Kvanttimekaniikassa superpositio tarkoittaa sitä, että jokin systeemi voi olla useassa tilassa yhtä aikaa.

Tekoälyn kehitys on sellaisessa vaiheessa, että systeemi tuntuu olevan useassa tilassa yhtä aikaan. Tarjolla on monenlaisia tulevaisuuksia. 

Kaikkein vähiten uskon hehkutuksiin, joita luen sosiaalisesta mediasta. Tuntuu myös siltä, että perinteinen media on innostunut kirjoittamaan tekoälystä, koska kieltä tuottavat kielimallit tekevät samoja asioita kuin toimittajat ja kuvittajat. Maailmanlopun uhkakuvat taas rakentavat viihdyttävää markkinointitarinaa.

Jos tulevaisuutta on pakko ennustaa, markkinat ovat siihen yksi keino.

Tekoälyä kehittävien yrityksien pörssikurssit kertovat, miten valistuneet sijoittajat ja pörssianalyytikot odottavat tekoälyltä tulevaisuudessa.

Ensimmäinen huomio on selvä. Kuten kultaryntäyksessä on tapana, hakut ja lapiot käyvät kaupaksi, vaikka kultasuonta ei ole vielä löytynyt.

Tällä hetkellä maailmassa on suunnilleen yksi yritys, joka pystyy valmistamaan tekoälyn kehitykseen tarvittavia työkaluja. Nvidian pörssikurssi keikkuukin 1 000 miljardissa dollarissa. Yhtiön arvo on noussut suunnilleen 170 prosenttia kuluvan vuoden aikana.

Nvidian näytönohjaimet ovat keskeinen moottori, kun tekoälyä koulutetaan ja käytetään. Niitä tarvitaan käsittämättömän suuria määriä tietokonefarmeihin.

Jotain mittakaavasta kertoo se, että jos hakisin nyt kaupasta uuden ja nopean tietokoneen ja laittaisin sen kouluttamaan 3 vuotta vanhaa GPT 3 -mallia, aikaa kuluisi suunnilleen 10 000 vuotta.

Jos muiden siruvalmistajien tuotteita vertaa Nvidian piireihin, ne ovat kuin lusikoita lapioiden rinnalla. Eikä ole mitään takeita, keksiikö kukaan lähivuosina, miten lusikasta tehtäisiin edes soppakauhan kokoinen.

Mielenkiintoisemmaksi käy, kun alkaa tutkia, miltä näyttävät keskeisten tekoälyä kehittävien tai myyvien yrityksien pörssikurssit. Tekoälymarkkinoilla suuruudesta on etua juuri siksi, että mallien koulutus maksaa.

Keskeisiä tekoälyä kehittäviä yrityksiä ovat Microsoft, Google, IBM, Amazon ja Adobe. Sijoittajien odotukset niitä kohtaan eivät ole kummoisia. Yhdenkään pörssikurssit eivät ole kasvaneet lähellekään sillä vauhdilla kuin Nvidian. Vuositasolla yhtiöiden arvot ovat kasvaneet korkeintaan yksinumeroisen prosenttiluvun verran. Viime kuukauden aikana kurssit ovat kuitenkin olleet nousu-uralla. 

Microsoft on todennäköisesti yksi joukon voittajista, koska se on liittoutunut puhutuimman tekoäly-yrityksen, Open AI:n kanssa. Microsoftilla ja Open AI:lla on kuitenkin sama ongelma kuin muilla. Tekoälyn tarjoaminen vaatii laskentaa ja sähköä järjettömästi. Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altman on kertonut, että yhden keskustelun hinta Chat GPT:n kanssa on joitain kymmeniä dollarisenttejä.

Juuri samasta syystä sijoittajat pelkäävät, että tekoäly voi käydä sitä tarjoaville yrityksille kalliiksi. Googlen hakukoneeseen nojaava bisnesmalli saattaa murentua.

Teknologian historiasta ei kuplia puutu. Usein niiden syntymiseen ovat liittyneet poikkeuksellisen matalat korot. Välillä taas odotukset ovat paisuneet ylisuuriksi. Tutkimuspaja Gartner pyrkii esittämään hype-käyrällä, miten eri tekniikat kypsyvät. Ensin ovat ylisuuret odotukset, jotka sitten lunastetaan tai ei. Moni teknologia lopulta floppaa, ainakin alun odotuksiin nähden.

Tietokirjailija Geoffrey A. Moore on esittänyt hype-käyrän idean hieman toisella tavalla. Crossing the Chasm -kirjassa hän kuvaa uusien teknologioiden markkinoinnin ongelmaa. Yleensä siinä vaiheessa, kun uusi teknologia tuntuu olevan lähdössä lentoon, olisi syytä olla skeptinen. Keskeinen oppi on se, että edelläkävijät omaksuvat uudet teknologiat, vaikka niissä olisi puutteita. Suuret massat liikkuvat hitaammin. Heille teknologian puutteet ja rajoitteet voivat olla este sen käytölle, samoin omat tottumukset. 

Kun tekoälyn tulevaisuutta yrittää hahmottaa, silloin kannattaakin kuunnella joitain muita kuin edelläkävijöitä. He pitävät harvemmin itsestään meteliä.