Supo voisi tutkia OKM viranhaltijoiden taustat. Venäjä soluttautunut syvälle Suomen ytimeen. Nyt Natossa voidaan puhua näistä avoimesti. Suomi Venäjä seuran rahoitus? OKM. Eräs OKM ylijohtaja on Venäjän palkkalistoilla. Kaikki tietää, kukaan ei puutu.

Viestin kirjoittaja on Peter Vesterbacka, yksi Suomen tunnetuimmista yrittäjistä. Hän kirjoitti syytöksensä X-palveluun 9. syyskuuta 2023.

Vesterbacka tuli kuuluisaksi peliyhtiö Rovion keulakuvana, ja sen jälkeen hän on keskittynyt muun muassa edistämään hankettaan, jossa Suomen lukioihin tuodaan opiskelijoita ulkomailta.

Mutta mitä ihmettä nyt tapahtuu? Miksi Vesterbacka haukkuu opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehiä Venäjän kätyreiksi?

HS:n selvityksessä paljastuu ilmiriita lukiohankkeen kulisseissa sekä kyseenalaisia markkinointilupauksia kiinalaisille. 

Liikeidea on yksinkertainen. 

Suomen maksuttomaan lukiokoulutukseen voi hakea, jos osaa tarpeeksi hyvin suomea tai ruotsia. 

Vesterbackan ja hänen liikekumppaneidensa Finest Future -yhtiö houkuttelee ulkomaisia nuoria paitsi lukioihin, nyt myös ammattikouluihin. Hänen yrityksensä myy opiskelijoille 6–12 kuukautta kestävää suomen kielen opetusta. Lisäksi lukiot maksavat Vesterbackan firmalle markkinointimaksua. 

Jos opiskelija läpäisee koulutuksen jälkeen B1.1-tason kielitestin, hän voi hakea Finest Futuren yhteistyökouluihin, tavallisiin suomalaisiin opinajoihin. Nämä koulut ovat ilmoittaneet halukkuutensa ottaa ulkomaisia koululaisia. 

Moni kunta on tarttunut tilaisuuteen. Niissä pelätään, että lukio tai ammattikoulu joudutaan lopettamaan opiskelijamäärän laskun takia.

Kunta näkee järjestelyssä taloudellisen riskinsä pienenä, koska merkittävä osa lukio-opetuksen rahoituksesta tulee valtionavustuksista. Tänä vuonna summa on keskimäärin noin 7 600 euroa lukiolaista kohden. Vaihtelu on kuitenkin suurta. Esimerkiksi Savukosken kunnassa yksikköhinta opiskelijaa kohden on yli 31 000 euroa.

Video on julkaistu Xiaohongshussa eli kiinalaisessa Instagramissa. 

”Suomi on hyvin hyvin helppo kieli oppia”, Peter Vesterbacka kertoo englanniksi.

”Kuudessa kuukaudessa pääset B1.1-tasolle.”

Se tarkoittaa vähintään kohtalaista kielitaitoa tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa. 

Kiina on Finest Futuren uusi markkina-alue. Aiemmin opiskelijoita on tullut Suomeen muun muassa Uzbekistanista, Vietnamista ja Myanmarista.

Xiaohongshusta löytyy paljon ylistäviä Suomi-päivityksiä. Paras koulu maailmassa, onnellisin kansa, turvallista, puhdasta ja luontokin on ihana. 

Joukossa on myös suomalaiseen silmään yllättäviä väitteitä: 

Ensimmäisenä lukiovuonna opiskelijat käyttävät opiskeluun kahdeksan tuntia päivässä. Toisena vuonna opiskelu vie vain neljä tuntia, eikä läksyjä ole lähes yhtään kouluajan jälkeen.

Näin kertoo tammikuussa 2023 tehdyssä postauksessaan yritys nimeltä Zhong Fen Jiaoyu, suomeksi Kiinalais-suomalainen koulutus.

Toinen tili, jonka nimi on Xiaoqi opiskelua suomalaisissa lukioissa ilmaiseksi, kertoo eri päivityksissään, että suomalaisissa lukioissa syödään usein lounasta metsässä ja pidetään saunapäiviä. Kouluissa olisi myös sinivalkoiseen pukeutumisen päiviä, jolloin juhlitaan yhtenäisyyttä.

Long Ge -tili kertoo puolestaan kiinankielisellä videollaan, että ”houkutellakseen lahjakkuuksia Suomi perusti – Peter Vesterbackan, Angry Birdsin perustajan avulla – ohjelman nimeltä Finest Future”.

Suomen valtio ei ole mukana Finest Futuressa. Markkinoinnissa tämä on kuitenkin tehokas väite, sillä kiinalaiset luottavat valtiosidonnaisiin asioihin.

Long Ge on Suomessa 20 vuotta asunut Long Zhuoying. Suomalaisen Finest Future -yrityksen verkkosivuilla hänet on merkitty Kiina-agentuurin yhteydenottokanavaksi.

Long esiintyy yhdessä Vesterbackan kanssa somekuvissa ja videoissa  markkinointimatkoilla Kiinassa.

Saunapäivistä kertoneen Xiaoqi-tilin taustalla olevalla yrityksellä on puolestaan yhteisyritys Longin kanssa. Yhteisyritys on nimeltään FEO, ja sen päätarkoitus on auttaa Finest Futuren toimintaa Kiinassa.

HS tavoitti Longin puhelimitse. Hän kertoo tehneensä päivitykseensä vahingossa virheen kertoessaan, että Suomi on perustanut Finest Futuren. Long sanoo poistavansa väitteen.

Läksyjen vähäisyyttä mainostanut Zhong Fen Jiaoyu markkinoi Finest Futuren ohjelmia päivityksen teon aikaan. Yrityksen omistaja Shan Tijin lopettaa haastattelun kesken kiireisiinsä vedoten. Hän ilmoittaa myöhemmin, että haastattelu sopisi ehkä ensi vuonna.

Kiinan somemarkkinoinnissa korostetaan kolmea asiaa. Opiskelu Suomessa on perheille halpaa, hyvälaatuista ja aivan erilaista kuin Kiinassa, jossa opiskelupäivä läksyineen kestää jopa yli 12 tuntia – myös viikonloppuisin. 

Suomesta piirtyy kuva lähes läksyttömänä onnen ihmeenä, jonka oppimistulokset ovat Pisa-huippua.

Tätä käsitystä on luonut suosittu kiinalainen dokumenttisarja nimeltä Ta xiang de tong nian eli Lapsuus muualla. Suomea käsitelleessä jaksossa kerrottiin Suomen elämyksellisestä koulusta, jossa vietetään aikaa metsässä. Vesterbackakin esiintyy Suomen osuudessa.

HS haastatteli yhden kiinalaisperheen isää ja poikaa ja toisen perheen äitiä, jotka harkitsevat nuoren lukiokoulutusta Suomessa. Toinen oli jo ollut yhteydessä Finest Futuren käyttämään agenttiin, toinen oli tuttavilta ja somesta saatujen tietojen varassa.

Molemmat perheet kertovat, että Suomessa houkuttelee koko opiskelupolun halpa hinta. Lukio on maksuton – ja sieltä valmistuneille kotimaisen kielen taitajille suomalaiset yliopistot ovat maksuttomia.

Kiinalaisperheiden katse on siis lukiota kauempana, suomalaisissa yliopisto-opinnoissa. Heille Finest Futuren paketti on halpa. 

Vuoden kestävä etäopiskelupaketti maksaa 6 545 euroa ilman arvonlisäveroa. Se sisältää kielikokeen sekä maahantuloon ja koulun valintaan liittyvää konsultaatiota. Kalliimpi paketti maksaa 14 355 euroa. Se sisältää kaksi kuukautta etäopetusta ja neljä kuukautta kieliopetusta Suomessa Finest Futuren kampuksella.

Tätä perheet vertaavat ulkomaisten yliopistojen lukukausimaksuihin, joista kertyy usein moninkertainen summa. Kiinassa yliopistot eivät maksa juuri mitään, mutta hyvään yliopistoon on tuskallisen vaikea päästä. Se tarkoittaa hirvittävän paineista opiskelua lukiossa.

Perheissä halutaan, että lapset voivat oppia lempeämmin ja vapaassa ilmapiirissä. 

Toinen HS:n haastattelema perhe ei ole kuullutkaan suomalaisesta ylioppilaskokeesta, toiselle agentti on saattanut mainita siitä ohimennen. Perheillä on käsitys, että Suomessa yliopistoon pääsy on lukion jälkeen lähes taattu.

Finest Futuren verkkosivuilla todetaan englanniksi: Opiskelija voi aikaisin valita opintonsa lukioon, joka tarjoaa suoraa polkua yhteistyöyliopistoon.

Peter Vesterbacka sanoo HS:lle, että joistain lukioista pääseekin suoraan yliopistoihin, jos on jo lukioaikana suorittanut vaadittavia yliopisto-opintoja.

Vanhempia arveluttaa Suomen kylmyys, ruoka ja mahdollinen syrjintä. 

”Entä jos lapseni ei löydäkään töitä valmistumisen jälkeen ja hänen täytyy palata Kiinaan? Mitä järkeä häntä on silloin lähettää ulkomaille opiskelemaan?” 13-vuotiaan tyttären äiti pohtii.

Sekin huolettaa, millainen sokki pienen kunnan lukio olisi suuriin ihmisjoukkoihin tottuneelle tyttärelle. Entä voisiko suomen kielen oikeasti oppia muutamassa kuukaudessa, kuten Finest Futuren agentti on vakuuttanut?

”Selvittelin, millainen suomen kieli on. Huomasin sen olevan yksi maailman vaikeimmista kielistä. Aloin jopa opiskella kieltä hetkeksi, ja kyllä, se on todella vaikeaa”, äiti sanoo.

Kiinassa julkaistulla somevideolla Vesterbacka sanoo, että ”lähestulkoon jokainen” opiskelija on läpäissyt kielikokeen. Hän on puhunut videoillaan, että jopa 99 prosenttia heidän opiskelijoistaan sen läpäisee. Se on todella kova luku muutaman kuukauden kieliopintojen jälkeen. 

Finest Futuren opetuspäällikkö Raisa Haikala kertoo HS:lle, että kielikoetta uusitaan ja lisäopetusta annetaan, kunnes henkilö pääsee läpi. Se tarkoittaa 2–4 koekertaa hakijaa kohden. 

”Kaikki, jotka haluavat riittävästi, pääsevät läpi. Töitä pitää tehdä.” 

Myöhemmin Vesterbacka on yhteydessä ja tarkentaa sanomisiaan: ”Kaikki, jotka HALUAVAT, pääsevät B1.1 tasolle, jonkin verran nuoria tippuu 12 kk (kielikurssin) aikana pois.” 

Koulutus on kiinalaisperheille välietappi. Pohjimmainen syy lapsen lähettämiseen Suomeen on se, että koulutusväylän kautta lapsi pääsisi muuttamaan pysyvästi länteen.

Haastatellut vanhemmat uskovat, että myös he itse voisivat muuttaa Suomeen sangen helposti, jos lapsi saisi sinne pysyvän oleskeluluvan. Muutto länsimaahan on monen kiinalaisen unelma.

On totta, että Suomessa kansalaisuuden saa melko helposti sen jälkeen, kun on hankkinut kielitaidon, käynyt lukion ja yliopiston sekä hankkinut työpaikan. 

Tähän viitataan myös Finest Futuren nettisivuilla: 

Koulusta valmistumisen jälkeen jokaiselle opiskelijalle on aina avoimia polkuja pysyvän oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden saamiseksi.

Vesterbackan yritys kertoo auttavansa ratkomaan Suomen vähenevän väestön ongelmaa.

Maahantulijat voivat valmistua 2–10 vuoden opintopolkujen jälkeen täsmäkoulutettuina suomalaisiin ammatteihin. Monella lienee tuolloin lähes täydellinen suomen taito.

Tulijat eivät ole kuluttaneet Suomessa kasvavan lapsen elämään kuuluvia palveluita, kuten päiväkotia tai peruskoulua. Tosin varmaa ei ole se, että tulijat jäisivät koulutuksen saatuaan Suomeen.

Vesterbackan mukaan Finest Futuren ohjelmien kautta on tullut kolmen vuoden aikana Suomeen noin tuhat opiskelijaa, 700 lukioihin ja 300 ammattikouluihin. 

Pitkän tähtäimen tavoite on hurja: vuosittain 15 000 uutta opiskelijaa. 

Vesterbackan suuret suunnitelmat ovat saaneet suomalaisministeriöt takajaloilleen. Finest Futuren katsotaan hyödyntävän suomalaista koulutusjärjestelmää tarkoitukseen, johon sitä ei ole tehty.

Jos yritys pääsisi tavoitteeseensa, ulkomaalaisten nuorten kouluttaminen kolmessa vuodessa ylioppilaiksi maksaisi veronmaksajille opetusministeriön laskelman mukaan noin 340 miljoonaa euroa. Rahanmeno on yksi viranomaisten huolista. 

HS:n tietojen mukaan Vesterbackan yritys alkoi keväällä 2023 epäillä, että opetusministeriö on kieltänyt Suomen suurlähetystöjä tekemästä yhteistyötä yhtiön kanssa. 

Liikekumppani Kustaa Valtonen teki kantelun oikeuskanslerin virastoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriö aiheuttaa nyt haittaa yksityisen yrityksen liiketoiminnalle ja maineelle levittämällä perättömiä ja vahingollisia tulkintoja asiasta, jonka se itsekin katsoo olevan lainmukaista, Valtonen kirjoitti.

Opetusministeriö kiisti antaneensa suurlähetystöille mitään ohjeistusta ja huomautti, ettei se edes olisi toimivaltainen antamaan tällaisia ohjeita. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen katsoi, ettei kantelu anna aihetta toimiin.

HS:n selvityksessä paljastuu, että Vesterbackan yritys on ollut oikeilla jäljillä. Ministeriö vain oli väärä.

Toimitus hankki ulkoministeriöstä muistion, joka on päivätty joulukuun 7. päivänä 2022. Ulkoministeriö lähetti sen kaikille edustustoille eri puolilla maailmaa ja ulkoministeriön osastopäälliköille. Asiakirja oli laadittu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

HS:n tietojen mukaan muistion laadintaan vaikutti se, että Vesterbackalla oli ollut tapana ilmestyä tapaamaan lyhyellä varoitusajalla Suomen diplomaatteja eri maissa. Yllättyneet diplomaatit eivät ole tienneet, miten suhtautua innokkaaseen liikemieheen ja tämän monia kysymyksiä herättäneeseen hankkeeseen.

Muistiossa listataan useita ongelmallisia seikkoja. Näiden vuoksi ”ulkoministeriön ei tulisi aktiivisesti tukea kuvatun kaltaista alaikäisiin koululaisiin liittyvää liiketoimintaa”.

Liiketoimintamalli poikkeaa esimerkiksi opiskelijavaihdosta siten, että kyse on alaikäisistä, joilla ei tietomme mukaan ole mitään tukiorganisaatiota tai vastuuhenkilöitä Suomessa. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö (lukiolaki) ei ole tarkoitettu tällaista toimintaa varten, ministeriöt kirjoittavat.

Ministeriöiden mukaan hankkeet eivät ole Suomen valtion virallista toimintaa eikä niissä ole kysymys koulutusviennistä. 

Koulunkäynnin maksaa valtionosuusrahoituksen kautta veronmaksajat.

Lisäksi ministeriöt korostavat, että hankkeisiin ”liittyy merkittäviä riskejä alaikäisten opiskelijoiden kannalta, joilta puuttuu huoltajat ja muu tukiverkosto Suomessa”.

Ministeriöt viittaavat ihmiskaupan riskiin sekä sosiaalisiin ja kulttuurisiin ongelmiin. 

Finest Futuren alaikäisiin koululaisiin liittyvässä liiketoiminnassa liikutaan siten lainsäädännön harmaalla alueella. Toiminta ei ole lain vastaista, mutta lukiolakia ei ole myöskään tarkoitettu tällaiseen toimintaan, muistiossa todetaan.

Muistiossa viitataan myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen samana syksynä antamaan lausuntoon. Siinä hän suhtautuu Vesterbackan yritystoimintaan nihkeästi. Siitä pitäisi hänen mielestään tehdä kattava lapsivaikutusten arviointi.

Pekkarisen mukaan lapsen erottaminen perheestään ja lähiympäristöstään on perusteltua vain silloin, kun se on lapsen edun kannalta välttämätöntä. Silloinkin erottamisen pitäisi olla mahdollisimman lyhytaikainen.

Ja mitä jos lapsi joutuu kaltoinkohtelun tai väkivallan uhriksi? Kenen puoleen hän voi kääntyä siinä tilanteessa?

Vaikkei erityisiä ongelmia olisikaan, opiskelu vieraassa massa voi olla lapselle äärimmäisen kuormittavaa. Lapsella ei ole Suomessa perhettä tai muutakaan läheisverkostoa vähentämässä kuormitusta.

On syytä muistaa, että lukiolaiset ovat vielä lapsia. Kasvava nuori tarvitsee aina tukea jokapäiväiseen elämään, vaikkei mitään erityisiä ongelmia olisikaan.

Pekkarinen on kiinnittänyt huomiota siihen, että opiskelijat halutaan sijoittaa tyhjeneviin maaseutumaisiin kuntiin. Siellä nuorten mahdollisuudet harrastuksiin, vapaa-aikaan ja kulttuuriin toteutuvat hänen selvityksensä mukaan muutenkin huonosti. 

HS:n haastattelemia kiinalaisperheitä nuorten lähettäminen Suomeen ei juuri hirvitä. Kiinassa on tavanomaista, että pienetkin lapset asuvat koulujen asuntoloissa tai jäävät esimerkiksi isovanhempien hoitoon pitkiksikin ajoiksi.

Esimerkiksi Vesannolla kunta on järjestänyt nuorille asuntolan. Nuoria asuu Vesterbackan mukaan myös vapailta markkinoilta hankituissa tai kuntien vuokra-asunnoissa, osa suomalaisperheiden luona. 

Kuka heistä pitää huolta?

”Lähtökohtaisesti he itse. Samalla lailla kuin suomalaiset nuoret, kun he muuttavat Vimpelistä Tampereelle lukioon.”

Lain mukaan lukio saa itse päättää opiskelijamääränsä. Koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan muun koulutuksen ulkomailla.

Joulukuussa 2022 opetusministeriö muistutti kuntia siitä, että opiskelijaksi ottamista koskeva päätös on viranomaistehtävä eikä sitä voi ulkoistaa ulkopuoliselle toimijalle. Järjestäjä vastaa esimerkiksi siitä, että opiskelijan kielitaito on tasolla, jolla hän voi suoriutua opinnoista.

Ohjeessa myös kovistellaan: Ministeriö voi tarkastaa toiminnan, ja jos lakia ei ole noudatettu, rahoitus voidaan periä takaisin.

Suuttumus ministeriöiden toimintaan oli sytyke X-palvelun päivitykselle, jossa Vesterbacka syytti virkamiehiä Venäjän kätyreiksi. 

”Minulle on aikoinaan sanottu opetus- ja kulttuuriministeriöstä, että Suomeen pitää rekrytoida venäläisiä ja valkovenäläisiä nuoria eikä siis aasialaisia. Samalla ministeriö on rahoittanut Suomi-Venäjä -seuraa ylivoimaisen paljon enemmän kuin muita vastaavia yhdistyksiä”, Vesterbacka sanoo. 

Hänen mukaansa hän voi näillä perusteilla katsoa ministeriön porukan olevan jollain tavoin kytköksissä Venäjän vaikuttamisyrityksiin. Vesterbacka siis katsoo antavansa samalla mitalla takaisin, koska kokee itsekin tulleensa epäreilusti kohdelluksi. 

”Ja vielä tämä ministeriön mieletön viha yrittäjiä, yrittäjyyttä ja elinkeinovapautta kohtaan.”

Vesterbacka kertoo tavanneensa parikymmentä suurlähettilästä eri maissa. 

”Keskustelu yleensä alkaa samalla tavalla: Peter, ymmärräthän sinä, että me emme voi auttaa sinua.”

Vesterbacka vastaa kritiikkiin kysymyksellä: Ovatko virkamiehet tavanneet yhtään Suomeen tulleista nuorista? Vesterbackan mukaan hänen tapaamansa lukuisat nuoret ovat kertoneet olevansa ”niin onnellisia” Suomessa, kun ”täällä opettajat oikeasti välittävät”. 

Vesterbacka kuulostaa loukkaantuneelta väitteistä, joiden mukaan opiskelijat altistuisivat ihmiskaupan riskille sekä sosiaalisille ja kulttuurisille ongelmille: Hänen yrityksensä väki juttelee nuorten kanssa useita kertoja päivässä. 

Samoin hän pitää ihmeellisenä virkamiesten kantaa, jonka mukaan Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä ei ole tarkoitettu Finest Futuren kaltaista toimintaa varten. 

Hänen mielestään kyse on laillisuudesta: 

”Lähtökohtaisesti Suomessa on hyvä noudattaa voimassa olevia lakeja.”

Opetusministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen sanoo HS:lle, että hänellä ”ei ole mitään tarvetta” kommentoida Vesterbackan kätyriväitteitä. 

”Olen käynyt keväällä 2021 läpi suojelupoliisin laajan turvallisuusselvityksen”, hän lisää.

Julkisuudessa hehkutetun lukiohankkeen kulisseissa on siis tulikivenkatkuinen tunnelma. Eikä riitaa ole pelkästään viranomaisten kanssa.

Tämä selvisi, kun HS soitti Zhong Fen Jiaoyu -yritykselle, joka on ollut yksi Finest Futurelle opiskelijoita Kiinasta hankkinut agentti. Se näyttää vielä elokuussa markkinoineen Finest Futuren ohjelmaa sosiaalisessa mediassa.

HS halusi selvittää, millaisin väittein lukio-ohjelmaa markkinoidaan kiinalaisille. HS:n edustaja esiintyi puhelussa kiinalaisena, joka kartoitti sukulaislapsen mahdollisuutta käydä lukio Suomessa.

Agentti kertoi yllättäen, ettei Zhong Fen Jiaoyu enää hanki opiskelijoita Vesterbackan yritykselle. Zhong Fen Jiaoyun uusi yhteistyökumppani olisikin suomenkiinalainen nainen. Kaupan ollut palvelu kuulosti samankaltaiselta kuin Finest Futurella: lukiota edeltävä intensiivinen kieliohjelma Suomessa.

Käy ilmi, että Vesterbackan agentit ovat riitautuneet keskenään. 

Zhong Fen Jiaoyun omistajan Shan Tijinin mukaan Vesterbackan edustaja Long Zhuoying lopetti yhteistyön, koska tämä halusi Kiinan-markkinat itselleen.

Long puolestaan sanoo HS:lle ensin, että Shanin yritys lopetti yhteistyön. Myöhemmin Long muuttaa mielensä ja sanoo itse katkoneensa siteet, koska Shanin yritys oli antanut markkinoinnissaan vääriä lupauksia.

Vesterbacka sanoo HS:lle, ettei hän usko Shanin yrityksen koskaan myyneen Finest Futuren tuotteita, mutta ei ole tästä aivan varma. 

Vesterbacka kertoo raportoineensa uudesta kilpailijasta Suomen maahanmuuttoviranomaisille, koska hänen mukaansa se on lupaillut asiakkaille yhteistyötä sellaisiin Suomen kouluihin, joihin sillä ei ole sopimusta.

Parissa kuukaudessa Kiinan sosiaalisessa mediassa on tapahtunut muutos sävyssä, jolla Finest Futuren ohjelmasta puhutaan. Aiemmin koulutuksesta kirjoitettiin lähes vain myönteiseen ja innostuneeseen sävyyn. Nyt joukossa on kovasanaisiakin varoituksia.

Yritäthän parhaasi mukaan välttää tämän v-n idiootin ohjelmaa ilmaisesta suomalaisesta lukiosta... Kaikki tämän v-n idiootin suosittelemat koulut ovat surkeita kouluja! Edes suomalaiset eivät menisi noihin kaukaisiin paikkoihin opiskelemaan, kirjoittaa eräs nimimerkki Xiaohongshussa.

Kriitikot väittävät Vesterbackan tekevän rahaa kiinalaisten vanhempien tietämättömyydellä, korostavat suomen vaikeutta ja varoittavat nuorten jäävän tyhjän päälle Kiinassakin, jos he eivät pärjää suunnitellusti Suomessa.

Osa kritisoijista on jakanut Iltalehden artikkelia ulkomaisista lukiolaisista Suomessa, konekäännettynä kiinaksi. Suomen koulutusta ylistävät sometilit esittävät vastaväitteitä kriitikoille. 

IP-osoitteiden perusteella monet arvostelijat asuvat Suomessa ja ovat mahdollisesti suomenkiinalaisia.

Vesterbackan mukaan nimimerkin takaa on helppo huudella kaikenlaista.

”Hulluja, kateellisia ihmisiä riittää niin Kiinan kuin Suomenkin somessa. Kiina on välillä Suomeakin tylympi.”

Mikä Suomeen tulleita aasialaisia opiskelijoita Suomessa oikeasti odottaa? HS kertoo lähipäivinä lukiolaisesta, joka opiskelee yötkin, koska epäonnistuminen ei ole mahdollista.

Teksti Mari Manninen, Susanna Reinboth ja Tuomo Pietiläinen. Kuvitus Petri Rotstén, kuvatoimittaminen Linda Manner, ulkoasu Miika Holopainen, tuottaminen ja editointi Salla Vuorikoski.

Oikaisu 24.11. kello 7.19: Kustaa Valtosen sukunimi korjattu.