Jämsäläinen Finnvolt on kasvanut hurjaa vauhtia. Reilut viisi vuotta sitten perustettu yritys on onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan joka vuosi, viime vuodet jopa tuplaamaan sen.

Talouden laskusuhdanteesta huolimatta myös kuluvasta tilikaudesta on tulossa selvästi edellistä parempi. Liikevaihdon odotetaan nousevan viime vuoden vajaasta miljoonasta noin 1,5 miljoonaan euroon.

Finnvoltin ydintoimintaa ovat sähkönjakelujärjestelmät ja ohjauskeskukset niin rakennusteollisuuden kuin muidenkin teollisten toimijoiden tarpeisiin. Liikevaihdosta valtaosa tulee vihreää siirtymää palvelevista tuotteista ja lähitulevaisuudessa yritykseltä on tulossa muun muassa täysin uudella tekniikalla toteutettuja sähkönjakelujärjestelmiä biotuoteteollisuuteen.

Yrityksen menestyksen salaisuus ei oikeastaan ole salaisuus ollenkaan: sen toiminta on asiakaslähtöisempää ja nopeampaa kuin kilpailijoiden.

Tällä alalla ostajan ja tavarantoimittajan yhteydenpito päättyy perinteisesti kaupantekohetkeen, eikä tilaukseen voi tehdä muutoksia ilman, että vähintään toimituspäivä siirtyy reippaasti eteenpäin.

Finnvoltissa asiaa lähestytään toisella tavalla: valmistettavaan tuotteeseen voi tehdä muutoksia siihen saakka, että se lähtee tilaajalle, eikä sovittu toimitusaika siitä muutu. Toimitusajat on lisäksi pystytty nipistämään puoleen kilpailijoiden vastaavista, ja Finnvoltin ratkaisuilla joistain keskuksista on saatu myös selvästi tavallista pienempiä. Sen ansiosta materiaalia on tarvittu vähemmän ja keskusten tilantarve on saatu jopa puolitettua.

Yrityksen taustalta löytyy kaksi jämsäläisyrittäjää, ESP Suomi Oy:n toimitusjohtaja Veli-Markku Nieminen ja Sähkö-Äijät Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Hakala. Talotekniikka-alan toimijoina he tiesivät, millaista palvelua itse kaipasivat, ja alkoivat suunnitella Finnvoltin kaltaista kokoonpanoteollisuutta Jämsään ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Idea saatiin tosin toteutettua vasta, kun yrityksen toimitusjohtajaksi löytyi jämsäläislähtöinen Ville Karhila.

Kolmikon mukaan alalla on vaikea keksiä jotain täysin uutta. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin mahdollista, ja juuri sitä Finnvoltissa on tehty.

”Toimitusketjumme sekä pikainen, palveleva ote on se, mitä me teemme uudella tavalla”, sanoo Veli-Markku Nieminen.

Lue lisää: Kaksi jämsäläisyritystä valittiin Kasvupolulle – Finnvoltin Ville Karhila: ”Tarkoitus on laajentaa ja kasvaa”

Tällä hetkellä Finnvolt työllistää 11 henkilöä, ja sen koko kapasiteetti on täydessä käytössä. Itse asiassa yrityksen tuotteille olisi ollut enemmän kysyntää kuin mihin on pystytty vastaamaan.

Finnvoltin taustakolmikko näkee, että yrityksellä olisi realistiset mahdollisuudet työllistää muutaman vuoden sisällä 10-kertainen määrä väkeä nykyiseen verrattuna. Silloin yritys olisi omassa lajissaan jo kohtuullisen kokoinen toimija Suomessa. Rakennuspaikka suuremmille toimitiloillekin on odottamassa Ysitien varrella.

Kasvun edessä on käytännössä vain yksi este, ja se on iso.

”Ei oikein voi ymmärtääkään, että Jämsässä voi olla työvoimapula”, Karhila tiivistää ongelman ytimen.

Vuosien varrella väkeä on haettu kaikin mahdollisin keinoin, joten yrityksen puutteesta Finnvoltia ei voi syyttää. Karhila laskeskelee, että toimenpiteiden ansiosta paikalla on käynyt kääntymässä ehkä parikymmentä henkeä, jotka ovat nopeasti todenneet, ettei työ olekaan heidän juttunsa.

”Yrittäjäähän tämä on kyllä työllistänyt aika paljon”, Karhila sanoo.

Missä sitten mättää? Kolmikko löytää tilanteeseen useampiakin selityksiä.

Jämsän seutu ei kiinnosta korkeasti koulutettuja, joten insinöörejä on vaikea löytää.

”On aikamoinen haaste, että Jämsän seudulla koulutettua väkeä on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Aikoinaan UPM:n sähkö- ja automaatiopuolen pääpaikka oli Jämsässä. Sen ja puolustusvoimien Hallin yksikön loppuminen olivat seudulle paljon suurempi asia kuin siinä menetetyt työpaikat. Aivovuoto oli valtava, kun korkeasti koulutetut ihmiset lähtivät muualle”, Nieminen miettii.

Toisaalta tekijöitä ei tahdo löytyä kokoonpanopuolellekaan. Ei, vaikka Jämsän työttömyyslukemat pyörivät tätä nykyä 15 prosentin tietämissä ja vaikka työ sopisi hyvin alanvaihtajallekin. 

Jämsän kaltaisella paikkakunnalla on tosin mahdollista törmätä kannustinloukkuun, arvioivat yrittäjät, sillä kokoonpanoteollisuudessa on vaikea päästä metsäteollisuuden tulotasoon Finnvoltin käyttämällä tulospalkkausmallillakaan.

Gradian kanssa Finnvolt on neuvotellut jo pari vuotta yrityksen tarpeisiin räätälöidystä täsmäkoulutuksesta, mutta asia ei ole edennyt toistaiseksi mihinkään.

”Me näemme koulutustarpeen ja mahdollisuutemme kehittää tuotantoa moninkertaiseksi, mutta ehkä siellä asiaa ei nähdä samalla tavalla”, Hakala sanoo.

Gradian sähköalan opiskelijoita yritys on kuitenkin saanut pitkin matkaa työharjoitteluun, ja heistä muutamat ovat jääneet myös Finnvoltille töihin. Yksi ensimmäisistä tätä kautta aloittaneista työntekijöistä on jo edennyt kokoonpanosta suunnittelun puolelle.

”Meidän on alettava miettiä enemmän juuri näitä urapolkuja yrityksen sisällä”, Nieminen sanoo.

Työntekijöiden saatavuus on Finnvoltin haasteista suurin, mutta ainoa se ei ole.

Esimerkiksi aliurakoitsijoiden vähyys ja suoranainen puute hämmentää yrittäjäkolmikkoa, eikä vähiten siksi, että alueen suuret toimijat ovat vuosien varrella tuoneet esiin monessa yhteydessä omat tarpeensa.

Miehet uskovat, että Jämsästä löytyy yrittäjähenkisiä ihmisiä yhtä paljon kuin muualtakin – ja loppujen lopuksi juuri se on yrittäjyydessä ratkaisevampaa kuin vaikkapa koulutustausta.

”Jos joku yritys saisi UPM:n tai Patrian aloitteesta lähtölaukauksen, se voisi palvella laajempaakin asiakaskuntaa Suomessa ja ulkomaillakin. Esimerkiksi Finnvoltin asiakkaista alle kolmannes tulee Keski-Suomesta. Omat yrityksemmekään eivät mahdu Finnvoltin suurimpien asiakkaiden joukkoon”, Hakala sanoo.

Kaupungin yrityspalvelutkaan eivät ole varsinaisesti tuoneet esille paikkakunnan potentiaalisten yhteistyöyritysten tarjontaa. Finnvoltin tarpeisiin nähden yrityspalveluiden tarjoama tuki on tosin jäänyt muutenkin melko ohueksi, eikä se tässä kohtaa tarkoita rahallista tukea. 

”Yrittäjät ja talousalan ihmiset voivat tosin katsoa itsekin peiliin, sillä he eivät välttämättä ole osanneet tuoda tarpeeksi selkeästi esille, millaista palvelua he toivovat”, Nieminen huomauttaa.

Kolmikko näkee, että vaikka koulutus ja yrityspalvelut eivät ainakaan nyt kovin paljon tue yritystoimintaa, on Jämsä monella tapaa erittäin hyvä paikkakunta yrittää. Tekeviä ja osaavia yrityksiäkin löytyy moneen lähtöön.

”Jämsä on kaiken kaikkiaan turhan vaatimaton. Paikkakunnan mahdollisuuksia pitäisi tuoda paljon nykyistä voimallisemmin esille”, Karhila sanoo.