Esimerkiksi Helsingin Kalliossa myytävien kannabiksen siementen lainsäädännössä ja valvonnassa liikutaan jokseenkin harmaalla alueella.

HS kertoi maanantaina Kalliossa toimivasta We got seeds -kivijalkakaupasta, jossa myydään muun muassa kannabiksen siemeniä, kukintoa ja kannabisöljyä. Niiden myyminen on laillista, sillä tuotteiden THC-pitoisuus on nolla. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen keskeisin päihdyttävä aine.

Kannabiksen siemenistä kasvatetuista kasveista THC:ta kuitenkin usein löytyy.

Eli myydäänkö Suomessa laillisesti siemeniä, joita kasvattamalla saa aikaan huumausaineeksi sopivaa laitonta kannabiskukintoa?

Kyllä myydään, vastaa kalliolaisen kaupan yrittäjä Janne Ståhlström. Liikkeessä siemeniä myydään esimerkiksi ”keräily- ja tutkimuskäyttöön” tai syötäväksi, mutta periaatteessa kuka vain voisi kasvattaa niistä päihdyttävää kukintoa eli laitonta kannabista.

Ståhlströmin mukaan Kalliossa myydyt hampunsiemenet ovat samankaltaisia, mitä myydään esimerkiksi monissa ruokakaupoissa superfoodina.

Siemenkaupan laillisuus perustuu siihen, että siemenistä ei kasvateta kasveja huumausainetarkoitukseen.

Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio vahvistaa HS:lle, että kannabiksen siementen myynti on laillista. Käytännössä poliisilla ei ole helppoja keinoja varmuudella selvittää, mikä lajike siementen kohdalla on kyseessä, joten valvonta kohdistuu kasvatettuihin kasveihin.

”Näiden asioiden valvonta on todella hankalaa. Vasta, kun siemenestä on kasvatettu kasvi, voi lajikkeen varmistaa ja sen laillisuutta arvioida”, Sainio sanoo.

Huumausainelain mukaan hampun viljely käytettäväksi huumausaineena on kielletty. Sainio kertoo, että käytännössä THC-arvo määrittää kannabiskasvin laittomuuden tai laillisuuden.

THC:ta sisältävää kasvilajia ei Sainion mukaan poliisin näkökulmasta saisi kasvattaa edes koristeeksi.

”Lähtökohtaisesti jos jonkun hallusta löytyy vaikka kotietsinnän yhteydessä kannabislaji, jossa on THC:ta, syyllistyy henkilö rikokseen. Mutta näitä joudutaan aina tapauskohtaisesti arvioimaan”, Sainio sanoo.

Siemenkauppaan ei Sainion näkemyksen mukaan sinänsä ole tarvetta puuttua, sillä se ei ole toistaiseksi kovin laajamuotoista. Kaupat eivät myöskään ole hänen mukaansa vastuussa siitä, mitä asiakkaat hampun­siemenillä tekevät.

Jos tulevaisuudessa Suomessa alkaisi ilmetä satoja tapauksia, joissa laillisista siemenistä on kasvatettu laittomia kasveja, pitäisi Sainion mukaan lainsäädäntöä pohtia uudelleen.

”Tämä on hankala yhtälö, sillä rikokseen syyllistyy vasta kasvin kasvatettua."