Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäillyllä 25-vuotiaalla miehellä on poikkeuksellinen rikostausta. Hän syyllistyi tietokoneella tehtyihin rikoksiin jo teini-ikäisenä. 

Suomalaismies on tuomittu HS:n tietojen mukaan aiemmin paitsi kymmenistätuhansista tietomurroista myös muun muassa Yhdysvaltojen poliisin usuttamisesta iskemään viattomien koteihin.

Tietomurrosta epäilty mies on tullut tunnetuksi nimellä Julius Kivimäki. Tuoreissa vangitsemistiedoissa hänen nimekseen mainitaan Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki. Väestörekisterin mukaan Julius ei ole enää hänen virallinen etunimensä.

HS julkaisee rikoksista epäillyn nimen jo esitutkintavaiheessa rikostapauksen poikkeuksellisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Poliisin mukaan mies oleskelee nykyisin ulkomailla, mutta aiemmin hän on asunut Suomessa ainakin Espoossa.

Lue lisää: Läpimurto Vastaamon tapauksessa: Suomalaismies vangittu poissaolevana

Keskusrikospoliisi tiedotti perjantaina läpimurrosta Vastaamon tietomurtotutkinnassa. 

Helsingin käräjäoikeus on vanginnut poissaolevana 25-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Kivimäki tuomittiin vuonna 2015 jättimäisestä tietoverkkorikosvyyhdistä Espoon käräjäoikeudessa. Hän syyllistyi näihin rikoksiin vuosina 2012–2013 ollessaan 15–16-vuotias.

Osan rikoksista hän teki tuomion mukaan yhdessä muiden henkilöiden kanssa. 

”Rikokset käsittivät murtautumisen ja takaoven asentamisen 50 700 palvelimeen yli sadassa eri maassa, ns. bot-verkolla tehdyn palvelunestohyökkäyksen, MIT:n yliopiston verkkoliikenteen uudelleenohjaamisen Harvardin yliopiston palvelimelle sijoitetulle pilasivulle ja MIT:n yliopiston 15 000 käyttäjän sähköpostiliikenteen kaappaamisen noin tunnin ajalta sekä oikeudettoman tunkeutumisen MongoHQ-nimisen yrityksen palvelimelle”, Espoon käräjäoikeus totesi tuolloin tiedotteessa.

Käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen nuorena henkilönä 50 700 törkeään tietomurtoon, tietoliikenteen häirintään, törkeään petokseen, törkeään viestintäsalaisuuden loukkaukseen ja tietomurtoon.

Kivimäki sai rangaistukseksi lainvoimaisen tuomion mukaan kaksi vuotta ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus määräsi hänet myös valvontaan.

Vajaata vuotta myöhemmin mies kertoi tekemisistään omalla nimellään verkkomedia Long Playn laajassa jutussa. Hän puhui haastattelussa saamastaan ehdollisesta vankeusrangaistuksesta vähättelevään sävyyn.

”Ei ehdollinen merkitse yhtään mitään, jos ei tee uusia rikoksia”, hän sanoi haastattelussa.

”Itse asiassa minulla kesti pari päivää ennen kuin edes kuulin tuomiosta, kun olin silloin juuri ulkomailla. Prahassa... Ei vaan olisikohan ollut Tšekin ja jonkin toisen maan rajalla? Meillä oli talo siellä vähän aikaa.”

Kivimäki kasvoi Long Playn jutun mukaan espoolaisessa perheessä. Koulunkäynti kiinnosti häntä ensimmäiset kuusi tai seitsemän vuotta, kunnes hän ymmärsi voivansa ansaita netissä heti enemmän rahaa kuin koulusta valmistuneet ihmiset myöhemmin.

Kivimäki tuomittiin kesäkuussa 2020 toisestakin poikkeuksellista rikosvyyhdistä, josta rangaistukseksi tuli yksi vuosi ehdollista vankeutta.

Käräjätuomion mukaan hän teki muun muassa perättömiä ilmiantosoittoja Yhdysvaltojen poliisille vuonna 2014. Ilmiantojen takia poliisi teki iskut uhrien kotiin.  Mies järjesti nämä iskut silloisesta kodistaan Espoosta.

Talvella 2014 tapahtuneen iskun kohteena oli Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n agentin sukulaisia.

FBI-agentti oli virkansa puolesta tutkinut rikosta, josta suomalaismiestä epäiltiin. Tutkinta liittyi Hack the Planet -nimiseen hakkeriryhmään.

Uhrit olivat agentin vanhemmat ja setä.

Mies suunnitteli käräjätuomion mukaan tekoa useiden ihmisten kanssa. Hän oli saanut kaksi ihmistä soittamaan hätäpuhelut, ja itse hän soitti yhden.

Puheluissa viitattiin panttivankitilanteeseen ja itsemurhaan. Viimeisessä puhelussa paikalle pyydettiin ambulanssia ja poliisin erikoisjoukkoa.

Poliisi reagoi juuri niin kuin mies oli halunnut eli lähetti paikalle poliiseja.

Toisessakaan iskussa amerikkalaisperhe ei joutunut uhriksi sattumalta. Iskun syynä oli käräjätuomion mukaan se, ettei perheen tytär enää halunnut pitää yhteyttä suomalaismieheen. Perätön soitto johti siihen, että poliisi meni paikalle uhrin taloon.

Tämän lisäksi Kivimäki tuomittiin samassa kesäkuun 2020 tuomiossa tukusta muita rikoksia. 

Hän sai tuomion mukaan American Airlinesin matkustajalentokoneen tekemään ylimääräisen laskeutumisen perättömän pommiuhan perusteella Yhdysvalloissa. 

Hän soitti lentoyhtiön asiakaspalveluun esiintyen Sony Online Entertainmentin toimitusjohtajana ja sanoi epäilevänsä, että joku olisi mennyt lennolle häneltä varastetulla passilla ja lentolipulla. Lisäksi hän kertoi, että Twitterissä olisi kerrottu pommista kyseisellä lennolla.

Lento ohjattiin laskeutumaan pommiuhan takia Phoenixin kentälle. Konetta saattoi uhan vuoksi kaksi ilmavoimien hävittäjää. Lennon keskeytymisestä aiheutui lentoyhtiölle noin 13 000 dollarin vahinko.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä Kivimäki valitti siitä hovioikeuteen.

Poliisin tiedossa on, että Kivimäki oleskelee tällä hetkellä ulkomailla, minkä vuoksi hänet vangittiin poissaolevana. Henkilöstä on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, jonka nojalla hänet voidaan ottaa kiinni ulkomailla.

Kiinnioton jälkeen poliisi pyytää epäillyn luovuttamista Suomeen. Epäillystä tullaan antamaan myös Interpolin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Juttua muokattu 28.10.2022 klo 11.52: Lisätty juttuun tieto epäillyn nimestä.