”Olin hädin tuskin toimintakykyinen. En kyennyt työntekoon ja päädyin kadulle, asunnottomaksi”, 26-vuotias muusikko ja teknologiatyöntekijä Matt Baszucki muistelee.

Ahdistuneisuutta ja omituista käytöstä oli jo lukioaikana, hän jatkaa.

”Join liikaa, söin huonosti, elämä oli epäsäännöllistä ja leikin marihuanan kanssa.”

Baszuckilla todettiin 19-vuotiaana kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän joutui ensimmäistä kertaa sairaalahoitoon psykoottisten oireiden vuoksi.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä pidetään elinikäisenä sairautena, johon liittyy suurentunut itsemurhariski, ylipainoa, sydänsairauksia ja diabetesta.

Monet vastaavat tarinat päättyvät synkästi, mutta San Franciscossa asuva Baszucki ja hänen äitinsä, kirjailijana ja toimittajana työskentelevä Jan Baszucki antavat tätä haastattelua hymyssä suin. Tukena ovat olleet myös isä, videopeliyritys Robloxin miljardööri-toimitusjohtaja David Baszucki, sekä sisarukset.

Matt Baszucki elää nyt normaalia elämää. Hän on pystynyt luopumaan lääkkeistä lähes kokonaan.

Mutta palataan vielä menneeseen, sillä matka ei ollut helppo.

Ensimmäisestä sairaalahoidosta seurasi viiden vuoden kaoottinen jatkumo psykoottisia kohtauksia, vähäoireisia ja oireettomia välivaiheita, sairaaloita sekä hoitolaitoksia.

”Ahdistusta, ärtyneisyyttä, aivosumua, aistiharhoja sekä pahoja uniongelmia”, Matt Baszucki listaa.

Sairauden hoitamisen perustana ovat mielialaa tasaavat lääkkeet ja psykoosilääkkeet, mutta oikeaa yhdistelmää ei tahtonut löytyä.

Matt Baszuckia hoiti lopulta yli 40 mielenterveyden ammattilaista ympäri Yhdysvaltoja. Hän kokeili kymmeniä eri lääkkeitä, joista monella oli haitallisia sivuvaikutuksia.

”Nuo viisi vuotta olivat yhtä helvettiä ja taistelua, sillä en halunnut luopua pojastani”, Jan Baszucki kertoo.

Vuonna 2019 Matt Baszucki oli jälleen hoitolaitoksessa, kun hän päätti kokeilla elämänmuutosta.

Hän alkoi syödä terveellisesti, lopetti tupakanpolton, liikkui paljon, nukkui riittävästi ja eli säännöllistä elämää.

”Aloin voida paremmin, mutta psykoottiset jaksot jatkuivat.”

Kaava oli selkeä.

”Ensin alkoi maaninen jakso, nukuin yhä vähemmän, jouduin lisäämään psykoosilääkitystä. Sitten romahdin.”

Vuonna 2020 Jan Baszuckin silmiin osuivat Harvardin yliopiston psykiatrian apulaisprofessori Chris Palmerin tutkimukset ruokavalion käytöstä mielenterveystyössä.

Matt Baszucki aloitti ketogeenisen ruokavalion 4. tammikuuta 2021. Päivämäärä on jäänyt mieleen, koska muutos oli niin suuri.

Muutamassa viikossa hän alkoi voida paremmin.

”Aivot olivat kirkkaat ja mieli levollinen”, Matt Baszucki kuvailee.

Ketogeenisessa ruokavaliossa syödään hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja, runsaasti rasvaa sekä proteiineja. Perinteisiä viljatuotteita, kuten leipää ja pastaa, sekä riisiä ja perunaa vältetään. Kananmunien, avokadon, pähkinöiden, kasvisten, kalan ja kanan kulutusta suositaan.

Hiilihydraattien rajoittamisen vuoksi keho muuntaa rasvaa energiaksi ja maksa alkaa tuottaa ketoaineiksi kutsuttuja yhdisteitä. Ne korvaavat glukoosin solujen polttoaineena.

Keho siirtyy paastoa muistuttavaan tilaan eli ketoosiin.

Palmerin mukaan aivot hyötyvät tästä useilla tavoilla. Ne saavat tasaisemman energianlähteen kuin hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta. Lisäksi tasainen verensokeri voi vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja kognitiiviseen toimintaan.

Samankaltaisen vaikutuksen voi saada myös noudattamalla matalan glykeemisen indeksin ruokavaliota, jossa suositaan täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Palmerin mukaan mielenterveyden ja aivojen aineenvaihduntahäiriöiden välillä on suora yhteys.

Aivosolujen ”energiatehtaat” eli mitokondriot ovat tärkeässä roolissa aivosolujen välisten viestintä- ja yhteysverkkojen toiminnassa. Niiden polttoaineen saannin epävakaus voi haitata ajattelua, muistamista, oppimista sekä päätöksentekoa ja aiheuttaa mielenterveysongelmia.

Mekanismia ei vielä tunneta, sillä rahoituksen saaminen ravitsemuksen tutkimiseen mielenterveyden häiriöiden hoidossa on ollut hyvin haastavaa. Erityisen vaikeaa se on psyykkisten häiriöiden ja ruokavalioiden ääripäässä.

Ketogeeninen ruokavalio on yksi rajoittuneimmista ruokavalioista. Psykoosioireet taas kuuluvat haastavimpiin mielen sairauksiin.

Vuonna 2021 Jan ja David Baszucki perustivat Baszucki Brain Research -aivotutkimussäätiön. Tähän mennessä säätiö on lahjoittanut yli 60 miljoonaa dollaria mielenterveyden ja ravitsemuksen välisen yhteyden tutkimukseen.

”Perustimme säätiön rahoittamaan tutkimusta, koska poikamme sairastuminen oli meille niin vaikeaa. Haluamme tehdä parantumisen helpommaksi muille ja löytää syyt, miksi ruokavalio auttoi”, Jan Baszucki sanoo.

”Käytännössä tämä on taistelua isoa ruoka- ja lääketeollisuutta vastaan.”

Epäterveelliset ruoat ovat halpoja, yleisiä, hyvin markkinoituja ja sosiaalisesti hyväksyttyjä. Niiden syömistä on hyvin vaikea vastustaa.

Ravitsemusta pidettiin pitkään toissijaisena asiana mielenterveyspotilaiden hoidossa. Mikäli Jan Baszuckiin on uskomista, tämä on muuttumassa.

Säätiö on yhdistänyt tutkimusta tekeviä tahoja toisiinsa ja rahoittaa ruokavalion, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, skitsofrenian ja masennuksen hoidon tutkimusta muun muassa Kalifornian Stanfordissa, Australian James Cook -yliopistossa, Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja King’s Collegessa Lontoossa.

Yksi alan johtavista tutkijoista on psykiatrian ja lihavuuslääketieteen apulaisprofessori Shebani Sethi, joka perusti maailman ensimmäisen ravitsemuspsykiatrian klinikan Stanfordin yliopistoon vuonna 2015.

Ilta-auringon säteet valaisevat yliopiston suorakaiteenmuotoisia hiekkakivirakennuksia. Katettujen käytävien peräkkäisistä kaarista muodostuu lattiaan puoliympyrän muotoisia varjoja.

Sethi hoitaa täällä potilaita, joilla on sekä mielenterveysongelmia että elintapasairauksia. Sellaisia kuin insuliiniresistenssi tai esidiabetes, korkea kolesteroli, verenpaine, ylipaino tai lihavuus.

”Perustin klinikan, kun huomasin, että mielenterveyspotilaillani esiintyi runsaasti oheissairauksia. Ymmärsin, että molempia ongelmia on hoidettava samanaikaisesti”, Sethi kertoo.

Hänen mukaansa ravitsemushoito tarjoaa mielenterveyspotilaille aivan uuden, toivoa antavan lähestymistavan.

Aineenvaihdunnalliset häiriöt ovat erittäin yleisiä Yhdysvalloissa. Jopa 88 prosentilla amerikkalaisista aikuisista on hidastunut perusaineenvaihdunta.

Amerikkalaisista aikuisista yli 40 prosenttia luokitellaan lihaviksi ja 36 prosenttia kertoo kärsivänsä ahdistuksen, masennuksen tai molempien oireista. Sethi väittää, että epidemiat ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa.

Ravitsemuspsykiatria tarkastelee ravinnon vaikutusta aivoihin. Se korostaa erityisesti sokerin ja pitkälle jalostetun ruoan vähentämistä keinona parantaa mielen ja kehon terveyttä. Vähentäminen voi hillitä ruokariippuvuuksia ja mielialasyömiseen liittyviä aivojen palkitsemismekanismeja.

Ravitsemuspsykiatria on alkanut löytää yhteyksiä ruoan, tunteiden ja käyttäytymisen välillä. Myös suolistomikrobiston epätasapaino voi vaikuttaa mielenterveyteen suoli–aivo-akseliksi kutsutun yhteyden kautta.

”Kuvantamisen avulla on osoitettu, että ruoan avulla voidaan muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa”, Sethi toteaa.

Hän tekee klinikallaan paljon ravitsemusohjausta.

”Potilaillani on usein väärinkäsityksiä siitä, mikä on terveellistä. Aloitan hyvän syömisen perusasioista ja yritän välttää lääkkeitä, jotka aiheuttavat painonnousua tai insuliiniresistenssiä.”

Mielenterveysongelmat voivat johtaa lihavuuteen tai diabetekseen, koska mielen haasteiden kanssa kamppailevalle on usein vaikeaa syödä terveellisesti ja harrastaa liikuntaa. Mutta Sethin mukaan myös päinvastainen on totta.

”Elintapasairaudet voivat kaksinkertaistaa masennusriskin, vaikka ei olisi aiemmin kärsinyt mielenterveysongelmista”, Sethi kertoo.

Mielenterveyden häiriön diagnoosin saavilla henkilöillä on havaittu aivojen insuliini- ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä jo ennen diagnoosia, hän jatkaa.

Parhaillaan Sethi tutkii ketogeenisen ruokavalion vaikutusta aivoterveyteen.

”Korostaisin, ettei ketogeeninen ruokavalio sovi kaikille. Sitä pitäisi kutsua hoidoksi eikä ruokavalioksi, koska kyse on lääketieteellisen valvonnan alaisena tapahtuvasta interventiosta”, hän jatkaa.

Ketogeeninen ruokavalio vaatii jatkuvaa seurantaa, ja sen hoidollinen versio eroaa laihdutusversiosta.

Tämän kaltaiset ravitsemustutkimukset ovat vaikeita toteuttaa. Osallistujat on perinteisesti suljettu osastolle tai heille toimitetaan aterioita. Sethi on kuitenkin toteuttanut tutkimusta myös arkielämässä.

”Opetimme skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville, kuinka ruokaa ostetaan ja valmistetaan. Potilaat pystyivät onnistuneesti omaksumaan ketogeenisen ruokavalion elämäntapamuutoksena.”

Neljän kuukauden jälkeen potilaiden mielenterveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin todettiin selkeästi kohentuneen.

Myös Suomessa tutkitaan parhaillaan ketogeenisen ruokavalion vaikutusta mielenterveyteen. Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksessa ollaan vasta alkutaipaleella. Kunnollisia satunnaistettuja tutkimuksia ei ole vielä julkaistu.

Vakavista mielenterveysongelmista toipuneen Matt Baszuckin mielestä ruokavalion on tultava ensimmäisenä. Muita terveen elämän osia eli liikuntaa, unta ja vuorokausirytmiä on vaikeaa saada kuntoon masennusvaiheen aikana.

Hänen kohdallaan ruokavalio oli tiukka yhdeksän kuukauden ajan.

”Lääkkeet pelastivat henkeni, niitä ei saa jättää väliin, mutta ruokavalio antoi mieleni takaisin”, hän uskoo.

Ruoka, uni ja liikunta. Fokus on edelleen niissä kolmessa.

Baszuckin nykyisessä ruokavaliossa on paljon proteiinia ja hyvin vähän hiilihydraatteja.

”Otan nyt paljon rennommin. Saatan syödä vaikka poke-kulhon, mutta tiettyihin ruokiin ja keinomakeutettuihin juomiin en edelleenkään koske.”

Ketogeeniseen ruokavalioon hän palaa kerran viikossa tai kahdessa. Vuorokausirytmistä hän pitää erityistä huolta, sillä aivoissa, joissa on bipolaarista sairautta, on myös haasteita vuorokausirytmin sääntelyn kanssa.

”Herään joka aamu samaan aikaan ja menen ulos. Valo antaa voimakkaan aikamerkin, jonka perusteella kehon keskuskello tahdistaa toimintaansa. Urheilen päivittäin, enkä polta tai juo.”

Tavallinen elämä on parasta. Se, että on työpaikka ja tyttöystävä.

”Tämä on kuin taivas. En olisi ikinä uskonut, että se olisi mahdollista. Elän kurinalaisesti, koska en halua mennä takaisin sinne, missä olin.”