Tuomio annettiin heinäkuussa. Sen mukaan 54-vuotias opettaja Mohammed al-Ghamdi oli syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Niitä olivat ”yhteiskuntarauhan häirintä”  ja ”kruununprinssin kyseenalaistaminen”.

Al-Ghamdi oli arvostellut Youtubessa ja Twitterissä Saudi-Arabian vallanpitäjiä varojen väärinkäytöstä ja vaatinut poliittisia vankeja vapautettavaksi.

Al-Ghamdi tuomittiin kuolemaan.

Kuolemantuomiota ei tiettävästi ole vielä pantu täytäntöön. Monia muita on. Elokuussa Saudi-Arabiassa tuli täyteen jo sata teloitusta tänä vuonna – eli teloitus noin joka toinen päivä.

Yksi käytetyistä teloitustavoista on miekka. Sillä katkaistaan tuomitun kaula. Teloituksia tehdään myös julkisilla paikoilla yleisön edessä, ja maassa teloitetaan myös lapsia.

Näistä asioista ei ole paljon puhuttu maailmalla, vaikka Saudi-Arabia on kyllä ollut viime aikoina harvinaisen runsaasti esillä.

Ronaldo, Neymar, Benzema! 

He ovat jalkapallon supertähtiä, jotka ovat siirtyneet Saudi-Arabiaan asumaan ja pelaamaan. Heistä on puhetta riittänyt. 

Juuri kuten Saudi-Arabian kruununprinssi toivoo.

Nykyisen Saudi-Arabian kolme tärkeää kirjainta ovat: MBS.

Se on yleisesti käytetty lyhenne Saudi-Arabian kruununprinssistä. Hänen koko nimensä on Mohammed bin Salman al-Saud. Hän on 38-vuotias Riadissa lakia opiskellut viiden lapsen isä.

Bin Salman kuuluu al-Saudien kuningassukuun, joka on hallinnut Arabian niemimaalla vuosisatoja. Saudi-Arabia on absoluuttinen monarkia. Mitään demokratian piirteitä ei ole koskaan ollut: ei vallanjakoa, ei riippumatonta oikeuslaitosta, ei vapaata mediaa.

Kuningassuvun prinssejä on Saudi-Arabiassa ainakin noin 7 000. Suku on täynnä kaunoja ja riitoja. Prinssit kamppailevat parista sadasta tärkeimmästä johtopaikasta maan ja sen öljyvarojen hallinnassa.

MBS:n aika koitti vuonna 2015. Silloin hänen isänsä nousi Saudi-Arabian kuninkaaksi. Kuningas Salman, nyt 87-vuotias, jättäytyi kuitenkin taka-alalle. Hänen poikansa on ollut maan tosiasiallinen johtaja jo usean vuoden ajan. Vuonna 2022 MBS peri myös isänsä paikan pääministerinä.

Kruununprinssi on uudistaja. Monien mielestä hän on myös diktaattori.

Saudi-Arabia oli vuosikymmeniä suljettu maa. Kruununprinssin johtava ajatus on ollut avata ovet, yhdistää saudit maailmalle ja maailma saudeihin.

Ajatus sisältyy MBS:n mahtipontiseen Vision 2030 -uudistusohjelmaan. Sen tiivistelmässäkin on 84 sivua. Ohjelmassa kruununprinssi esittää kolme tavoitetta Saudi-Arabian kehitykselle: olla islamilaisen maailman keskus, tulla globaaliksi investointimahdiksi ja toimia linkkinä kolmen maanosan – Aasian, Euroopan ja Afrikan – välillä.

Saudi-Arabia haluaa siis uudeksi mahdiksi. 

Se tarkoittaa, että taas yksi uusi diktatuuri maailmassa kasvattaa vaikutusvaltaansa.

Aavikolla suhisee. Kun Saudi-Arabian taloutta on avattu ulkomaisille yrityksille, kansainvälisiä liikemiehiä on rynnännyt Riadiin, Jeddaan ja muihin pilvenpiirtäjäkaupunkeihin tekemään diilejä. Syy on sama kuin jalkapalloilijoilla. Jaossa on aivan tolkuttomasti rahaa.

Saudivisioon kuuluu megaluokan rakennushankkeita, esimerkiksi useita uusia kaupunkeja. Yksi niistä on futuristinen teknologiakaupunki Neom, jonka rakentamiseen aiotaan käyttää lähes 500 miljardia euroa. Summa on kuusi kertaa enemmän kuin Suomen valtion budjetti.

Saudi-Arabia on jo nyt maailmantalouden voimapelureita, koska se on maailman suurin öljynviejä. Tulevaisuudessa se haluaa dominoida myös puhtaan energian aloja, kuten vetyteknologiaa tai akkuteollisuutta. Tavoite on myös nousta uudeksi viihteen ja urheilun keskukseksi ja houkutella miljoonia uusia turisteja. 

Vanha maine ei ole erityisen vetoava.

Saudi-Arabiassa noudatetaan sunni-islamin äärivanhoillista wahhabilaista suuntausta. Voimassa on sharia-laki, joten kielletyn ja sallitun rajoja tulkitaan Koraanista.

Kruununprinssi Bin Salman on ajanut muutamassa vuodessa läpi uudistuksia, jotka ovat vapauttaneet arkielämää. Etenkin naisten osalta.

Aiemmin voimassa ollut jyrkkä erottelu miesten ja naisten erillisiin julkisiin tiloihin on höllentynyt. Naisia on päästetty työpaikoille ja opiskelupaikkoihin. Vuonna 2018 Saudi-Arabia salli viimein naisten ajaa autoa. Sitten naisten annettiin mennä katsojiksi jalkapallo-otteluihin.

Suuri muutos oli se, kun Saudi-Arabia vuonna 2019 kumosi lain, jonka mukaan jokaisella naisella tulee olla miespuolinen holhooja. Yleensä holhooja on joko isä tai aviomies, joka päättää monista naisen asioista. Holhoojajärjestelmä on ollut ikiaikainen käytäntö Saudi-Arabiassa. Uudistuksen jälkeen miespuolinen holhooja on virallisesti enää vain alaikäisillä naisilla.

Uudistuksilla MBS on saanut vanhoilliset vihaisiksi. Mutta nuoret ovat hurranneet muutoksille. Myös länsimaissa MBS on saanut kiitosta vapauksien lisääjänä.

Tarkemmin katsoen kuva on rumempi.

Naisten ajokiellon kumoamista edelsi kansalaiskapina. Yksittäiset saudiarabialaiset naiset uhmasivat ajokieltoa ja kehottivat muita tekemään samoin.

Protestiliikkeen johtajana oli Loujain al-Hathloul, kolmekymppinen Kanadassa opiskellut kirjallisuustieteilijä. Al-Hathloul pidätettiin vuonna 2018. Häntä pidettiin vangittuna ilman oikeudenkäyntiä puolitoista vuotta. Sinä aikana al-Hathloulia rääkättiin muun muassa vesikidutuksella ja sähköshokeilla. Oikeudessa naisten ajokiellon uhmaaminen todettiin terroristiseksi toiminnaksi. Rangaistus oli lähes kuusi vuotta vankeutta.

Raju kohtelu herätti kansainvälistä huomiota. Al-Hathloul oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, ja Euroopan parlamentti vaati hänen vapauttamistaan. 

Vuonna 2021 al-Hathloul yllättäen pääsi pois vankilasta. Vapaa hän ei ole.

Hänen sisarensa Lina al-Hathloul kertoo HS:lle:

”Siskoni on jatkuvasti tarkkailun alla. Hän ei voi puhua kidutuksestaan julkisesti tai joutuu takaisin vankilaan. Hän on myös matkustuskiellossa eikä voi lähteä Saudi-Arabiasta. Valtion mediassa hänet on leimattu petturiksi ja ulkomaiden agentiksi. Ihmiset eivät uskalla tavata häntä tai olla yhteydessä.”

Keinot ovat tuttuja Kiinasta, Venäjältä ja muista diktatuureista.

Myös sisar Lina al-Hathloul on tunnettu ihmisoikeusaktivisti. Hän työskentelee ALQST-järjestössä, joka kerää tietoa ihmisoikeustilanteesta Saudi-Arabian sisältä mutta raportoi siitä turvallisuussyistä ulkomailla. Al-Hathloul antaa puhelinhaastattelun Brysselistä.

”Todellisuudessa on tapahtunut niin, että meistä on tehty puhdas poliisivaltio sen jälkeen kun se mies [MBS] tuli valtaan”, hän sanoo.

Tilanne näkyy myös muiden ihmisoikeusjärjestöjen raporteista.

Teloitusten määrä on MBS:n valtakaudella lähes kaksinkertaistunut, kertoo Reprieve-järjestön tutkimus. Huomattavaa on, että kuolemantuomioita annetaan myös muista kuin väkivaltarikoksista. Teloitusjonoon on pantu esimerkiksi mielenosoittajia, jotka protestoivat sitä, että heidät häädettiin kodeistaan rakennushankkeen tieltä.

Kruununprinssi Bin Salman vaikuttaa olevan erityisen allerginen itseensä kohdistuvalle arvostelulle. Parin viime vuoden aikana lukuisia saudiarabialaisia on pantu vuosiksi vankilaan somepäivitysten vuoksi.

Kriitikoiden vaino ulottuu myös ulkomaille.

Salma al-Shebab teki tohtorintutkintoa Leedsin yliopistossa Britanniassa. Twitterissä hän esitti tukea Saudi-Arabiassa vangituille naisaktivisteille. 

Kun al-Shebab vuonna 2021 matkusti perheineen lomalle Saudi-Arabiaan, hänet pidätettiin ja tuomittiin terrorismirikoksesta kuudeksi vuodeksi vankilaan. Hän valitti, minkä jälkeen rangaistusta kovennettiin  – 27 vuotta vankeutta.

Se oli järjestelmän tapa sanoa, että se voi tehdä mitä vain. ”Pelolla hallitsemista”, Lina al-Hathloul sanoo.

Hallinto pyrkii myös vaientamaan ulkomailla asuvia arvostelijoitaan painostamalla heidän omaisiaan Saudi-Arabiassa. Siitä ilmeisesti oli kyse kuolemaan tuomitun opettajan al-Ghamdin tapauksessa. Hänen Britanniassa asuva veljensä on tunnettu toisinajattelija. 

Turvassa ei ole ollut Saudi-Arabian eliittikään.

Vuonna 2017 kymmeniä prinssejä, ministereitä ja suurliikemiehiä pidätettiin. Heidät suljettiin pääkaupungissa Riadissa sijaitsevaan Ritz Carlton -hotelliin. Olot olivat luksusta, mutta käytännössä miehiä pidettiin vankeudessa.

Lopulta useita miehistä tuomittiin vankilaan. Jotkut lähtivät maanpakoon. Osa on kuudetta vuotta pidätettynä ilman syytteitä tai oikeudenkäyntiä. Kampanjan kohteeksi joutuneilta vietiin myös omaisuus ja yritykset. Noin 20 yritystä siirrettiin muiden omistukseen. Se näytti ryöstöltä ja puhdistukselta. MBS kutsui sitä korruption kitkemiseksi.

Ritz-hotelli-tempaus oli yksi tavoista, joilla kruununprinssi on keskittänyt valtaa itselleen. 

Naisilla on Saudi-Arabiassa nyt enemmän oikeuksia kuin koskaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että alistaminen olisi loppunut. 

Vaikka holhoojajärjestelmä virallisesti lakkautettiin, se on käytännössä monin osin voimassa, vain eri tavalla kuin ennen. Viime vuonna voimaan tullut laki määrää, että  avioliitossa naisen täytyy osoittaa ”tottelevaisuutta” miehelleen. Tottelemattomuutena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että nainen kieltäytyy seksistä.

”Tottelemattomuuslakien vuoksi mikä tahansa naisille annettu vapaus menettää merkityksensä”, Lina al-Hathloul sanoo.

Tottelematon nainen voidaan sulkea naisten hoitokotiin. Käytännössä se on pidätyskeskus, jossa nainen voi  joutua olemaan kuukausia tai jopa vuosia. Vapautua voi vain, jos isä tai aviomies antaa suostumuksensa.

Saudi-Arabiassa asuu 32 miljoonaa ihmistä. Heistä vain 19 miljoonaa on maan kansalaisia. Loput ovat ulkomaisia vierastyöläisiä, kuten rakennusmiehiä tai kotiapulaisia. Yleistä on törkeä kohtelu ja pieni palkka. Vierastyöläisiä on väestöstä peräti 13 miljoonaa eli noin 42 prosenttia. 

Vierastyöläisiä alistetaan, naisia alistetaan. Kun nämä ryhmät laskee pois väestöstä, jää vähemmistö, kansalaisuuden omaavat miehet. He ovat se etuoikeutettu joukko, joka Saudi-Arabian järjestelmästä hyötyy. 

Joka vuosi tuhannet naiset ja vierastyöläiset yrittävät paeta Saudi-Arabiasta. He pyrkivät pakoon yleisiä oloja, orjuuttavaa työnantajaa tai väkivaltaista avioliittoa. 

Naisilla on nykyisin periaatteessa lupa anoa passia ja matkustaa. Mutta Saudi-Arabiassa on laajalti käytössä kännykkäsovellus, josta mies saa tiedon, jos hänen holhouksessaan oleva nainen yrittää poistua maasta.

Saudi-Arabia on iso vankila.

Maailman parhaan jalkapalloilijan tittelistä on noin viisitoista viime vuotta kisannut pääasiassa kaksi pelaajaa: argentiinalainen Lionel Messi ja portugalilainen Cristiano Ronaldo. Kaksikon haastajaksi lajin supertähtenä nousi brasilialainen Neymar.

Messi, Ronaldo ja Neymar ovat myös maailman tunnetuimpia ihmisiä. Nyt kilpakumppanit ovat löytäneet yhteisen projektin. He palvelevat Saudi-Arabian imagonkiillotusta.

Ensimmäisenä yhteistyön aloitti Messi. Hän teki vuonna 2021 monivuotisen sopimuksen – ei jalkapallon pelaamisesta vaan pr-työstä.

Sopimus vuosi The New York Timesille. Lehden mukaan Messi sitoutui tekemään vuosittain vähintään yhden viisipäiväisen lomamatkan Saudi-Arabiaan. Messille ja 20 hengen seurueelle maksetaan viiden tähden majoitus ja palkkio. 

Erikseen Messi lupautui mainostamaan Saudi-Arabiaa sosiaalisen median tileillään vähintään kymmenen kertaa vuodesta. Tästä hän saa kaksi miljoonaa euroa eli 200  000 euroa postauksesta.

Messi voi tienata kolmen vuoden aikana näistä sivuhommista yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Sopimuksessa on erillinen kohta, jossa kerrotaan, mitä Messi EI saa tehdä. Hän ei saa sanoa mitään, mikä ”tahraisi” Saudi-Arabian mainetta.

Siitä ei ole ollut pelkoa. Messi on julkaissut Instagramissa kuvia kivoista perhehetkistä Saudi-Arabian kauniissa maisemissa. Huhtikuussa Messi jakoi kuvan palmurivistöstä. Kuka olisi uskonut, että saudeissa on niin vihreää. #visitsaudi, luki kuvatekstissä.

Messillä on Instagramissa lähes 500 miljoonaa seuraajaa. Enemmän on vain Ronaldolla, 600 miljoonaa.

Ronaldo muutti Saudi-Arabiaan viime tammikuussa. Hänen siirtonsa al-Nassr-seuraan oli lähtölaukaus supertähtien muuttoliikkeelle. Ronaldolle maksetaan mielettömästi: mediatietojen mukaan kahdessa vuodessa noin 400 miljoonaa euroa.

Palkasta vain osa tulee jalkapallon pelaamisesta. Suurempi korvaus tulee siitä, että pelaaja antaa itsensä pr-käyttöön.

Pian siirtonsa jälkeen Ronaldo oli tositoimissa. Instagramiin ilmestyi video, jossa hän kulkee Saudi-Arabian vihreä lippu harteillaan. Kädessään hänellä on miekka. Hymyilevän Ronaldon ympäröi joukko miehiä perinteisissä juhla-asuissa.

Hyvää perustamispäivää Saudi-Arabialle. Oli erityinen kokemus osallistua juhlallisuuksiin, Ronaldo kirjoitti Instagramissa.

Neymar saapui Saudi-Arabiaan elokuussa. Ennen kuin oli pelannut otteluakaan hän kehui medialle, että Saudi-Arabian sarja on itse asiassa todella kovatasoinen.

Myös Neymar pärjää hyvin Instagramissa. Yhteensä Messin, Ronaldon ja Neymarin Instagram-tilit tavoittavat 1,3 miljardin suuruisen yleisön, joskin heitä seuraavat osittain samat henkilöt.

He saavat kuulla, että Saudi-Arabia on hieno maa.

Maineella on merkitystä maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. Harva haluaa olla tekemisissä kaulankatkojien kanssa. Paremmin liikemiehiä ja turisteja vetää mielikuva uudistuvasta ja nousevasta maasta. Tai edes maasta, jossa tehdään tavallisia asioita, kuten pelataan jalkapalloa.

Viime kesän aikana Saudi-Arabiaan muutti parikymmentä nimekästä jalkapalloilijaa Euroopan huippujoukkueista. Kukaan pelaajista ei ole ottanut näkyvästi kantaa Saudi-Arabian vääryyksiin. 

Ihmisoikeusaktivisti Lina al-Hathloul sanoo:  ”Pelaajia käytetään poliittisena työkaluna. He normalisoivat Saudi-Arabian hallituksen toimintaa ja rohkaisevat sitä jatkamaan.”

Al-Hathloulin mielestä pelaajien vaikeneminen lähettää viestin, että Saudi-Arabian hallinto voi tehdä mitä vain törkeyksiä, mutta silti ulkomaalaiset haluavat toimia sen kanssa. 

Viesti lähtee ennen kaikkea Saudi-Arabiaan, maan kansalaisille. Nuorille saudiarabialaisille maailmantähtien tulo on osoitus siitä, että kotimaa on cool. Sellainen kasvattaa kansallistunnetta ja kruununprinssin suosiota. Ja vähentää mahdollisuutta, että nuoriso lähtee kaduille tekemän vallankumousta.

Yksi viime kesän puhutuimmista jalkapalloilijoista oli Liverpoolin kapteeni Jordan Henderson. Hän muutti Persianlahden rannalla sijaitsevaan Dammamin kaupunkiin, jossa toimii al-Ettifaq-seura. Sen valmentajana on toinen Liverpoolin legenda, Steven Gerrard.

Henderson oli Englannissa näkyvä seksuaalivähemmistöjen puolestapuhuja. Otteluissa hän käytti kapteeninnauhaa, jossa oli sateenkaarivärit. Saudi-Arabiassa homoseksuaalisuus on rikos. Kun al-Ettifaq julkaisi Hendersonin saapumisen, kuvat oli muutettu mustavalkoisiksi. Niin kapteeninnauhan sateenkaarivärit eivät erottuneet.

The Athletic -lehdelle antamassaan haastattelussa Henderson sanoi, että Saudi-Arabiassa sateenkaarivärien käyttö voisi loukata uskontoa ja kulttuuria, eikä hän halua tehdä niin.

Al-Hathloulin mielestä pelaajien ei pitäisi suostua siihen, että heidät ostetaan vaikenemaan.

”He voisivat ottaa esiin edes yhden asian. Sanoa vaikka diplomaattisesti, että Saudi-Arabia muuttuu kovasti, mutta ihmettelen, miksi täällä voi joutua vankilaan someviestin vuoksi.”

Jalkapalloilijat eivät ole ainoita saudihoukutuksen nielleitä. MBS:n uudistusohjelma Visio 2030 on hurmannut länsimaiden hallitukset ja yritykset. 

Suomalaisten yritysten kansainvälistymistä tukeva Business Finland on markkinoinut ahkerasti Saudi-Arabian tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Saudi-Arabia on Suomen viennille tärkein maa Persianlahden alueella. Vientiä oli vuonna 2021 noin 300 miljoonan euron arvosta.

Liikemiesten valtuuskuntia on juossut Saudi-Arabiassa. Ja saudiliikemiehiä Suomessa. Viime syksyn saudivaltuuskunnassa oli 60 henkeä. 

Suomi sanoo noudattavansa ihmisoikeuskeskeistä ulkopolitiikkaa. Ulkoministeriön mukaan neuvotteluissa nostetaan aina esille ihmisoikeudet.

Käytännössä keskustelut käydään suljettujen ovien takana eivätkä ne näy missään. Eivät ainakaan Saudi-Arabian asukkaille. Valtion kontrolloima media on sen sijaan siteerannut Suomen edustajien innostuneita kommentteja maan muutoksesta.

”Suomesta tulee loistava kumppani kuningaskunnan Visio 2030:n tavoitteiden toteuttamisessa”, sanoi suurlähettiläs Anu-Eerika Viljanen Asharq al-Awsat -lehden haastattelussa. Lehti julkaisee myönteisiä juttuja Saudi-Arabiasta kansainväliseen jakeluun. 

Suomi tekee samaa kuin muut. Euroopan unioni solmi viime vuonna kumppanuussopimuksen Persianlahden maiden kanssa.

Yhdysvalloille mikään ei ole estänyt yhteistyötä Saudi-Arabian kanssa sen jälkeen, kun Arabian niemimaalta löytyi öljyä vuonna 1938. Syntyi yksi maailmanpolitiikan tärkeimmistä akseleista: öljyä Yhdysvaltoihin, aseita Saudi-Arabiaan.

Liittolaisuus on kestänyt vastakkaiset näkemykset Israelista, Lähi-idän sodat ja 9/11-terrori-iskut, jotka toteutti saudiarabialaisen Osama bin Ladenin pääasiassa sauditerroristeista koostunut ryhmä. 

Uusin ryppy suhteeseen Yhdysvaltojen kanssa tuli vuonna 2018, kun saudiagentit murhasivat ja paloittelivat The Washington Postin toimittajan Jamal Khashoggin. Hän oli näkyvä Bin Salmanin arvostelija. Tiedustelupalvelu CIA:n mukaan kruununprinssi tilasi tai ainakin hyväksyi murhan.

Bisnes Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian välillä kuitenkin kukoistaa.

Saudi-Arabiassa on MBS:n lisäksi  myös toinen tärkeä kirjainlyhenne: PIF. Se tulee sanoista Public Investment Fund. Se on valtion investointirahasto, jonne ohjataan öljyn myynnistä valtiolle kertyneitä tuloja.

Investointirahasto oli vuosikymmeniä melko pieni ja vähämerkityksinen. Visio 2030 -ohjelmassaan kruununprinssi Bin Salman julisti, että rahastosta tehdään lajissaan maailman suurin. Se onkin kasvanut dramaattisesti. Varallisuus on nyt noin 560 miljardia euroa. Varoilla voisi maksaa esimerkiksi Suomen historiallisen kalliin hävittäjäkaupan yli 50 kertaa. 

Investointirahasto on MBS:n nyrkki. Kruununprinssi toimii rahaston puheenjohtajana ja käyttää sen kautta suunnatonta taloudellista valtaa. 

Siihen liittyy ongelmia. Äskettäin syyskuussa Yhdysvaltain senaatin alakomiteassa käsiteltiin Saudi-Arabian nousun seurauksia. Kuulemisessa todistivat ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) edustajat. He varoittivat, että Yhdysvaltain poliitikkojen pitäisi olla huolissaan amerikkalaisyritysten yhteistyöstä PIF:n kanssa.

”Rahasto on ollut suoraan osallisena ihmisoikeusrikkeisiin, jotka liittyvät kruununprinssiin”, HRW:n tutkija Joey Shea sanoi lausunnossaan.

Sama huoli pätee muissa maissa. Investointirahasto on mukana lähes kaikissa Vision 2030 -ohjelman sadoissa hankkeissa ja suuressa osassa Saudi-Arabian investoinneista ulkomaille. Rahaston tai siihen liittyvien yritysten kanssa toimivat lukemattomat kansainväliset – myös suomalaiset – yritykset. 

Eniten PIF on ollut maailmalla esillä urheiluinvestointiensa vuoksi. Rahasto osti Englannista perinteikkään Newcastle-jalkapalloseuran. Se on investoinut formula 1 -sarjaan ja ammattilaisnyrkkeilyyn. Jeddassa ajetaan F1-osakilpailu. Nyrkkeilyn raskaan sarjan mestaruusottelu järjestetään lokakuussa Riadissa. 

PIF oli rahoituskanava myös silloin, kun Saudi-Arabia perusti ammattilaisgolfiin oman kiertueen ja houkutteli siihen parhaita pelaajia suurilla rahoilla. Tempaus johti viime kesänä saudikiertueen ja amerikkalaisen PGA-kiertueen yhdistymiseen. 

Käytännössä saudirahasto valtasi golfin huipputason bisneksen.

Samaa Saudi-Arabia tavoittelee nyt lajeista suurimmassa, jalkapallossa.

Saudi-Arabiassa lämpötila nousee usein yli 40 celsiusasteeseen. Siksi jalkapalloa voi pelata ja harjoitella vain iltaisin auringon laskettua. Eivät mitkään ammattipelaajan unelmaolot.

Maailman huippusarjoihin eli Englannin, Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan liigoihin verrattuna Saudi-Arabia on pelin tasoltaan rupusarja.

Houkutukset ovat muunlaisia.

Viime kesänä Saudi-Arabian jalkapalloliigan seurat käyttivät pelaajien siirtomaksuihin lähes miljardi euroa. Markkinat menivät sekaisin. Kuuluisimpien pelaajien ennestään poskettomat palkat ovat räjähtäneet.

Viime vuonna maailman parhaaksi miespelaajaksi valittiin ranskalainen Karim Benzema. Hän ansaitsi Real Madridissa yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt Saudi-Arabiassa al-Ittihad-seurassa tili on kymmenen kertaa suurempi: noin 200 miljoonaa vuodessa. Eli yli puoli miljoonaa euroa päivässä.

Saudiliigan rynnistys on ollut vallankumous. Huippujalkapallon valtasuhteet ovat  pysyneet samoina vuosikymmeniä: Euroopan sarjat ja niiden suurseurat dominoivat. Saudi-Arabia pani pelin uusiksi muutamassa kuukaudessa.

Suuri rakenteellinen uudistus tehtiin viime kesäkuussa. 

Ison roolin otti tietenkin investointirahasto PIF, kruununprinssin lempilapsi. Neljä merkittävää saudiliigan jalkapalloseuraa muutettiin liikeyrityksiksi, ja investointirahasto hankki kustakin niistä 75 prosentin omistusosuuden.

Seuroista kaksi on pääkaupungissa Riadissa: al-Hilal ja al-Nassr.

Kaksi muuta ovat toisesta suurkaupungista Jeddasta: al-Ahli ja al-Ittihad.

Kun Euroopan sarjoista on saapunut kuuluisia pelaajia, he ovat jakautuneet melko tasaisesti seurojen kesken.

Al-Hilal sai Neymarin ja Portugalin maajoukkuepelaajan Rúben Nevesin, joka on 26-vuotiaana yhä parhaassa peli-iässä.

Al-Ittihadille meni Karim Benzema, jolle ostettiin kaveriksi ranskalainen maailmanmestari N'Golo Kanté Chelseasta. 

Al-Ahliin hankittiin Manchester Cityn Riyad Mahrez ja Liverpoolin Roberto Firmino.

Al-Nassrissa Cristiano Ronaldon kanssa hyökkää nyt Afrikan parhaaksi valittu Sadio Mané, joka tuli Bayern Münchenistä.

Pelaajien sijoittuminen nätisti eri seurojen kesken ei ole sattumaa. Saudiliiga toimii eri tavalla kuin Euroopan sarjat, joissa seurat kilpailevat pelaajista vapaasti keskenään. Saudi-Arabian liiga on keskusjohtoinen. Liigahallinto pohtii, keitä pelaajia sarjaan ylipäänsä voitaisiin ostaa ja ehdottaa heitä seuroille. Näin tähtipelaajia saadaan jaoteltua kuhunkin tärkeimpään seuraan.

Investointirahaston tulo omistajaksi neljään seuraan on Saudi-Arabian versio ”yksityistämisestä”. Perinteisesti urheiluseurat ovat suoraan valtionhallinnon alaisuudessa. Niin ovat edelleen myös useimmat jalkapalloliigan 18 seurasta. Jordan Hendersonin seuran al-Ettifaqin omistaja esimerkiksi on Saudi-Arabian urheiluministeriö.

Saudiseurojen posketon rahankäyttö on mahdollista myös siksi, että niitä eivät sido Euroopan jalkapalloliiton Uefan taloudellisen reilun pelin säännöt. Euroopassa säännöt rajoittavat summia, joita seurat voivat käyttää palkkoihin ja siirtomaksuihin.

Saudi-Arabia pelaa omilla säännöillään.

Kaiken tarkoitus ei ole vain parantaa imagoa. Julkilausuttu tavoite on nostaa saudiliiga  kymmenen parhaan liigan joukkoon maailmassa. Siinä on tekemistä. Ulkomaalaisvahvistusten lisäksi tarvittaisiin loistavia omia pelaajia. Mutta Saudi-Arabian maajoukkue on maailmanrankingissa sijalla 57. Sijoitus on huonompi kuin Suomella. 

Supertähdet ovat kuitenkin tärkeitä yleisön houkuttelussa. Englannin valioliiga ei ole rikkain siksi, että sitä seurataan Euroopassa, vaan siksi että sillä on televisioinnin kautta miljardiyleisö myös Aasiassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Amerikoissa.

Saudi-Arabia haluaa nyt vallata osan jalkapallon megabisneksestä, joka liittyy televisiointiin ja fanituotteiden myyntiin. 

Jalkapallobisnes palvelee MBS:n tavoitetta monipuolistaa Saudi-Arabian taloutta pelkästä öljyn myymisestä. Lisää urheilutapahtumia, uudenlaisia työpaikkoja, kansalle huvituksia ja ulkomaalaisille houkuttimia matkustaa Saudi-Arabiaan.

Vielä muutama vuosi sitten Saudi-Arabia rajoitti tiukasti ulkomaalaisten maahantuloa. Nyt maata on avattu turismille, ja suomalaisetkin voivat hakea helposti e-viisumia. Eurooppalaisten houkuttelu ei kuitenkaan ole pääasia. Saudi-Arabia haluaa vetää uusia matkailijoita etenkin Lähi-idän, Aasian ja Afrikan maista.

Joka vuosi pari miljoonaa muslimia matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan. Monelle lisähoukutin voi olla se, että samalla voi käydä katsomassa, kun Ronaldo tai Neymar pelaa.

Lisää megarikkaita jalkapalloseuroja Saudi-Arabiaan on tekeillä. 

Siitä saatiin vihiä, kun kesän uudistusten yhteydessä kerrottiin muutaman suuren valtionyhtiön tulosta alemman sarjatason seurojen omistajiksi.

Huomattavin yhtiöistä on Aramco, maailman suurin öljy-yhtiö. Se on jo 1930-luvulta ollut Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian yhteistyön ytimessä. Aramco ilmoitti viime vuoden voitokseen huimat 161 miljardia dollaria – enemmän kuin mikään öljy-yhtiö maailmassa koskaan.

Aramco otti omistukseensa toisen sarjatason al-Qadsiahin. Seura voi siis odottaa mukavia kehitysrahoja. Joukkuetta valmentaa Robbie Fowler, hänkin pelaajana tuttu Liverpoolin paidasta.

Toinen jalkapalloon lähtenyt valtion jättiyritys on Neom. Siitä tuli kolmannen sarjatason, al-Suqoorin, omistaja. Neomin teknologiakaupungin mammuttiurakan perään ovat kuolanneet myös suomalaiset yritykset.

Neomin rakentamisen tieltä on häädetty väkivaltaisesti noin 20 000 ihmistä. Mielenosoittajia on ammuttu kuoliaaksi. Kolme häädettyjen oikeuksia sinnikkäästi ajanutta miestä tuomittiin viime vuonna kuolemaan.

Bisnes kuin bisnes Saudi-Arabiassa, takaa löytyy julmuuksia.

Kun hyökkääjä Karim Benzema kesällä muutti Jeddaan, hän antoi haastattelun uuden seuransa al-Ittihadin omalle kanavalle.

Miksi halusit Saudi-Arabiaan?

”Koska olen muslimi, ja tämä on muslimimaa. Olen aina halunnut asua täällä”, Benzema vastasi.

Joka päivä miljardi maailman muslimia kumartuu rukoilemaan kohti Saudi-Arabiaa. Mekan miljoonakaupungin suurmoskeijassa sijaitsee Kaaban musta kivi, joka on uskonperinteen mukaan peräisin Aatamin ja Eevan paratiisista. 

Benzema sanoi olevansa muslimimaassa omiensa joukossa ja haluavansa opetella arabiaa sujuvasti. ”Olen täällä nostaakseni tätä maata ja tehdäkseni hyviä asioita.”

Kruununprinssi Bin Salmanin visiossa Saudi-Arabia vahvistaa asemaansa islamilaisen maailman keskuksena. Niinpä olennainen osa jalkapallostrategiaa on houkutella liigaan nimekkäitä muslimipelaajia.

Benzeman lisäksi heitä ovat muun muassa senegalilainen Sadio Mané ja algerialainen Riyad Mahrez. Jättipotti olisi ollut ehkä maailman suosituin muslimi, egyptiläinen Mohamed Salah, mutta hänen siirtonsa Liverpoolista ei ainakaan vielä toteutunut.

Kun Cristiano Ronaldo – joka ei ole muslimi – viime tammikuussa kertoi muuttavansa Saudi-Arabiaan, iso osa kommenteista hänen Instagram-tilillään koski islamia. ”Tervetuloa muslimiksi”, kirjoitti yksi. ”Toivon, että käännyt islamiin ja saat valon”, toivoi toinen.

Monille Ronaldon saapumisen tärkein merkitys ei liittynyt jalkapalloon vaan uskontoon. Maailmalla paljon parjattu islam sai Ronaldon kautta hyväksyntää.

Jalkapallojumala siirtyi Allahin riveihin.

Kun Saudi-Arabia rynnii maailmassa vahvempaan asemaan, kysymys on myös siitä, miten muu maailma ottaa sen vastaan.

Pelataanko sen kanssa? Ja jos pelataan, niin miten.

Samaa pohdintaa länsimaissa käytiin Kiinan ja Venäjän kanssa. Paljon annettiin periksi, ja nyt kaduttaa. 

Mitä voimakkaampi Saudi-Arabian hallinnosta tulee ja mitä useampi suostuu toimimaan sen ehdoilla, sitä laajemmaksi sen vaikutusvalta kasvaa. Oli kyse jalkapalloilijasta, liikemiehestä tai valtiosta.

Kuka suostuu myymään itsensä?

Ihmisoikeusaktivisti al-Hathloulin mielestä juuri siitä on kyse.

”Kun ihmiset hyväksyvät sen, että heidät ostetaan, lopulta he myös hyväksyvät sen, että he luopuvat omasta vapaudestaan.”

”Se on todella vaarallista.”

Oikaisu 1.10. kello 14.27: Täsmennetty kohtaa, jossa puhutaan Neymarin, Ronaldon ja Messin yhteenlasketusta seuraajamäärästä. Vaikka seuraajia on yhteensä 1,3 miljardia, se ei silti vastaa joka kuudetta ihmistä maailmassa, koska Neymaria, Ronaldoa ja Messiä seuraavat osittain samat henkilöt.  

Teksti: Sami Sillanpää; tuottaminen ja tekstin editointi: Päivi Niemi; kuvitus: Antti Nikunen; grafiikka: Petri Salmén; kuvatoimittaja: Matti Pietola