Ilmalämpöpumppujen kysyntä on kasvanut kohisten. Viime vuonna niitä myytiin noin 120 000 kappaletta, tänä vuonna jo yli 150 000, arvioi Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Useimmat ilmalämpöpumput osaavat sekä jäähdyttää että lämmittää kotia tai mökkiä. Laitteiden kysyntää ovatkin vauhdittaneet helteinen kesä ja ison sähkölaskun pelko.

”Sähkölämmitteisessä talossa ilmalämpöpumpulla säästää talvella helposti satoja euroa”, Hirvonen sanoo.

Hirvonen ja Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski kertovat, mitä kaikkea ilmalämpöpumpusta tulisi tietää, jotta siitä saa talvella parhaat säästöt ja tehot irti.

Ilmalämpöpumpun idea on yksinkertainen.

Talvisin pumppu ottaa ulkoilmasta lämpöenergiaa ja siirtää sitä sisätiloihin. Kesäkuumalla pumppu ottaa puolestaan sisätiloista lämpöenergiaa ja siirtää sitä ulkoilmaan.

”Aika moni ajattelee, että ilmalämpöpumppu puhaltaa kylmää tai lämmintä. Laite ei vaihda talon sisäilmaa, vaan se ainoastaan kierrättää huoneessa olevaa ilmaa ja tekee siitä joko kylmää tai lämmintä”, Suur-Uski kertoo.

”Ilmanvaihto tulee ihan muualta.”

Ulkoilmassa riittää lämpöenergiaa kovillakin pakkasilla. Nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat Hirvosen mukaan jopa yli 30 pakkasasteeseen asti.

Ilmalämpöpumppu käyttää toimiakseen sähköenergiaa. Pumpun hyötysuhteeseen – eli paljonko laite kuluttaa sähköä tuottaessaan tai jäähdyttäessään yhden energiayksikön – vaikuttaa moni asia, kuten talon energiatehokkuus ja lämpötila.

Ilmalämpöpumppua käyttämällä kuluu kuitenkin selvästi vähemmän sähköä kuin suoralla sähkölämmityksellä. Pumpun hyötysuhdetta kuvataan lämpökertoimella, joka kertoo kulutetun ja tuotetun energian suhteen.

Suomen yleisin lämmityssää on +5 ja -5 asteen välillä, ja tuolloin myös pumppu on Hirvosen mukaan parhaimmillaan.

”Tällöin yhdellä kilowattitunnilla saadaan jopa 4–5 kilowattituntia lämpöenergiaa.”

Ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa siis ulkoilmasta siinä missä sähkölämmitteinen patteri tuottaa lämpöä sähköstä. Patterilta kuluu yhden kilowatin lämpöenergian tuottamiseen yksi kilowatti sähköä.

Pumppujen hyötysuhde laskee, kun ilma viilenee.

”Lämpökerroin on -10 asteessa noin kolmen paikkeilla, -20 asteen pakkasissa yli kahden ja -30 asteen pakkasissa vielä yli yhden, eli se voittaa edelleen sähkölämmitteisen patterin.”

Ilmalämpöpumppu hankintaan tyypillisesti sähkölämmitteiseen taloon tai mökkiin. Kaukolämpökohteisiin, joita suurin osa kerrostaloista on, ilmalämpöpumpusta on hyötyä vain viilentämisen kannalta.

”Asukkaat maksavat kaukolämmöstä yhtiövastikkeessa. Siksi kerrostaloon kannattaa hankkia sellainen ilmalämpöpumppu, joka vain viilentää”, Hirvonen sanoo.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa hyvä ilmalämpöpumppu, jota käytetään oikein, tuo Hirvosen mukaan 3 000–7 000 kilowattitunnin säästön vuodessa.

”Kun vanhoilla sähkösopimuksilla sähkön hinta on 12 senttiä kilowattitunnilta, niin 5 000 kilowattitunnin säästö tarkoittaa 600:aa euroa vuodessa. Sähkö saattaa maksaa nyt jo yli 30 senttiä kilowattitunnilta, joka tarkoittaa 1 500 euron säästöä vuodessa.”

Sähkölämmitteisissä kodeissa ilmalämpöpumpun tulisi olla ensisijainen lämmönlähde pattereiden tai lattialämmityksen sijasta, Suur-Uski toteaa. Näin lämmitys tapahtuu mahdollisimman energiatehokkaasti.

”Patterit kannattaa säätää 2–4 astetta ilmalämpöpumppua alhaisemmalle tasolle. Näin patterit alkavat toimia vasta, jos ilmalämpöpumpun lämmitysteho ei enää riitä”, Suur-Uski sanoo.

Eli jos ilmanlämpöpumpun säätää 20 lämpöasteeseen, patterit tulisi säätää 17 asteeseen. Patteri alkaa lämmittää vasta, kun lämpötila sen kohdalla laskee alle 17 asteen.

Ilmalämpöpumppua ei kannata Suur-Uskin mukaan pitää automaattiasennossa. Tällöin saattaa käydä niin, että kun esimerkiksi takka tai leipominen nostavat asunnon lämpötilaa, ilmalämpöpumppu alkaakin jäähdyttää huoneilmaa ja viskaa lämmöt pihalle.

Nykyaikaista ilmalämpöpumppua ei tarvitse sammuttaa kovillakaan pakkasilla. Lämpötilaa kannattaa puolestaan säädellä, jos haluaa ottaa osaa sähkönsäästötalkoisiin, Suur-Uski kertoo.

Tulevana talvena on odotettavissa jopa sähköpulan hetkiä. Suomessa kulutetaan sähköä eniten aamuisin kello 8–9 maissa ja illansuussa kello 17–18. Kahvinkeittimet porisevat, suihkut virtaavat ja hellat käyvät kuumina.

”Näinä hetkinä olisi hyvä vähentää omaa sähkönkulutustaan. Ilmalämpöpumpun voi laittaa tuntia ennen kulutuspiikkiä tuottamaan normaalia enemmän lämpöä”, Suur-Uski neuvoo.

Näin laite lämmittää lämpöä ”varastoon”. Kun sähköruuhka alkaa, pumppu laitetaan pienelle lämpötilalle.

”Samoin pörssisähköasiakkaat voivat käyttää lämmitystä näin, kun hinnat ovat edullisemmat. Kalleimmat tunnit voi jättää käyttämättä.”

Mitä kovempaa ilmalämpöpumpun laittaa puhaltamaan, sitä paremmin lämpöenergia siirtyy ja jakautuu sisätiloissa. Ovien tulisi olla auki, jotta lämpö leviää kaikkialle.

”Tämä ei toki toteudu niin helposti lapsiperheissä, joissa kaivataan yksityisyyttä. Suljettujen ovien takana lämmittävät sitten patterit”, Suur-Usko sanoo.

Ilmalämpöpumppujen hinnat ovat pysytelleet noin 1 500–2 500 euron kieppeillä, kun mukaan lasketaan asentamiskustannukset. Kova kysyntä näkyy Hirvosen mukaan pääasiassa jonotusajassa.

”Laitteiden saatavuudessa Suomeen on ollut jonkin verran haasteita. Myös asennuksessa voi kestää. Joillain paikkakunnilla ilmalämpöpumpun saa kuukaudessa, toisilla paikkakunnilla voi mennä kolmekin kuukautta.”

Suur-Uski neuvoo valitsemaan ilmalämpöpumpun, jonka tekniikka on tarkoitettu kestämään Suomen pakkasissa. Pumppuja on eri tehoisia ja kokoisia.

”Pieneen asuntoon ei kannata ottaa kaikkein suurinta ja parasta. Isossa talossa pumppuja saatetaan tarvita kaksi, jotta koko sisätilan saa lämpimäksi”, Suur-Uski kertoo.

Ilmalämpöpumppu kannattaa Hirvosen mukaan asentaa mahdollisimman keskeiseen ja avaraan paikkaan, josta lämpö jakautuu hyvin. Pumppu laitetaan usein esimerkiksi eteiseen ulko-oven päälle.

Ilmalämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköstä. Molemmat vaativat Hirvosen mukaan pienimuotoista huoltoa.

Ilmalämpöpumppu kierrättää koko ajan lävitseen sisäilmaa. Sisäyksikön suodattimet kannattaa imuroida noin kuukauden välein, jotta ilma pääsee virtaamaan vapaasti.

”Jos sisätiloissa on koiria tai siellä käsitellään paljon vaatteita, imuroiminen kannattaa tehdä kahden viikon välein. Eläimistä ja vaatteista irtoaa paljon pölyä, joka tukkii suodattimia.”

Jos ulkoyksikön päälle kertyy roskia tai lunta, ne kannattaa puhdistaa pois. Laitteen pohjalle keräytyy sulatusjärjestelmän takia vettä myös pakkasella. Mitä tehokkaampi pumppu, sitä enemmän vettä tulee, Hirvonen sanoo.

”Kannattaa aina välillä tarkistaa, että ulkoyksikön jäänpoisto toimii ja että pumpun alla oleva jääkeko ei estä veden tuloa pumpusta. Keko on hyvä tarvittaessa poistaa.”