Muutimme 1,5 vuotta sitten Länkipohjan läheisyyteen Helsingistä vuoden maalla-asumiskokeilun jälkeen. Halusimme järven rannalle, metsän läheisyyteen, peltoa, tilavan talon, lapset pieneen päiväkotiin ja kouluun, ja tuon kaiken saimme. Asuntolainaa neuvotellessa virkailijat ihastelivat: ”ihanaa, lisää lapsiperheitä maalle”. Talon ja suuren tontin sai samaan hintaan kuin pienen kerrostalokaksion Itä-Helsingistä.

Päiväkoti Länkipohjan koulun yhteydessä osoittautui kuin lottovoitoksi. Ihanat, tutut ja pysyvät aikuiset, ja pieni ryhmä kaikenikäisiä lapsia. Koululaiset ja koulun opettajat tietävät kaksivuotiaani jo nimeltä. Päiväkodista lapset siirtyvät tuttuun kouluun, joka on peruskorjattu ja jossa on hyvä sisäilma. Koululla on kuntosali ja ohjattuja jumppia erityisesti eläkeläisille ja nuorille, sekä koulun ylijäämäruoanmyynti eläkeläisille ja työttömille. Jotkut heistä ovat sanoneet lapseni hymyn olevan päivän kohokohta, kun he tulevat syömään ylijäämäruokaa päiväkotiryhmän jälkeen. Koulussa olisi tilaa myös muullekin kunnan toiminnalle kuten työväenopiston kursseille (esimeriksi kädentaidot), kirjastolle ja kaipaamilleni etätyöskentelytiloille. Näin koulu voisi toimia edelleen kaikenikäisten kyläläisten kohtauspaikkana.

Vaan taisipa olla Jämsän onni, ettemme ulkopaikkakuntalaisina tienneet Länkipohjan koulun välittömästä lakkautusuhasta. Päiväkoti ja kirjasto on luvattu säilyttää lähipalveluna, mutta päiväkodille ei ole Länkipohjassa suoraan sopivia tiloja. Kun joka tapauksessa kuluja tulisi päiväkodille sopivan tilan remontoimisesta tai rakentamisesta, onko mietitty esimerkiksi koulun lämmitysjärjestelmän uusimista ja rahojen laittamista siihen? Muiden palveluiden lisäksi myös etätyöskentelytilojen tarjoaminen koululla ja ylijäämäruokailumahdollisuus etätyöläisille voisivat tuoda kunnalle lisätuloja ja kunnan palveluiden keskittäminen koululle säästöjä. On myös ehdotettu esimerkiksi opetuksen tarjoamista erityistä tukea tarvitseville oppilaille Länkipohjassa vaihtoehtona keskustan isoille kouluille.

Ei tunnu siltä, että Jämsässä ajateltaisiin ”ihanaa, lisää lapsiperheitä maalle” tai ylipäätään ”ihanaa, lisää lapsiperheitä”. Tällä hetkellä säästölistalla ovat juuri ne asiat, joiden takia mielestäni Jämsään muutetaan. Kuinka Jämsä kuvittelee saavansa tänne nuoria, lapsia, perheellisiä ja vielä perheettömiä veronmaksajia jos kouluja lakkautetaan, opetuksesta leikataan ja koulutustarjontaa supistetaan? Voisimme ottaa mallia esimeriksi Kuhmalahdesta, jonne rakennettiin päiväkodin yhteyteen uusi koulu 35 oppilaalle. Jos kyläkoulut lakkautetaan, mekin tänne jo muuttaneet hyvätuloiset veronmaksajat muutamme pois Jämsästä, koska emme halua lapsillemme pitkiä koulukyytejä ja -päiviä ja isoja kouluja. Pelkäänpä, että lapsiperheiden poismuuton jälkeen säästöjä pitää lopulta tehdä vain entistä enemmän. Aikooko Jämsä pysyä tulevaisuudessa elinvoimaisena muutamalla isolla yrityksellä ja vapaa-ajanasukkailla?

Ja kaikille, jotka tätä kateellisina tai kiinnostuen lukevat, tervetuloa Länkipohjaan (jos Jämsä päättää säilyttää kyläkoulumme ja sen myötä kylämme).

Kira Ryhti

maallemuuttaja, kahden lapsen äiti, puutarhuri ja metsätieteiden tohtori