Aamulehti

Opintolainojen korot ovat nousseet, ja korkojen pysyessä nykyisellä tasolla viiden vuoden opiskelun aikana korkeakouluopiskelijalle voi kertyä useita tuhansia euroja korkoa maksettavaksi.

Opintolainan erityispiirre on korkojen pääomittaminen eli se, että opintojen aikana korot lisätään lainan pääomaan. Opintolainan korontarkistus osuu sille kuukaudelle, jolloin opintolainaa on nostettu ensimmäistä kertaa. 

Suurin osa opintolainoista on sidottu euribor-viitekorkoon, joista yleisin on 12 kuukauden euribor. Se tarkoittaa, että opintolainan korko muuttuu vuoden välein viitekoron mukaan. Korkoon lisätään pankin oma marginaali, joka opintolainoissa on yleensä noin 0,5 prosenttia.

Laskimme, kuinka iso vaikutus nykykorkotasolla on opintolainaan. Lainan maksimimäärä viidelle korkeakoulussa opiskeltavalle vuodelle on 29 250 euroa. 

Laskelman oletuksena on, että korot pysyisivät nykyisen neljän prosentin suuruisina koko viiden vuoden opintojen ajan. Mukaan lasketaan myös pankin 0,5 prosentin marginaali. Tällöin takaisin pankille maksettava summa varsinaisen lainan lisäksi olisi 8 477 euroa.

Vielä nollakorkojen aikaan opintolainaan lisättiin ainoastaan 0,5 prosentin marginaali, joka olisi viideltä vuodelta vain 146 euroa.

Opintolainaa aletaan lyhentää tyypillisesti kahden vuoden jälkeen valmistumisesta. Korot lisätään summaan viitekoron mukaan niin kauan, kunnes laina on kokonaan maksettu takaisin pankille.

Lisättävän vuosikoron määrään vaikuttaa kaksi asiaa: lainan kokonaispääoma ja senhetkinen viitekorko. Kokonaispääoma tarkoittaa jäljellä olevan lainan ja opintojen aikana kertyneiden korkojen yhteen laskettua summaa.

Lainan lyhentämisen kertasumma määräytyy tehdyn takaisinmaksusuunnitelman ja sen pituuden mukaan.

Edellisen kerran lainojen korot ovat olleet näin korkealla 15 vuotta sitten. 

Osuuspankin henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumispalveluiden johtaja Satu Nurmi sanoo, että nousseet korot ovat selvästi vaikuttaneet opintolainojen nostamiseen.

Kuluneen vuoden aikana opintolainaa on nostettu OP:lta noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. ”En oikein muutakaan syytä tässä tilanteessa keksi kuin sen, että korkojen nousu pistää miettimään, miten paljon opintolainaa nyt haluaa, kannattaa ja tarvitsee nostaa.”

Nurmen mukaan opintolainojen nostamisen tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. ”Tukijärjestelmä on kuitenkin rakentunut nyt enemmän opintolainan varaan kuin vaikka 10 vuotta sitten.”

Nordean Tampereen toimipaikanjohtaja Jani Koivunen sanoo, että korkotilannetta voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Hänen mukaansa korkotason nousu on tasaantunut. ”Me Nordeassa uskomme, että korkotason huippu olisi nyt saavutettu.”

Koivunen kertoo, että heinäkuussa 12 kuukauden euribor oli 4,1. Korot ovat lähes nelinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna, ja 2–10 vuotta sitten euribor oli nollan tuntumassa.

"Mutta jos katsotaan pitkällä aikavälillä, niin korot ovat erittäin normaalilla, ehkä jopa hieman matalammalla tasolla”, hän sanoo viitaten 15 vuoden takaiseen yli viiden yksikön euriboriin.

Nordeassa korkojen nousu ei ole Koivusen mukaan oikeastaan vaikuttanut opintolainojen nostamiseen.

Koivunen sanoo, ettei Nordeassa uskota korkotason vähentävän opintolainojen nostamista tulevaisuudessa. Opiskelijat eivät ole nähneet aiempaa korkotilannetta ja rahaa tarvitaan asumiseen ja elämiseen, hän perustelee. Usein vaihtoehtoina on joko tehdä töitä tai nostaa opintolainaa.

Danske Bankin päivittäispalveluista vastaava johtaja Heli Pieninkeroinen kertoo, että Danske Bankissa opintolainoja on nostettu kappalemääräisesti hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta toisaalta taas nostettujen opintolainojen keskikoko on kasvanut.

”Ei puhuta isoista määristä, mutta kyllä opintolainojen määrät ovat kuitenkin hieman alhaisemmalla tasolla”, hän sanoo.

Merkittäviä muutoksia vuoden aikana ei ole tapahtunut, eikä ennusteita opintolainan nostamisen muuttumisesta ole.