Pörssitalo on poikkeuksellinen arkkitehtuurihelmi. Kun Lars Sonckin suunnittelemaan kansallisromanttiseen, hieman linnamaiseen rakennukseen astuu sisään, on helppo kuvitella, miltä vanha raha haisee.

Nyt Pörssitalossa ei haise eikä juuri maistukaan. Hajutonta ja mautonta.

On Slushin avauspäivää seurannut torstai-ilta. Luulin saapuneeni juhliin, joissa äkkirikastuneet kryptomiljonäärit vaskaavat samppanjaa.

Tai edes entiset, rahansa menettäneet miljonäärit laittavat hippulat vinkumaan, koska olisi pitänyt tajuta, että kymmenkertainen tuotto sijoitetulle pääomalle on liian hyvä lupaus ollakseen totta. Toisaalta sijoitusmaailmassa kaikki voi olla totta niin kauan kun vain tarpeeksi moni uskoo. Kun usko menee, totuus pakenee ja vie mennessään rahat.

Niin kävi tiistaina 8. marraskuuta, kun yhdysvaltainen FTX-kryptopörssi ajautui maksukyvyttömäksi. Miljoonat ihmiset menettivät varojaan, jotkut koko omaisuutensa.

Viimeiset 14 vuotta on näyttänyt siltä, että kryptoalalla on käyty pikakelauksella läpi rahoitusalan kriisit ja huijaukset. Viimeisen kahden viikon aikana pikakelaus on vaihtunut kiusalliseen hidastuskuvaan, jossa alan suurimpia toimijoita on ajanut päin seinää. Tapausta on verrattu investointipankki Lehman Brothersin kaatumiseen vuonna 2008. Vaikka kriisi ei välttämättä ole taloudellisesti ollut yhtä mittava, on sen tarinallisessa puolessa on ollut vielä enemmän Hollywood-ainesta kuin Lehman Brothersin tuhossa.

Ihailtu ja juhlittu sankari, äkkirikastunut kryptomiljardööri ja Toyota Corollalla liikkuva efektiivinen altruisti Sam Bankman-Fried paljastui niljakkaaksi huijariksi, joka on pelannut ja ilmeisesti hukannut miljoonien ihmisten varat sekä samalla tehnyt köyhtymisen maailmanennätyksen. 

Nyt mukiloidun alan toimijat ovat kokoontuneet Helsinkiin Konsensus-yhdistyksen järjestämään ja suomalaisen, varsin menestyneen kryptofirma Aaveen sponsoroimaan iltatapahtumaan. Juhlien nimi on Aavesome Crypto Evening with Frens & Lens.

Reilu sata vuotta sitten Lars Sonck piirsi rakennuksen täyteen luontoaiheista ornamentiikkaa. Arvopaperikauppa vaati arvoisensa miljöön. Seinät kertoivat ihmiselle tämän paikan yhteiskunnassa, samalla tavoin kuin pukeutuminen ja tapakulttuuri. Kauas on tultu. Pörssitalon aulaa täyttää nuorten, pääasiassa miesten joukko. Pukeutuminen on vapautunutta ja rentoa. On kollegea ja hupparia, värikästä ja väritöntä. 

Uutta arvojärjestelmää ei pidetä yllä ulkoisilla puitteilla, vaikka nekin ovat nyt hienot. Arvojärjestelmä perustuu teknologiaan nimeltä lohkoketju, joka on siitä hieno järjestelmä, että se ei katso käyttäjäänsä, tämän pukeutumista tai millaisissa tiloissa sitä käytetään. Lohkoketju on numeroita ja matematiikkaa, kaikille tasapuolinen, hyvässä ja pahassa.

Symbolista arvoa sillä voi kuitenkin nähdä olevan, että juuri vanhassa Pörssitalossa järjestetään kryptobileet. Yksi keskeisin kryptotoimialan tarkoitus on haastaa perinteinen pankkijärjestelmä ja sen kankeat lainalaisuudet.

Meininki kryptojuhlissa on kuitenkin, sanalla sanoen, kankea. 

Tukholmassa kryptomedian parissa työskentelevä Vincent Weckström menetti suuren osan sijoitussalkustaan FTX:n vararikossa.

Weckström jaksaa silti vielä hymyillä. Usko kryptoteknologiaan ei kadonnut rahojen mukana.

”Näen, että hajautettuja järjestelmiä edelleen tarvitaan.”

Hän arvelee, etteivät hälytyskellot soineet FTX:n osalta ehkä siksi, että hän seuraa samankaltaisia ihmisiä.

Weckströmin tukholmalainen kollega ja Norn.xyz-kryptoyrityksen perustaja Viggo Stenseth liittyy keskusteluun.

”Odotan jo, että tämä (kriisi) on ohi ja voimme jatkaa eteenpäin”, Stenseth sanoo.

Illan aikana kryptofirma Aaveen perustaja, Suomessa varttunut Stani Kulechov puhuu Pörssisalissa.

Kun Pörssisaliin astuu, siellä on tunnelma kuin pikku pitäjän kirkossa.

Reilun sadan hengen yleisö asettautuu kuuntelemaan, kun Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensuksen puheenjohtaja Martin Wichmann haastattelee Kulechovia.

Keskustelussa käydään läpi viimeisen vuoden tapahtumia, jotka ovat olleet kryptoalalle ankeita. Kalsea ja kirkas valaistus pahoinpitelee koristeellista interiööriä, mutta samalla syntyy tunne, että kirkkaassa valossa ollaan rehellisiä.

Kulechov on alan kansainvälinen tähti, vaikka hän on Suomessa jokseenkin tuntematon. Hänen perustamansa Aave ei ole kolhiintunut kuluneen vuoden kryptokriiseissä. Syynä saattaa olla se, että Aave on pyrkinyt toimimaan mahdollisimman läpinäkyvästi alan ihanteiden mukaisesti eikä sen tarjoama kryptojen lainauspalvelu toimi yhtä suurella riskillä kuin monet muut. Asiakkaiden tallentamia varoja ei myöskään sijoiteta härskisti eteenpäin, kuten FTX:llä oli tapana.

Kulechov puhuu rauhallisesti ja kryptoihmiseksi yllättävän selkeästi, jopa poliitikkomaisesti. Hän vastaa vaikeisiin kysymyksiin pitkillä, välillä polveilevilla vastauksilla.

Hän uskoo, että seuraava läpimurto tapahtuu finanssipalveluiden ulkopuolella. Kulechov on rakentamassa teknologiaa, Lens protocolia, jolla sosiaalinen media voidaan hajauttaa käyttäjien hallintaan.

”Lohkoketjun mahdollisuudet ovat finanssialaa laajemmat. Minusta tuntuu, että liikumme oikeaan suuntaan”, Kulechov sanoo.

Yhtäkkiä kesken puheen Kulechov havahtuu ja hänen silmissään syttyy. Hän katsoo Pörssisalia, johon kryptoihmiset ovat kokoontuneet. Tilanteessa on toden totta jotain eriskummallista.

”On siistiä, että olemme täällä”, Kulechov sanoo ja pitää sekunnin tauon katsellen ympärilleen.

”Tämä on itse asiassa hyvä hetki.”

Samassa Kulechov vääntää vienon hymyn tapaisen.

Yleisöstä kuuluu muutamia hymähdyksiä. Puhe jatkuu.

Tarjoilija kaataa J.P. Chenetin ”monikäyttöistä ja persikkaista” valkoviiniä vieraille. Buffetissa pääpaino on kalassa, jonka kylkeen on tarjolla salaattia.

Kukaan ei vaikuta tulleen paikan päälle humaltumistarkoituksissa eikä tilaisuus vastaa niitä mielikuvia, joita sana juhlat yleensä ihmisissä herättää.

Yhden ja kahden tähden arvioita keränneet J.P Chentin viinit on nopeasti korjattu pois.

Yleinen vaikutelma ”juhlayleisön” parissa on se, että viime aikojen tapahtumat ovat olleet hyvin valitettavia, mutta toisaalta ala kaipaa läpivalaisua ja epärehellisten toimijoiden tunnistamista.

”Ihan aivoton juttu!” Martin Wichmann huudahtaa.

”Tämä karhumarkkina voi olla odotettua pidempi ja kivuliaampi.”

Wichmann kuvaili syksyllä HS Vision jutussa FTX:n perustaja Sam Bankman-Friedia huippuälykkääksi. Nyt on toinen ääni kellossa.

”Sosiopaattinen hullu huijari.”

Kryptoissa on monen mielestä ollut liikaa keinottelua ja niiden alkuperäinen idea on saattanut rahanhimoissa unohtua.

“Tarvitaan lisää fiksua ja näkemyksellistä regulaatiota”, sanoo konsulttititoimisto Milttonilla työskentelevä Alku Sirén. Sirén on suuremmalle yleisölle tuttu yhtenä ravintolapäivän perustajista. Tuolloin hän käytti etunimenään Ollia.

Euroopassa kryptoalaa ollaan sääntelemässä Mica-nimisessä lakipaketissa. Myös Yhdysvalloissa viranomaiset ovat heränneet. Ennen kuin lait astuvat voimaan, jokaiselle kryptosijoittajalle on jaeltu neuvoja: jos et tiedä, mihin olet sijoittanut tai ovatko varasi tallessa, nosta rahasi pois.

Aaveen Kulechov kertoo seuranneensa sivusta ikävää tilannetta.

Ei ollut paniikkia?

”Ei paniikkia.”

Niin kauan kuin on uskoa, on vielä toivoa. Sitä vaikuttaa olevan. 

Lohkoketju on yksi teknologia muiden joukossa. Ei ole vielä ollenkaan selvää, mihin kaikkialle sitä voitaisiin käyttää. Meneviä juhlia lohkoketjulla tai siihen uskomalla ei saada aikaan, ei ainakaan vielä. 

Oikaisu 19.11.2022 kello 8.19: Korjattu Vincent Weckströmin sukunimen kirjoitusasu. Nimi oli kirjoitettu artikkelissa virheellisesti muotoon Wekström.

Oikaisu 19.11.2022 kello 13.17: Korjattu artikkelin viimeisessä kuvassa esiintyvän Kärri Brewster-Paltsin nimi kuvatekstiin. Hänen nimensä oli kirjoitettu aiemmin virheellisesti muotoon Kärri Brosten.