Lähihoitaja oli hankkinut elektronisen pysäköintikiekon, mutta päätti asiakaskäynnille tullessaan varmuuden vuoksi käyttää myös manuaalista kiekkoa. Molemmat näyttivät samaa aikaa, mutta Parkkipate sakotti silti. Hoitaja pyysi perumaan sakot, yhtiö ei suostunut.

Tapaus on yksi esimerkki suomalaisten tekemistä valituksista liittyen Parkkipaten toimintaan. HS pyysi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) nähtäväksi kaikki Parkkipatesta tehdyt valitukset viimeisen vuoden ajalta. Parkkipaten kirjeenvaihdosta asiakkaiden kanssa piirtyi kuva yhtiön toiminnasta.

Kuluttajaviranomaiselle valitti esimerkiksi opiskelija, joka oli juuri muuttanut opiskelija-asuntoon ja pysäköi väärään pihaan. Hän sai samasta pysäköintirikkeestä Parkkipatelta kolme valvontamaksua ja pyysi yhtiöltä hyvitystä edes yhdestä. Parkkipate vaati maksamaan kaikki eli 180 euroa.

Toinen autoilija pysäköi alueelle, jossa pysäköintiohjeet olivat epäselvät. Parkkialueelle tullessa kestoksi ilmoitettiin neljä tuntia kiekolla, mutta alueella oli myös toinen kyltti kahden tunnin kiekkoajasta. Siitä ei käynyt ilmi, mitä paikkoja rajoitus koskee.

Kun autoilija palasi asioiltaan kahden tunnin ja kymmenen minuutin jälkeen, paikalla ollut Parkkipaten valvoja ilmoitti neljän tunnin säännön kattavan vain pari ensimmäistä paikkaa. Valvoja antoi sakot, eikä reklamointi tuottanut tulosta.

Tapaukset edustavat tyypillisiä kuluttajien kohtuuttomiksi kokemia sakotustilanteita. KKV:n aineistosta käy myös selkeästi ilmi, mikä on Parkkipaten reaktio valitukseen kuin valitukseen: lähes identtinen vakiovastaus, jossa vaaditaan maksusuoritusta ja uhataan käräjillä.

Kuluttajahallintoon tuli aikavälillä 26.4.2022–26.4.2023 kaikkiaan 347 yhteydenottoa Parkkipatea koskien. Ne sisältävät kuluttaja-asiamiehelle osoitetut valvontavihjeet sekä valtakunnalliseen kuluttajaneuvontaan tulleet yhteydenotot.

Valitusten virta on pysynyt tasaisena Parkkipaten liiketoiminnan alkamisesta vuonna 2016 lähtien. Valituksia on kertynyt vuosittain 300:sta noin 450:en.

Toinen suuri yksityisen pysäköinninvalvonnan toimija on japanilaisomisteinen Aimopark. KKV:on on valitettu myös Aimoparkin toiminnasta. Valituksia on vuodesta 2013 kertynyt noin 120 vuodessa.

Valtaosassa valituksia kuvastuu Parkkipatelle reklamaation tehneiden suomalaisten turhautuminen siihen, ettei yhtiö oikeastaan noteeraa heidän asiaansa.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti asiaan huomiota vuonna 2021 ja totesi Parkkipaten asiakaspalvelun toimivuudessa ja reklamaatioiden käsittelyssä esiintyneen puutteita.

Viranomainen edellytti tuolloin Parkkipaten sitoutuvan siihen, että kuluttajat saavat reklamaatioihinsa yksilöllisen ja perustellun vastauksen.

Parkkipate antoi sitoumuksensa kuluttaja-asiamiehelle viime joulukuussa ja lupautui vastaamaan kuluttajien yhteydenottoihin entistä tarkemmin. 

Valitusten perusteella näyttää siltä, että sitoumuksella ei ole ollut merkitystä. Valitusten määrässä ja luonteessa ei ole tapahtunut muutosta.

Parkkipate vastaa edelleen reklamaatioihin samalla kopioi ja liitä -menetelmällä kuin aiemminkin. Poikkeuksetta vastaukseen kuuluu toteamus, jonka mukaan asiakas ei ole esittänyt hyväksyttäviä perusteita, miksi ei olisi maksuvelvollinen.

Näin ollen katsomme, että sopimus Teidän ja ParkkiPate Oy:n välillä on syntynyt ja valvontamaksu pidetään voimassa, vastaa anonyymi Parkkipate. 

Vakiovastaukseen kuuluu myös oikeustoimilla uhkaaminen. Jos maksua ei suoriteta, Parkkipate kertoo ryhtyvänsä perintätoimiin, jotka viime kädessä tapahtuvat käräjäoikeudessa ajettavalla kanteella.

Valitusaineistosta käy ilmi, että uhkailu tehoaa. Moni kertoo maksaneensa virheellisiltä ja kohtuuttomilta vaikuttaneet sakot lisäseuraamusten pelossa. 

Osa on yrittänyt sen jälkeen karhuta rahojaan Parkkipatelta takaisin – tuloksetta.

Parkkipaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta vahvistaa, että yhtiö on vastikään suostunut KKV:n pyyntöön antaa kuluttajien reklamaatioihin yksilölliset ja perustellut vastaukset. Sen jälkeen yhtiö on Metsärannan mukaan vastannut reklamaatioihin tarkemmin.

”Olemme tämän vuoden aikana antaneet reklamaatioihin yksilölliset vastaukset, jotka sisältävät kutakin kuluttajaa koskevat kattavat perustelut sille, miksi kuluttajan reklamaatio hylätään.Vastauksissa huomioimme kaikki kuluttajan esille tuomat seikat, kysymykset ja väitteet”, kertoo Metsäranta.

Monen uhkaavaksi kokemaa vastausten sisältöä Metsäranta perustelee tiedon tarjoamisella.

”Tarkoituksemme on antaa reklamaatiovastauksissa mahdollisimman paljon tietoa kuluttajille. Tämä johtuu myös siitä, että toimialaan liittyen on liikkeellä valitettavan paljon harhaanjohtavaa tietoa. Kun kuluttaja saa riittävästi tietoa, hänen on helpompi ymmärtää, mistä asiassa lopulta on kyse.” 

Kirjeenvaihtoa Parkkipaten kanssa kävi esimerkiksi autoilija, joka parkkeerasi hetkeksi oman rappunsa eteen kantaakseen sisään pyykinpesukoneen.

Kun autoilija palasi takaisin 5–10 minuutin päästä siirtääkseen auton omalle paikalleen, tuulilasissa oli maksu. Parkkipaten valvoja poistui juuri autolleen.

Miksi ihmeessä olisin pysäköinyt autoni "sakkopaikalle" syyttä, kun minulla on autopaikka josta maksan kuukausittain? Pysäköinnin valvoja ei ole kyllä monta minuuttia odotellut auton läheisyydessä, reklamoi autoilija. Parkkipate lähetti vakiovastauksen ja uhkasi käräjillä. 

Moni autoilija teki yksittäisen näppäilyvirheen maksusovelluksen käytössä. Vaikka maksu oli suoritettu, Parkkipate ei hyväksynyt todisteita sakon perumiseksi. 

Sovellus ei jostain syystä ottanut väliviivaa, reklamoi eräs autoilija saatuaan Parkkipatelta kaksi sakkoa. Hän oli ostanut kuukauden pysäköintioikeuden Easypark-sovelluksella.

Maksu on kuitenkin hyvässä hengessä maksettu, ja kyse on vain yhden numeron erheestä, jonka korjasin heti, kun huomasin virheen tapahtuneen. Hyväksyn yhden maksun, mutta kaksi lähekkäin olevaa maksuvaatimusta erehdykseen perustuen ei kuitenkaan mielestäni ole hyvän tavan mukaista.

Parkkipate vaati maksamaan ja uhkasi haastemenettelyllä.

Eräässä tapauksessa pysäköintipaikan sisääntuloväylällä ei ollut merkintää, joka olisi kertonut pysäköintikiekon vaatimuksesta. Parkkipate ei ottanut yksittäisen alueen merkintöihin mitään kantaa, vaan lähetti vakiovastauksensa ja vaati maksusuoritusta.

Samoin kävi sairaanhoitajalle, joka oli asiakkaansa luona 15 minuuttia ja pysäköi vieraspaikalle. 

Onko teillä jonkun ulkopuolisen arvioijan mielestä ”selkeät opasteet” jos pysäköintiin liittyviä opasteita on ympäri pihaa? Onko tuo pieni sininen kyltti pysäköintiluvasta sijoitettu tahallisesti erilleen vieraspaikoista kertovasta kyltistä?

Kirjeenvaihto kertoo autoilijoiden turhautumisesta vakiovastauksiin:

Kaipaan edelleen selitystä tälle. Onko toimintatapanne todellakin sellainen, että kaikki kiistat tulee selvittää kuluttajariitakunnan kautta tai oikeudessa?

Pyydän teitä argumentoimaan perustelunne muutoin kuin vakiintuneen oikeustilan ja epäolennaisen oikeuskäytännön nojalla.

Jos ette kirjoita muuta kuin automaattitekstejä, joudun olettamaan ettette ole kunnolla käsitelleet tai käsittelemässä reklamaatiotani.

KKV on useissa selvityspyynnöissään vaatinut Parkkipatelta selitystä menettelytavoistaan. Samalla se on huomauttanut yhtiötä, ettei asiakassuhteissa saa käyttää sopimattomia, aggressiivisia menettelyjä, kuten painostamista.

Vastauksissaan Parkkipate itse luonnehtii reklamaatiomenettelyään selkeäksi ja laadukkaaksi. Se arvioi korostavansa ”reklamaatioprosessin aikana riittävässä määrin niitä epäkohtia, joita kuhunkin virheelliseen pysäköintitapahtumaan liittyy”.

Metsäranta arvioi asiakkaiden tyytymättömyyden yleensä kumpuavan reklamaation hylkäävästä vastauksesta.

”Kun annamme perustellun vastauksen, joka ei kuitenkaan ole autoilijan mieleen, ei autoilija useinkaan ole tilanteeseen tyytyväinen ja voi kokea vastauksemme negatiivisena. Lopulta on aina yksilöstä kiinni, mitä itse kukin kokee painostavaksi tai aggressiiviseksi”, kertoo Metsäranta.

Parkkipaten jakamien valvontamaksujen kokonaismäärästä on hankala saada selkoa. Yhtiön oman arvion mukaan se on Suomen suurin yksityisen pysäköinninvalvonnan alalla ja valvoo tuhansia parkkialueita ympäri maan. Jakamiensa maksujen määrästä se ei anna tietoa. 

Myöskään Traficom ei tallenna liikenneasioiden rekisteriinsä tietoja yksityisistä parkkifirmoista.

Oma lukunsa valitusaineistossa olivat ne Parkkipatelta sakon saaneet auton omistajat, jotka eivät olleet itse pysäköineet autoaan. Myös heille Parkkipate lähetti vakiovastauksen uhkauksineen ja vaati maksamaan.

Pelkkä auton omistajuus tai hallinta ei kuitenkaan riitä näytöksi pysäköimisestä ja sopimuksen syntymisestä yksityisen parkkifirman kanssa. Asia on vahvistettu tuomioistuimissa ja kuluttaja­riita­lauta­kunnassa.

Lautakunta onkin pitänyt valitettavana, että alalla välitetään virheellistä tietoa ja kuluttajat peloissaan saattavat maksaa, vaikka ei olisi syytä.

Jos autoilija kiistää pysäköineensä eikä mikään heikennä kertomuksen luotettavuutta ja uskottavuutta, sopimuksen syntymistä ei katsota näytetyksi, lautakunta on todennut.

”Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei ole haltijavastuuta, mikä tekee kokonaistilanteesta sekavan”, arvioi myös Metsäranta. Hänen mielestään alaa säätelemään pitää saada nopeasti laki.

Monien mielestä taas pysäköinninvalvonta pitää rajata julkiseksi tehtäväksi lailla.  Vuonna 2020 enemmistö kansanedustajista, yhteensä 122 kansanedustajaa kaikista eduskuntaryhmistä, allekirjoitti asiaa koskevan lakialoitteen. Oikeusministeriössä asia ei kuitenkaan edennyt.

HS kertoi aiemmin Parkkipate-konsernin taustoista ja kiinteästä omistussuhteesta perintäyhtiö Uuvaan. Tiivis suhde tuli esiin myös KKV:n lähettämästä materiaalista. Parkkipaten vastaukset selvityspyyntöihin olivat useimmiten Uuvan lakimiehen Herkko Havumäen kokoamia ja allekirjoittamia.