Kaiserslautern 

Siinä se lepää, länsisaksalaisen oikeustalon kokouspöydällä. Punaisten kansien väliin on painettu 120 sivua sopimustekstiä siitä, mikä on Yhdysvaltain sotilaiden oikeudellinen asema Saksassa.

Yhdysvaltain sotilaita koskevasta tuomiovallasta sovitaan pian myös Suomessa. Tulossa ei ole punakantista kirjaa vaan puolustus­yhteistyösopimus.

Suomi viimeistelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa sopimusta, joka kulkee nimellä DCA (Defence Cooperation Agreement). Maanantaina presidentti Sauli Niinistö ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta puolsivat sopimusta koskevan neuvottelutuloksen hyväksymistä.

Sopimuksessa sovitaan, miten ja missä Yhdysvaltain joukot voivat Suomessa toimia ja varastoida materiaaliaan. Lisäksi siinä määritellään se, mitä tapahtuu ja mikä oikeusistuin tuomitsee, jos yhdysvaltalais­sotilas tekee Suomessa palvellessaan rikoksen.

Länsisaksalaisessa Kaiserslauternissa lienee Euroopan laajin kokemus, miten tuomiovalta Yhdysvaltain sotilaita koskevissa rikostapauksissa toteutuu.

Siksi se on kiinnostava esimerkki myös Suomelle.

Syyttäjä Astrid Gebingin työhuoneessa Kaiserslauternin oikeustalolla kallistelee pinoissa kymmeniä mappeja.

Joka kerta, kun yhdysvaltalais­sotilasta epäillään Kaiserslauternissa rikoksesta, tapaus päätyy Gebingin pöydälle. 

Tällaisia tapauksia on noin tuhat vuodessa.

Määrä kuulostaa hurjalta, mutta Kaisterslauternin alueella asuu 50 000 yhdysvaltalaista sotilasta ja heidän perheenjäsentään. Muuten kaupungissa on noin satatuhatta asukasta.

”Yleensä kyse on liikennerikoksista tai perheväkivallasta”,  Gebing sanoo.

”Välillä juodaan liikaa ja sitten tulee tappeluita, mutta ei merkittävästi enempää kuin muilla väestönosilla.”

Suomelle Yhdysvaltain joukkojen pysyvä läsnäolo on uusi asia, eikä Suomeen ole tällä tietoa tulossa pysyviä tukikohtia Saksan tavoin.

Saksassa on ollut Yhdysvaltain sotilaita vuosikymmeniä. Yhdysvaltain joukot jäivät maahan toisen maailmansodan jälkeen, ja turvasivat Länsi-Saksaa kylmän sodan ajan.

Kylmän sodan päättyessä Saksassa oli noin 200 000 Yhdysvaltain sotilasta. Nyt heitä noin 35 000, yhä eniten Euroopassa.

Saksassa on käytössä rinnakkainen eli kilpaileva tuomiovalta. Sotilaita koskeva rikos­oikeudellinen toimivalta on Saksassa annettu lähtökohtaisesti Yhdysvalloille. Sama on tulossa ilmeisesti Suomeen.

Syyttäjä antaa esimerkin: Jos Yhdysvaltain sotilasta epäillään saksalaisen siviilipuolison pahoinpitelystä, Saksan poliisi saapuu todennäköisesti ensimmäisenä paikalle. Yhdysvaltain sotilaspoliisia tiedotetaan nopeasti. Tapaus siirtyy Yhdysvaltain sotilasoikeuteen.

Jos epäilty on puolestaan siviili ja uhri sotilas, oikeuskäsittelyn hoitaa Saksa.

Molemmat tahot voivat kerätä todisteita. Yhdysvalloilla on tukikohdissaan oikeuslääkäri ja mahdollisuus monenlaiseen esitutkintaan. Liikennerikoksissa Saksan poliisi on yleensä se, joka ottaa verinäytteen tai ajokortin pois väliaikaisesti.

Suomi on pyrkinyt siihen, että Suomelle tärkeissä tapauksissa Suomi voisi aina pyytää toimivallan palauttamista Suomelle.

Saksalla on sama mahdollisuus, mutta sitä ei ole sovellettu Kaiserslauternissa. Yhdysvaltain sotilaita koskevat oikeusprosessit on aina luovutettu Yhdysvaltain sotilasoikeuden hoidettavaksi.

Syyttäjä Gebingin lisäksi toimistohuoneessa istuu Kaiserslauternin johtava syyttäjä­viranomainen Udo Gehring.

Eikö Saksa ole todella ole koskaan pyytänyt toimivallan palauttamista Saksalle?

”Ei. Siihen ei ole ollut syytä.”

”Huolimatta amerikkalaisten erikoisuuksista, he näkevät vaivaa, että oikeusprosessit hoidetaan kunnolla”, Gehring sanoo.

Kaikkea Saksan viranomaiset eivät hyväksy.

Selkein ero Yhdysvaltain ja eurooppalaisen oikeuskäytännön välillä on kuolemantuomio.

Myös Suomessa on herättänyt huolta, että Yhdysvaltain sotilasoikeus voisi Suomen maaperällä tuomita jonkun kuolemaan. Sotilasoikeus voidaan laittaa pystyyn paikoissa, joissa on Yhdysvaltain joukkoja.

On keinoja, joilla Saksa on estänyt kuoleman­tuomion langettamisen.

Johtava syyttäjäviranomainen Gehring kertoo tapauksesta kymmenen vuoden takaa. Silloin yhdysvaltalaisen sotilaan epäiltiin tappaneen toisen sotilaan. Saksalaistutkijat keräsivät todisteita rikoksesta.

Gehringin johtamat syyttäjä­viranomaiset eivät suostuneet luovuttamaan ratkaisevaa todistetta ennen kuin Yhdysvallat lupasi, ettei epäiltyä sotilasta tuomita kuolemaan.

Todiste oli kuoliaaksi kuristetun sotilaan kurkunpää.

Sotilasoikeudessa joukkojen kenraalilla on valtaa luvata jo ennen oikeudenkäyntiä, ettei kuolemantuomiota tule. Kurkunpää­tapauksessa lupaus lopulta tuli, ja saksalaiset luovuttivat todisteen.

Kuviossa piilee riski.

”Kenraali voi pyörtää omat päätöksensä ja sanoa kolme viikkoa myöhemmin, että sittenkin, kuolemantuomio [on mahdollinen]”, Gehring sanoo.

Yhdysvaltain sotilaiden oikeudellista asemaa määrittää Saksassa Nato Sofa -sopimus, johon Suomikin on Nato-maana liittymässä. Lisäksi tuomiovaltaa määrittää Saksassa tiettyjen Nato-maiden kanssa solmittu lisäsopimus vuodelta 1993. Suomen DCA solmitaan vain Yhdysvaltain kanssa.

Kaikkia ratkaisuja ei löydy puolustus­yhteistyösopimuksista, vaan moni asia perustuu luottamukselle. 

Gehring huomauttaa, ettei luottamus perustunut tässä tapauksessa Yhdysvaltain valtion lupaukseen Saksan valtiolle vaan Ramsteinissa istuvan kenraalin lupaukseen paikalliselle syyttäjälle. 

Sotilaat perheineen ovat Kaiserslauternin kaupungille tärkeä tulonlähde.

Tiellä kohti Ramsteinin tukikohtaa on useita autokauppoja, joilla on englanninkielinen nimi, kuten Patriot Military Automobiles. Tähtilippu liehuu pihalla. 

Benji’s Burrito Bistrossa on lounasruuhka. Burritoja ja tacoja jonottaa liuta Yhdysvaltain sotilaita. He eivät saa puhua medialle ilman esikunnan lupaa. Esikunnasta on puolestaan erittäin vaikea saada vastausta mediakyselyihin.

Viiden sotilaan porukka suostuu juttelemaan ilman nimiä tai valokuvia.

Heille on selvää, että Saksassa noudatetaan Saksan lakeja. Liikenteessä promilleraja on tiukempi tai sitä ainakin valvotaan tiukemmin kuin Yhdysvalloissa. 

Yksi sotilaista huomauttaa isoksi eroksi sen, että Saksassa on velvollisuus auttaa liikenneonnettomuuden uhreja.

Ramsteinin tukikohdan sisällä on amerikkalaistyylinen ostoskeskus, jossa maksetaan dollareilla. Heillä on oma sairaala ja koulut aidatuilla alueilla. Myös sotilasoikeudenkäynnit pidetään tukikohtien sisällä.

Saksan syyttäjäviranomaiset ovat pitäneet huolen, että oikeusprosessit pysyvät avoimina, vaikka tuomiovalta luovutetaan Yhdysvalloille. Syyttäjät käyvät tukikohdissa seuraamassa oikeudenkäyntejä. Ne ovat avoimia saksalaisyleisölle.

Erityisen kuohuttavia paikallisessa keskustelussa ovat olleet liikenneonnettomuudet, joissa Yhdysvaltain sotilas on ajanut saksalaisen kuoliaaksi.

Yhdysvaltain sotilasoikeudessa on valamiehistö, mikä osaltaan rajoittaa Yhdysvaltoja kommentoimasta tapauksista julkisuuteen.

”Lehdistöä pitää palvella, ja sitä he eivät tee. Siksi voi nopeasti tulla vaikutelma, että jotain yritetään piilotella, vaikka se ei pitäisi paikkansa”, syyttäjä Gebing sanoo.

On myös tapauksia, joissa Yhdysvallat tarkoituksella piilottelee toimintaansa.

Johtava syyttäjäviranomainen Gehring mainitsee Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n salaiset vankilennot Guantánamon vankileirille Ramsteinin tukikohdan kautta yli kymmenen vuotta sitten.

Vankeja on kidutettu ja pidetty ilman oikeudenkäyntiä Guantánamossa. 

Tukikohdat ovat Saksan alueella, ja niissä pätevät Saksan lait. Saksan viranomaisilla on oikeus selvittää esimerkiksi rakennusurakoihin liittyviä petoksia tukikohdissa, kun epäillyt ovat saksalaisia.

Kun epäily kohdistuu yhdysvaltalaisiin, tutkinta ei aina onnistu. Alueella vallitsevat Saksan lait, mutta tukikohdat ovat myös sotilasalueita. Ristiriita nousi esiin vankilentojen yhteydessä.

Yhteistyö on saksalaisten mukaan helppoa, kun rikosten tutkinnasta ollaan yhtä mieltä.

”Mutta kun intressit eivät kohtaa, onkin vaikeampaa”, Gehring sanoo.