaisensa voisi koskaan olla mukana missikisoissa. 

Ja toki edelleen on ihmisiä, jotka suhtautuvat transtaustaiseen missifinalistiin epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti. 

”Lähdin lopulta mukaan juuri voidakseni rikkoa suomalaisten ennakkoluuloja transnaisia kohtaan”, Riutta sanoo.

Riutta muistaa leikkineensä jo 5–6-vuotiaana Bratz-nukeilla ja Barbeilla. Hän haaveili  samanlaisista pitkistä ja paksuista hiuksista kuin nukeilla oli. Riutta kuitenkin tiedosti jo ensimmäisellä luokalla, ettei pojan ole suotavaa mennä kouluun peruukki päässä.

Myöhemmin peruskoulussa Riutta uskalsi rikkoa monia pojiksi luokitelluille nuorille osoitettuja sosiaalisia normeja. Hän meikkasi, käytti kynsilakkaa ja pukeutui androgyyniin tyyliin – feminiinisiä puoliaan korostaen. Yläkoulussa Riutta uskoi olevansa homo. 

”Lukioikäisenä aloin pikku hiljaa ymmärtää, mistä oli oikeasti kysymys”, Riutta kertoo.

Lukiossa hänen tapansa pukeutua vastasikin jo muiden luokan tyttöjen 2010-luvun tyyliä – tiukka yläosa ja pillifarkut.

Kolmas maaliskuuta vuonna 2021. Se oli yksi valoisimmista päivistä Riutan elämässä. Silloin 23-vuotias Riutta käveli Meilahden sairaalahotellilta Töölön sairaalaan sukupuolenkorjausleikkaukseen.

”Minulla oli hyvä, varma ja seesteinen tunne, ja se sattui vieläpä olemaan kevään ensimmäisiä kirkkaita kevätpäiviä”, Riutta kertoo.

Leikkauksen jälkeen heräämössä Riutta muistaa havahtuneensa epätodelliseen tunteeseen. Oliko kaikki vain unta?

”Kysyin sairaanhoitajalta ensimmäiseksi, onko minulla nyt pimppi”, Riutta sanoo.

Riutta uskoo, että leikkaus ja hormonihoidot pelastivat hänen elämänsä. Ennen transprosessia hän ei tuntenut voivansa olla oma itsensä.

”Katsoin yksin kotona kerta toisensa jälkeen Titanic ja Pretty Woman -elokuvia, kirjoitin blogia ja leivoin. Olin elossa, mutta elämä oli jotenkin paussilla ja olin hyvin yksinäinen”, Riutta kuvailee.

Leikkauksen jälkeen kaikki muuttui. Vihdoin Riutasta tuntui, että hän voi elää normaalia nuoren naisen elämää. Löytää ystäviä, suunnitella tulevaisuutta. Pyrkiä opiskelemaan ja tehdä asioita, joita muutkin parikymppiset tekivät. 

Nyt Riutta opiskelee terveydenhoitajaksi, koska hän haluaisi jatkossa pystyä auttamaan erityisesti transtaustaisia ihmisiä. Riutta on ajatellut, että voisi tehdä opinnäytetyön esimerkiksi siitä, miten yhteiskunnassa voitaisiin estää transsukupuolisuuteen liittyvää syrjäytymistä.

Transtaustaisten ihmisten oikeuksista on puhuttu viime vuosina julkisuudessa paljon. 

Suomi sai aiemmin translainsäädännöstään huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta. Kansainväliset järjestöt ovat kritisoineet esimerkiksi sitä, että Suomen lainsäädännössä on aiemmin vaadittu lisääntymiskyvyttömyyttä.

Suomen uusi translaki tuli voimaan huhtikuussa. Uuden lain mukaan sukupuolen juridiseen vahvistamiseen ei tarvita lääkärintodistusta, vaan täysi-ikäiset voivat korjata juridisen sukupuolimerkintänsä väestötietojärjestelmään oman selvityksensä perusteella, ja sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen on eriytetty lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä ei enää vaadita.

Riutan mielestä ajatus itsemääräämisoikeuden lisäämisestä on hyvä, mutta hän ei silti suhtaudu uuteen translakiin täysin kritiikittömästi.

Riutan mielestä esimerkiksi sukupuolidysforiaa pitäisi tutkia enemmän, jotta ihminen osataan varmasti ohjata oikeanlaiseen hoitoon. Sukupuolidysforia tarkoittaa voimakasta pahan olon ja ahdistuneisuuden tunnetta, joka johtuu ihmisen kehon ja sukupuoli-identiteetin välisestä ristiriidasta.

Aina sukupuolidysforia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen on transsukupuolinen. Joskus ahdistus voi johtua siitä, ettei henkilö tunne voivansa täyttää sukupuoleen liittyviä sosiaalisia odotuksia.

Riutta ajattelee, että on olemassa riski, että transprosessiin voi ajautua ihmisiä, jotka myöhemmin ymmärtävät, etteivät he olekaan transsukupuolisia.

Riutta toivoo, että jokainen sukupuolidysforian kanssa kamppaileva voisi saada ammattitaitoista tukea, jonka avulla pohtia omaa sukupuolikokemustaan. Silloin lääketieteellisiin hoitoihin päätyvät hakeutumaan todella ne ihmiset, jotka aidosti ovat transsukupuolisia.

”Uskon, että jos ihminen on aidosti transsukupuolinen ja kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen keho on, ainoa hoitokeino on korjata ulkoinen sukupuoli tavalla tai toisella vastaamaan sisäistä tunnetta”, Riutta sanoo.

Riutta ajattelee, että hänen transprosessinsa sujui harvinaisen suoraviivaisesti sen ansiosta, että ammattikoulun terveydenhoitaja kuunteli hänen toivettaan saada lähete Tampereen yliopistollisen sairaalan Trans-poliklinikalle.

Ylipäätään Riutta kokee saaneensa tukea, eikä kukaan terveydenhuollossa kyseenalaistanut hänen sukupuolikokemustaan. Siitä Riutta on kiitollinen.

Raskainta hoidoissa oli odottaminen. Kokonaisuudessaan Riutan hormonihoito ennen leikkausta kesti vuoden, jonka jälkeen hän sai lopullisen lääkärinlausunnon. Sen mukaan hän on psyykkisesti ja fyysisesti terve transsukupuolinen ihminen. 

Riutta kertoo olevansa erittäin ylpeä ja iloinen siitä, että hän voi osallistua Miss Suomi -kisoihin siinä missä kuka tahansa nainen.

Kilpailua on kritisoitu viime vuosina ulkonäkökeskeiseksi ja jopa naisia alentavaksi. Riutta sanoo ymmärtävänsä kilpailun saaman kritiikin, mutta hän itse on kiitollinen siitä, että saa olla mukana. Hän kokee saaneensa missikiertueella esiintymiskokemusta ja itsevarmuutta, joista on hyötyä tulevaisuudessa.

”Onhan se misseyden malli aika kapea, ja itsekin joskus mietin, mahdunko siihen muottiin täysin”, Riutta sanoo.

Riutta myös haluaa saamallaan julkisuudella osoittaa, että hän on lopulta ihan tavallinen nainen. Transnainen on nimittäin monen silmissä edelleen objekti ja hänet helposti seksualisoidaan.

”Jotkut edelleen saattavat ajatella rumasti ja kärjistetysti, että kaikki transnaiset ovat seksityöläisiä”, Riutta sanoo.

Ennakkoluulot näkyvät myös sosiaalisessa mediassa. Suurin osa Riutan saamasta palautteesta on positiivista, mutta hän on saanut myös vihapostia. Jotkut ovat esimerkiksi sanoneet hänelle, että ”mies ei voi osallistua missikisoihin”. 

”Vastaan asiallisesti, etten ole mies, ja joskus viestien vaihto on johtanut ihan hyvään keskusteluun”, Riutta sanoo.

Riutan kokemuksen mukaan ennakkoluuloja on edelleen niin paljon, että vain harva heteromies haluaa julkisesti seurustella transnaisen kanssa. Rakkautta voi siis olla vaikea löytää. Hän kuitenkin toivoo löytävänsä sen oikean miehen, jonka kanssa voisi joskus mennä naimisiin. 

Riutta korostaa, että hän kyllä ymmärtää, että moni mies toivoo parisuhteelta biologisia lapsia, joita hän ei voi saada. 

”Minulta kyllä kysyttiin, haluanko tallentaa spermaani ennen hoitojen aloittamista, mutta  minulle olisi ollut outo ajatus, että saisin lapsia olemalla heille biologisesti isä”, Riutta kertoo.

Juuri nyt hän on sinkku, mutta seurusteli viime vuoden itseään vähän vanhemman miehen kanssa. Suhteesta Riutta kertoo oppineensa paljon itsestään ja ihmissuhteista.

"Löysin jonkinlaisen tasapainon itseni kanssa, eikä minun enää tarvitse hakea ulkoista hyväksyntää keneltäkään mieheltä”, hän sanoo.

Riutta kertoo olevansa onnellinen, että voi viimeinkin olla sellainen nainen kuin haluaa. Tänä syksynä hän poseeraa mielellään missikiertueella laittautuneena kauniiksi ja tyylikkääksi. 

Ei elämä tietenkään aina ole glamouria ja salamavalojen räiskettä. Mutta juuri nyt hän aikoo ottaa missikiertueesta kaiken ilon irti.

Miss Suomi -kilpailujen finaali järjestetään tänä vuonna Järvenpään Aino-areenalla lauantaina syyskuun 9. päivänä.

Oikaisu 4. syyskuuta klo 10:33: Korjattu missifinalistien istumajärjestyksestä kertovaa kuvatekstiä. Anni Seppänen ja Paula Joukanen istuvat Rimi Riutan oikealla puolella eivätkä vasemmalla, kuten kuvatekstissä alun perin luki.