Onko hedelmällisyyteni kunnossa? Sen Jonna Vuoskoski halusi tietää 35-vuotiaana, joten hän hakeutui hedelmällisyyskartoitukseen yksityiselle gynekologille.

35-vuoden ikä oli hänen mielessään jonkinlainen rajapyykki sille, että naisen hedelmällisyys alkaa laskea.

”Olin ajatellut, että jos haluan lapsia, siinä vaiheessa pitäisi toimia”, hän kertoo.

Gynekologilla hänen munasarjansa tutkittiin ultraäänilaitteella ja hän testasi ovulaation säännöllisyyttä kotitestillä. 

”Lääkäri ei luvannut minulle, että lapsen saaminen tulisi olemaan helppoa, mutta tutkimuksen perusteella kaikki näytti olevan kunnossa”, Vuoskoski kertoo.

Koska testeissä ei löytynyt poikkeavaa, Vuoskoski alkoi puolen vuoden kuluttua niistä yrittää puolisonsa kanssa lasta.

”Kyseessä oli iso päätös, johon sitouduimme lopulta molemmat sataprosenttisesti”, hän kertoo.

Kolmannella kierrolla siittiö löysi munasolun, ja Vuoskoskesta tuli äiti 37-vuotiaana.

Vuoskosken tavoin naiset ovat yleensä tietoisia siitä, että hedelmällisyys laskee iän myötä. Moni alkaakin noin kolmikymppisenä pohtia, onko oma hedelmällisyys kunnossa.

Näin ajatuksiaan kuvasi 29-vuotias nainen, joka vastasi HS-kyselyyn aiheesta:

Työpaikkani vakuutus tarjosi Anti-Müllerian hormone -testiä, jolla voi saada tietoa hedelmällisyydestä. Haluaisin lapsia parin vuoden päästä. Vaikka testi ei anna varmaa tietoa, normaali tulos rauhoitti, ja luotan siihen että raskaaksi tuleminen onnistuu vielä 31–32 vuotiaana. 

lääkärikeskukset tarjoavat naisille mahdollisuutta tutkituttaa hedelmällisyyttään ultraäänitutkimuksella tai verikokeella Anti-Müllerian hormonitasoa (AMH) mittaamalla.

Kyseistä hormonia naisen munasarjoissa tuottavat pienet munarakkulat.

”Tulos kertoo ensisijaisesti siitä, kuinka paljon munarakkuloita on mittaushetkellä”, kertoo osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen HUSin Lisääntymislääketieteen yksiköstä.

Hänen mukaansa munasolujen määrä laskee iän mukana, mutta hedelmällisyyden kannalta vielä tärkeämpää on laatu, johon ikä erityisesti vaikuttaa. Savolainen-Peltonen muistuttaa, että yksilöllisiä eroja on valtavasti.

”Keskimäärin, jos nuorella naisella on vähän munasoluja, ne ovat kuitenkin vielä hyvälaatuisia”, hän sanoo.

AMH-hormonia mittaamalla ei Savolainen-Peltosen mukaan pysty ennustamaan luonnollisen raskauden mahdollisuutta. Menetelmä on kehitetty hedelmöityshoitoklinikoiden tarpeeseen arvioida munasarjojen toiminnallista kapasiteettia eli IVF-hoidossa hormonistimulaatiolla saatavien munasolujen määrää.

Savolainen-Peltonen kuitenkin sanoo, että jos noin kolmikymppinen naisen munasoluvarasto on jo pienentynyt selvästi, voi se olla merkki siitä, ettei hedelmällistä aikaa ole enää kovin paljon jäljellä.

”Ennustemittarina se ei kuitenkaan toimi niin, että voisi sanoa kuinka paljon hedelmällisiä vuosia on tarkalleen jäljellä”, hän muistuttaa.

Ultraäänitutkimuksella voidaan todeta pienten munarakkuloiden sen hetkinen määrä, mutta luotettavaksi ennusteeksi siitäkään ei ole. Määrä laskee vähitellen eikä vaikkapa puolen vuoden kuluessa muuten terveellä naisella yleensä tapahdu radikaalia romahdusta.

”Parin hedelmällisyyteen vaikuttavat muutkin asiat kuin munasolujen määrä ja laatu. Esimerkiksi siemennesteen laatu”, Savolainen-Peltonen sanoo.

Naisilla lapsettomuuden tavallisia lääketieteellisiä tekijöitä ovat ovulaatiohäiriöt, joiden taustalla on usein munasarjojen monirakkulatauti (pcos) sekä endometrioosi, joka ei välttämättä näy ultraääni- tai hormonitasotutkimuksissa.

Hedelmällisyyteen voivat vaikuttaa myös tehdyt vatsan alueen leikkaukset, jotkin lääkkeet, päihteiden käyttö, tupakointi ja esimerkiksi kohdun rakennepoikkeavuudet.

Lapsettomuustutkimuksiin kehotetaan yleensä hakeutumaan, jos lasta on yritetty noin vuosi.

Hedelmällisyystutkimuksista ei toki ole haittaa, jos tutkimuksen reilun sadan euron hinta ei ole ongelma.

”Haittana voi olla, että normaalista poikkeava tulos aiheuttaa turhaa ahdistusta esimerkiksi silloin, jos ei ole kumppania, jonka kanssa mahdollista raskautta haluaisi suunnitella”, Savolainen-Peltonen sanoo.

Hän toivoo, että ihmiset suojaisivat hedelmällisyyttään ensisijaisesti elämäntavoillaan: ylipainoa kannattaa välttää, samoin tupakointia ja muiden päihteiden käyttöä. Lisäksi pitkäaikaissairauksia on tärkeää hoitaa hyvin.

Vuoskoskella on tuttuja, joilla on ollut vaikeuksia saada raskaus alulle. Hänen mukaansa akateemisella alalla on tavallista, että lasten yrittämistä lykätään helposti lähelle 40 ikävuotta. Hän työskentelee professorina Oslon yliopistossa.

”On pätkätöitä ja suuri riski, että putoat kelkasta, jos et saa luotua uraa riittävän aikaisin riittävän pitkälle”, Vuoskoski sanoo.

Nyt vanhemmuutta on takana kolme vuotta. Sinä aikana Vuoskoski on pistänyt merkille, että norjalaisen yhteiskunnan asenteet ovat kotimaata perhemyönteisempiä.

”Täällä on havaintojeni mukaan yleisempää tehdä osa-aikatöitä ja vanhempainvapaatakin on kokonainen vuosi. Myös päivähoitotilanne on Suomeen verrattuna parempi”, hän kertoo.

Lopulliseen lapsitoiveeseen eivät kuitenkaan vaikuttaneet niinkään yhteiskunnan asenteet, vaan se että Vuoskosken sisko sai lapsen.

"Siitä tuli vahvemmin olo, että lapsi on jotain sellaista mitä minäkin haluan kokea.”

Lue lisää: Jokaisen kannattaisi miettiä, miten suhtautuu pieniin lapsiin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö

Lue lisää: Lauran sairaus ehti levitä ja aiheuttaa pysyviä vaurioita, koska hänellä ei ollut varaa mennä yksityiselle gyne­kologille

Lue lisää: Nykysukupolvi saa vain vähän lapsia, ja se tietää ongelmia: ”Lapsi­perheitä ei voi tukea liikaa”

Lue lisää: Yli­lääkäri: Nuorten aikuisten väärät hedelmällisyys­käsitykset voivat vaikuttaa syntyvyyteen