Maksamattomat liikehuoneistojen vastikkeet ovat ajaneet asukkaat ja osakkaat tukalaan asemaan kerrostaloyhtiössä Heinolassa. Asunto-osakkeiden omistajat joutuvat maksamaan kaksinkertaista yhtiövastiketta, koska liikehuoneistojen omistaja on jättänyt suurimman osan vastikkeista maksamatta.

Komealla paikalla Kymenvirran rannalla sijaitsevassa talossa on yhdeksän asuinhuoneistoa ja kolme toimistotilaa. Toimistotilojen 449 neliötä muodostavat yli kolmasosan koko yhteispinta-alasta, joten maksamattomien vastikkeiden merkitys taloyhtiön taloudelle on iso.

Tapaus näyttää olevan taas yksi esimerkki hiipuvilla alueilla käynnissä olevasta pelistä, jossa tyhjiä ja tappiollisia neliöitä siirretään kädestä toiseen kuin mustaapekkaa. Siinä uusi omistaja jättää vastikkeet maksamatta ja muut osakkaat pulaan. 

Helsingin Sanomat on kertonut samanlaisesta ilmiöstä aiemmin muun muassa Pieksämäellä ja Varkaudessa.

Heinolan taloyhtiön asunto-osakkeen omistaja kertoo HS:lle, että tilanne on herättänyt asukkaissa suurta levottomuutta: toimistotilojen maksurästit ovat yli kaksinkertaistaneet heidän vastikkeensa 4,15 eurosta 8,5 euroon neliöltä.

HS:n haastatteleman osakkaan mukaan talossa asuu paljon eläkeläisiä. Vastikkeen tuplaantuminen tuntuu varsinkin suurissa, yli 110 neliön asunnoissa.

Taloyhtiö on joutunut keräämään myös useampia ylimääräisiä vastikkeita toimistotilojen maksurikkeiden vuoksi.

Ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun taloyhtiön liiketilat elokuussa 2022 siirtyivät vastaperustetulle Kaivokatu 2 Heinola -yhtiölle. 

Sen takana on kaksi keskisuomalaista yrittäjää: Jyväskylän K-Rauta Seppälän kauppias Ari Kallioinen ja laukaalaisen rakennusliikkeen RPP Rakennus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Tero Poikola. He jakavat puoliksi Kaivokatu 2:n osakkeet, selviää heinäkuussa 2022 allekirjoitetusta yhtiön perustamissopimuksesta.

Miehet ovat tunnustettuja yrittäjiä: Kallioinen sai vuonna 2022 koko K-ryhmän palkinnon ansiokkaasta työstään uusien kauppiaiden kasvatustyössä, ja vuonna 2023 hänen kauppansa oli vuoden paras K-Rauta. Poikola palkittiin Laukaan vuoden yrittäjänä 2021.

Liiketilat heidän yhtiölleen myi puutavaran uittoa harjoittanut Järvi-Suomen Uittoyhdistys, jonka jäseninä ovat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso ja UPM-Kymmene.  Toiminnan hiivuttua uittoyhdistys oli kaupitellut taakaksi muodostuneita, tyhjiä toimistotiloja useamman vuoden ajan.

Kerrostaloyhtiön kirjanpitäjä totesi lokakuussa 2022, että liiketilojen omistajayritys oli jättänyt vastikkeita maksamatta. Kun isännöitsijä peri niitä, Ari Kallioinen vastasi hänelle sähköpostilla: 

Heinolan Kaivokatu 2:lla ei ole tuloja, joten se luultavasti ajautuu konkurssiin. Täytyy vielä tiedustella taloyhtiön hallituksen halukkuutta lunastaa osakkeet.

Mikäli liiketilojen omistajayhtiö menisi konkurssiin, sen omistajat eivät olisi henkilökohtaisessa vastuussa veloista. Osakkaat vastaavat pääsääntöisesti veloista vain sijoittamansa pääoman verran. Perustamissopimuksen mukaan Kaivokatu 2 -yhtiö perustettiin ilman osakepääomaa ja eikä sen osakkeista maksettu mitään. 

Syksyllä 2023 vastikevelka oli noussut jo 15 800 euroon ilman korkokuluja, selviää taloyhtiön kokouspöytäkirjasta.

Syyskuun 2023 lopussa Kallioinen lähestyi taloyhtiötä uudella ehdotuksella. Nyt vastikkeisiin löytyisi 15 800 euroa, mutta yhdellä ehdolla: 

Liiketilojen osakkeet siirtyisivät taloyhtiölle, jolla ei sen jälkeen olisi mitään vaatimuksia liikemiesten yhtiötä kohtaan.

Kallioisen isännöitsijälle lähettämän viestin mukaan osakkeista haluttiin eroon, koska Kaivokatu 2 Heinola Oy ei ollut saanut myytyä tai vuokrattua liiketiloja kenellekään. 

Miksi miehet hankkivat yhtiölleen liikehuoneistoja, jonka vastikkeet se jätti hoitamatta? 

Yksi vastaus saattaa löytyä toisesta kaupasta, jonka yrittäjä Kallioinen puolisoineen teki Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen kanssa niinikään kesällä 2022.

Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä selviää, että pariskunta osti Uittoyhdistykseltä 8 100 neliön rantakiinteistön Jyväskylästä Vaajavirran rannalta. Tontilla on noin 200 metriä rantaa entisen Vaajakosken pitäjän alueella kaupungin keskustaajaman itälaidalla. 

Pariskunta maksoi rantatontista 64,2 euroa neliö eli yhteensä 520 000 euroa heinäkuussa 2022.  Kuukauden päästä elokuussa 2022 pariskunta myi suurimman osan  tontista jyväskyläläiselle rakennusyhtiölle 76,45 euroa neliö eli tontin neliöhinta nousi 19 prosenttia kuukaudessa.

Kaavassa tontin käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka rivitaloille tai toisiinsa kytketyille omakotitaloille.

Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen vahvistaa, että kesällä 2022 tehtiin samalla kertaa kaksi kauppaa: Heinolan toimistoneliöiden kauppa ja rantatontin kauppa Jyväskylässä.

”Aikaisemmin uittopaikaksi kaavoitettu tontti kaavoitettiin pientalotontiksi. Uittoyhdistys myi sen sitten Kallioiselle”, uittopäällikkö Korhonen kertoo.

Oliko rantatontin kaupan edellytyksenä se, että ostaja ottaa myös Heinolan kohteen itselleen?

”No, edellytyksenä ja edellytyksenä.... normaalia kaupankäyntiä tämä on ollut ja sillä siisti. [ - -] Heinolan kohde oli ollut kaupan jo pitemmän aikaa ja se saatiin myytyä tällä tavalla.”

Korhonen vaikuttaa yllättyneeltä tiedosta, jonka mukaan Heinolan toimistoneliöiden ostaja on jättänyt yhtiövastikkeet maksamatta. 

”On harmillista kuulla, että ostaja ei ole hoitanut velvoitteitaan”.

Mitä yrittäjien perustama Kaivokatu 2 Heinola -yhtiö suunnitteli, kun se osti toimistoneliöt?

”Ostettiin, kun saatiin halvalla. Sitten oli tarkoitus myydä tai vuokrata [ne], mutta se ei onnistunut”, Ari Kallioinen vastaa HS:lle.

Samaan aikaan, kun teitte kauppoja toimistoneliöistä, niin ostitte vaimonne kanssa ison rantakiinteistön samalta myyjältä?

”Siinä oli myynnissä sekä että ja molemmat tuntuivat hyvältä. Nyttemmin tietää, että ei ollut hyvä idea.”

Oliko rantatontin kaupan edellytyksenä se, että otatte vastaan myös toimistoneliöt?

”Ei... kiinnosti molemmat siinä vaiheessa.”

Kallioisen mukaan toimistoneliöitä yritetään edelleen myydä tai vuokrata. Jos tämä ei onnistu, niin Kaivokatu 2 Heinola ”varmaan ajautuu konkurssiin”.

Hypoteekkiyhdistyksen eli Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo, että Heinolan kaltaisia tapauksia tulee vastaan silloin tällöin maakuntapaikkakunnilla.

”Nämä ovat tietenkin hyvin ikäviä tapauksia taloyhtiöille.”

Keskinen muistuttaa, että nykyisessä markkinatilanteessa ostajan pitää selvittää osakasrakenne mahdollisimman hyvin ennen ostopäätöstä. 

”Talossa asuvien osakkaiden taas pitää huolehtia siitä, että taloyhtiön hallitus ottaa tilat hallintaan ja perii maksamattomat vastikkeet oikeusteitse.”

Heinolalainen taloyhtiö ei ole jäänyt toimettomaksi. 

Maksuhuomautusten ja varoitusten jälkeen se otti liiketilat haltuunsa ja niitä tarjotaan nyt vuokralle vastikerästien kattamiseksi.

Vuokrapyyntö noin 450 neliön tiloista on maltillinen 700 euroa kuukaudessa. Se ei kuitenkaan poista rahahuolia. Vuokratulo kattaisi vain osan toimistotilojen noin 2 500 euron kuukausivastikkeesta.

Asunto-osakeyhtiö on myös vienyt liikemiesten yhtiön Kaivokatu 2 Heinola Oy:n oikeuteen. Tammikuussa Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi yrittäjien yhtiön maksamaan noin 32 000 euron velat oikeudenkäyntikuluineen ja korkoineen.

Onko sinulla kokemusta tilanteesta, jossa taloyhtiön osakas on jättänyt yhtiövastikkeet maksamatta, ja asukkaat ovat ajautuneet ongelmiin? Ota yhteyttä tuomo.pietilainen@hs.fi