Viime päivinä olen näyttänyt melkoiselta mittausfriikiltä. Molemmissa ranteissani on älykellot, ja sormessani mollottaa huomattavan kokoinen hyvinvointisormus. Tänä iltana tyylini täydentyy vielä hämmentävän näköisellä härvelillä. Suuntaan Helsingin yliopistoon tapaamaan Sleep & Mind -tutkimusryhmää, jonka on määrä sonnustaa minut EEG-laitteella. Aivosähkökäyrää mittaava EEG-laite antaa hyvin tarkkaa dataa unesta.

Tarkoituksenani on nukkua yksi yö kaikki kolme älylaitetta käsissäni samaan aikaan, kun EEG-laite mittaa untani ja selvittää, miten luotettavaa tietoa älylaitteet antavat unestani.

Tutkimusryhmää johtaa professori Anu-Katriina Pesonen. Hän on yksi harvoista unitutkijoista Suomessa, jotka tekevät kokeellista unilaboratoriotutkimusta. Pesonen on ollut myös mukana tutkimassa älylaitteiden unta mittaavia algoritmeja.

Tutkimusassistentit Maikki Selin ja Saara Mäkituuri kiinnittävät ympäri päätäni elektrodeja, jotka mittaavat aivotoimintaani, silmänliikkeitäni ja lihasjännitystäni. Elektrodit kiinnitetään värikkäillä johdoilla kahteen laitteeseen, jotka on vyötetty rintakehälleni ja vatsani päälle.

Sitten siirryn härveleineni laboratoriosta kotiin nukkumaan.

Olen tietoinen laitteista ja heräilen niiden läsnäoloon aina kun vaihdan kylkeä.

HS VALITSI testiin kolme keskenään erilaista, kategoriassaan suosittua älylaitetta, jotka kaikki lupaavat antaa tietoa käyttäjänsä unesta.

Käsissäni on suomalaislähtöisen Ouran 3. sukupolven älysormus, Apple Watch Series 8 -älykello sekä urheilukelloistaan tunnetun Garminin Venu 2 Plus -älykello. Ne sijoittuvat hintaluokaltaan noin 370–500 euron välimaastoon, Ouran sormuksena tosin testissä oli ruusukultaviimeistelynsä ansiosta kalliimpi malli, jonka suositushinta on 576 euroa. Pohjakokemuksena minulla oli parivuotinen taival Polar Ignite -kellon kanssa.

TESTIYÖNÄ tuntuu, että nukun tavallista huonommin. Olen tietoinen laitteista ja heräilen niiden läsnäoloon aina kun vaihdan kylkeä.

Aamulla minua naurattavat Garminin ja Apple Watchin arviot yönaikaisesta hereilläoloajastani, jotka ovat 1 ja 3 minuuttia. Heräilyjen ansiosta tunnen olleeni valveilla paljon enemmän.

Sekin huvittaa, että Oura kertoo, että unen tehokkuuteni on 97 prosenttia ja unen laatu ihanteellinen.

Kahta päivää myöhemmin Maikki Selin on analysoinut mittaustulokset. Hän ja Anu-Katriina Pesonen kertovat yhdessä havainnoistaan, jonka jälkeen vertailen Pesosen kanssa tuloksia testilaitteiden tallentamiin tietoihin.

EEG-LAITE mittaa aivojen aktiivisuutta, mikä tekee siitä ylivertaisen unentutkimuslaitteen. Mikään käyttämistäni älylaitteista ei pysty tähän, Pesonen kertoo.

”Ne havainnoivat ainoastaan sykettä, asentoa ja liikkeitä ja yrittävät arvioida unta niiden perusteella”, hän selittää.

Ensimmäinen ja kenties olennaisin analyysin tieto on se, kuinka kauan olen nukkunut.

Tässä kaikki kellojen arviot ovat osuneet melko lähelle EEG:n tulosta, joka on seitsemän ja puoli tuntia. Ouran Beta-algoritmi on osunut samaan arvioon kahden minuutin erolla, ja muut laitteet ovat lisänneet aikaan puoli tuntia omaa lisää.

”Älylaitteiden arviot unen määrästä ovat siis aika hyviä”, Pesonen toteaa.

Aikuisen ihmisen unentarve on yksilöllistä ja vaihtelee 6–9 tuntiin.

Siis mitä ihmettä? Älylaitteet suoltavat hienoa käppyrää, joka menee pieleen ja on turhaa?

UNEN vaiheista kuten REM-unesta ja syvästä unesta älylaitteet eivät sitten saakaan yhtä osuvia lukuja.

Se ei kuitenkaan haittaa, koska ne eivät ole niin tärkeitä, Pesonen sanoo.

Siis mitä ihmettä? Älylaitteet suoltavat hienoa käppyrää, joka menee pieleen ja on turhaa?

Yleinen väärinkäsitys on, että jokin unen vaihe olisi toista arvokkaampi, Pesonen selittää. Uni on kuitenkin luonteeltaan syklistä, ja sen kaikilla vaiheilla on erittäin tärkeä tehtävä.

Ensimmäisestä unen vaiheesta puhutaan usein kevyenä unena, vaikka tiede ei tällaista termiä käytäkään. Tieteessä puhutaan N1- ja N2-vaiheista, joista ensimmäinen on unen ja valveen rajamailla olevaa torkeunta ja toinen Pesosen sanoin ”tavallista perusunta”.

Tämä saattaa olla syy siihen, miksi Apple Watch käyttää luokittelua ”perus” muiden laitteiden suosiman kevyen unen sijaan.

”Kevyt uni on aivan aliarvostettua”, Pesonen sanoo.

”Siinä on paljon aivojen muovautumismekanismeja, kuten syvässä unessakin. Yksi tällainen mekanismi on, että aivot aktivoivat itse itseään.”

Talamuksesta lähtee aivokuorelle aktivaatiosykähdyksiä, joita sanotaan unisukkuloiksi, ja ne lujittavat aivojen uutta muistiainesta. Ne myös suojaavat nukkujaa siltä, että ulkopuoliset ärsykkeet tulisivat tietoisuuteen.

Pesonen kehuu, että olen EEGn perusteella syvän ja REM-unen lisäksi nukkunut ”valtavan hienoa kakkosvaiheen unta”, jossa on paljon unisukkuloita. Tällaisesta älylaitteet eivät osaa kertoa mitään, koska tieto on pääteltävissä vain aivoaktiivisuuteni perusteella.

Siinä missä kevyttä unta väheksytään, syvää unta pidetään usein jotenkin ylivertaisena ja joskus sen määrää yritetään jopa optimoida. Myös jotkin älylaitteet kannustavat tähän suuntaan. Esimerkiksi Ouran uniopas kertoo syvän unen ja REM-unen hyvistä vaikutuksista, mutta ei lainkaan kevyen unen hyvistä puolista.

KAIKKI testin laitteet ovat yrittäneet arvioida, kuinka paljon olen ollut yön aikana hereillä. EEG:n mukaan olen ollut valveilla 36 minuuttia, ja tätä lähimmäs pääsee Oura Betan veikkaus 38 minuuttia.

Muut arviot menevät pahasti alakanttiin aina Garminin yhteen minuuttiin saakka.

On mahdollista, että älylaitteet suhtautuvat unessa liikkumiseen sallivammin kuin minun kohdallani olisi syytä.

Pesonen selittää, että jotkut ihmiset liikkuvat enemmän unissaan kuin toiset. Keskimääräisyyksiin opetettu algoritmi ei siis välttämättä osaa tulkita asennonvaihtoja heräilyksi, kun taas omalla kohdalla havahtumisen tunteeseen liittyy perustavanlaatuisesti se, että alan etsiä uutta asentoa.

Siispä älykellot ovat tulkinneet, että uneni jatkuvat, kun taas EEG on havainnut aivotoiminnassani hereillä oloon viittaavaa vireyttä.

Pesonen kertoo, että ihminen tulee valveen pintaan yleensä yön aikana parisenkymmentä kertaa. Saatan siis olla aivan keskiverto nukkuja.

”Valmius 82, hyvä. Mestarinukkuja. Onnittelut, sait viime yöltä hienot unilukemat!”

EEG:n mukaan unitehokkuuteni on ollut 93 prosentin tietämissä. Luku koostuu nukahtamisen ja heräämisen väliin jäävästä nukutusta ajasta. Myös kaikki testilaitteet Apple Watchia lukuun ottamatta ovat arvottaneet uneni tehoa eri tavoin. Oura on arvioinut unen tehokkuuden kaikesta sängyssä vietetystä ajasta, ja tämän yön kohdalla se on ollut 97 prosenttia. Lisäksi Oura arvioi yötäni sanallisesti: unen laatu ja levollisuus ovat ihanteellisia. Garminin unipisteen 96 pistettä koostuvat unen keston ja määrän lisäksi eri univaiheiden määrän ja stressin arvioinnista.

Apple Watch poikkeaa muista laitteista siinä, että se ei anna minkäänlaisia arvioita yöstä. Tulkinnat on tehtävä itse numerotiedon perusteella.

Huomaan pitäväni Ouran lempeistä ja monisanaisista tulkinnoista enemmän kuin pelkkien numeroarvojen tutkailusta. Myöhemmin nukun esimerkiksi yön, josta Oura toteaa:

”Valmius 82, hyvä. Mestarinukkuja. Onnittelut, sait viime yöltä hienot unilukemat! Levolliset yöunet, hyvä unen riittävyys ja erittäin säännöllinen unirytmi luovat perustan palautumiselle ja elinvoimaisuudelle. Olet siis oikealla tiellä.”

Jos yö on ollut huonompi, senkin Ouran sovellus ilmaisee armollisesti ja ymmärtäväisesti. ”Entäpä jos tekisit tänään jotain rentouttavaa?”

Testiyöni perusteella Oura Beta osui parhaiten yksiin EEG-mittauksen kanssa.

SAMA mittalaite voi toimia eri ihmisellä eri tavoin. Sen käyttöön vaikuttavat esimerkiksi fyysiset ominaisuudet, ikä ja aiemmin kuvatun kaltaiset erot yöaktiivisuudessa.

Vaikka untani tutkittiin laboratoriotason laitteella, kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus. Tieteellisessä tutkimuksessa laitteiden arvioita olisi mitattu toisiinsa 30 sekunnin jaksoissa yön yli. Useat unta mittaavat älylaitteet onkin kehitelty tämäntyyppisissä tarkoissa tieteellisissä puitteissa.

Testiyöni perusteella Oura Beta osui parhaiten yksiin EEG-mittauksen kanssa, mutta se ei tarkoita, etteikö jokin toinen laite olisi saavuttanut toisella käyttäjällä tarkemman tuloksen.

Tällaisten älylaitteiden ominaisuuksia ja osumatarkkuutta on toki mitattu myös tieteellisesti. Esimerkiksi australialaisessa tutkimuksessa verrattiin kuutta erilaista älylaitetta ja todettiin, että ne tunnistavat unen ja valveen noin 80–90-prosenttisesti ja univaiheet 50–60-prosenttisesti.

PESOSEN mukaan on hedelmällisintä seurata tuloksiaan samalla laitteella pitkällä aikavälillä. Silloin oppii erottamaan esimerkiksi vähäuniset kuukaudet, stressikaudet ja loman vaikutuksen uniin. Unitrendien havaitseminen taas voi antaa eväitä parempiuniseen elämään.

Etenkin stressin ja palautumisen arvioimisessa älylaitteet voivat Pesosen mukaan olla hyvä apu, koska ne mittaavat sykettä ja sykevälivaihtelua.

On myös hyvä ymmärtää, että vaikka esimerkiksi älykello ei osuisi aivan oikeaan tulkinnoissaan, se mittaa unta yöstä toiseen samalla tavalla. Mieluummin kuin vaatia älylaitteelta täsmällistä tietoa öistään kannattaa ikään kuin kalibroida itsensä lukemaan älylaitetta oikein. Miltä näyttää hyväksi kokemani yö älykellon statistiikassa? Kun hyvien öiden trendi jatkuu, voi iloita ja miettiä, mitä teki oikein ja millaista elämää kannattaa jatkossakin vaalia.

”Laitteen voi siis valjastaa hyvän unen suojeluun ja itsen ymmärtämiseen.”

Sen sijaan yksittäisten unien kyttäämisestä ei siis ole yleensä paljoakaan iloa. Jos joskus nukkuukin vähemmän tai huonommin, yleensä seuraavat yöt paikkaavat tilannetta.

HARVA ihminen selviää elämästä ilman huonounisia ajanjaksoja ja unettomuus on valtavan yleistä. Pesonen toivoo, että unipuheessa päästäisiin eroon terveysmoralisoivasta sävystä. Unen pitäisi olla kaikkea muuta kuin suoritus.

”Uni on irti päästämistä ja luottamista.”

Mitä enemmän on kärsinyt unettomuusjaksoista, sitä vaikeampaa on luottaa nukahtamiseen. Jos vielä lukee laitteen palautteita, stressaamisen vaara on olemassa. Se haittaa uneen heittäytymistä.

Lyhytunisuuteen ja krooniseen väsymykseen voi myös tottua niin, ettei huomaa omaa väsymyksen tunnettaan. Kun on menettänyt käsityksen siitä, millainen olisi toimintakykyisempänä, voi kuvitella, että on väsyneenäkin normaalissa olotilassaan, Pesonen kertoo.

Yleisesti ottaen ihminen voi kuitenkin luottaa omiin tuntemuksiinsa unestaan.

”Ihminen on oman unensa kokemusasiantuntija. Kyllä hän tietää, mikä riittää ja milloin jaksaa”, Pesonen sanoo.

Testilaitteet lainattu valmistajilta, Apple Watch Gigantista.