Aamulehti

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) urologian klinikan ylilääkärillä Teemu Murtolalla on tärkeä viesti syöpähoitoja saaville potilaille: ”Parasta, mitä itse voi tehdä syövän ennusteelle, on liikkua säännöllisesti.”

Neuvo perustuu sekä omiin potilastyössä tehtyihin havaintoihin että tutkimustuloksiin, jotka ovat antaneet jo vahvaa näyttöä siitä, että liikunnasta on hyötyä syöpää sairastavalle. Liikunta auttaa myös ehkäisemään syövän syntymistä.

”On nähty selkeitä eroja. Jos liikkuu paljon, riski kuolla syöpään on pienempi kuin ihmisellä, joka liikkuu vähän.”

Murtola sanoo ottavansa vastaanotolla aina liikunnan merkityksen puheeksi potilaiden kanssa. ”Usein kysytään, mitä pitää syödä, jotta sairauteen voisi vaikuttaa. Se on toissijainen kysymys. Oikea kysymys on, miten pitää liikkua.”

Jo pelkkä arkiliikunta on hyväksi, mutta Murtola kannustaa haastamaan itseään. ”Ei sen tarvitse olla mitään hirveätä rehkimistä. Riittää, jos 2–3 kertaa viikossa liikkuu 30–45 minuuttia, tulee vähän hiki, hengästyy ja lihakset saattavat kipeytyä.”

”Potilastyössä näkyy, että vaikutus elämänlatuun on ihan selvä. Minulla on vaikutelma, että syöpäpotilaat, jotka saavat hyviä hoitovasteita ja jotka elävät poikkeuksellisen pitkään, ovat yleensä niitä, jotka liikkuvat. Tutkittua tietoa tämä havaintoni ei toki vielä ole.”

Murtola tutkimusryhmineen sai marraskuussa 2021 Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä 50 000 euron apurahan tutkimukseen (Moves), jossa selvitetään muun muassa, miten syöpälääkehoidon aikana toteutettu ohjattu liikunta vaikuttaa hoidon tehoon, lääkkeen siedettävyyteen ja näkyykö vaikutuksia elinajassa.

”Ensimmäiset potilaat on jo rekrytoitu ja liikuntaryhmät ovat käynnistyneet. Tutkimme, näkyykö liikunnan vaikutus biologisena hyötynä. Selvitämme myös sitä, kuinka paljon liikuntaa terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan.”

Tutkimukseen värvätään mukaan 240 potilasta, jotka sairastavat levinnyttä syöpää ja jotka ovat aloittaneet syöpähoidot. Tutkittavat syöpätyypit ovat eturauhassyöpä, rintasyöpä, munuaissyöpä ja munasarjasyöpä. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua parin kolmen vuoden kuluttua.

Murtolan mukaan tärkein tutkimuksessa haettava tieto on katsoa, saadaanko liikunnan avulla tehostettua ensimmäisen syöpälääkehoidon vastetta.

”Haluamme tietää, saammeko pidennettyä aikaa, mikä kuluu taudin etenemisestä siihen vaiheeseen, että on aloitettava seuraava syöpähoito.”

Movesissa etsitään myös uutta tietoa siitä, miten liikunta vaikuttaa syövän leviämistä tukeviin mekanismeihin syövän mikroympäristössä.

Viime vuosina ymmärrys syövän etenemistä tukevista mekanismeista on lisääntynyt.  Tiedetään, että syöpäsolut eivät elä tyhjiössä vaan ympäristössä, jossa ympärillä on normaaleja soluja. Syöpäsolut ja terveet solut ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

”Syöpäsolut muuntavat vuorovaikutusta itselleen edullisempaan suuntaan, ja lopulta ympäröivien normaalienkin solujen toiminta alkaa tukea syövän kasvua. Etsimme tietoa siitä, voidaanko prosessi kääntää syövälle epäedulliseen suuntaan.”

Lisäksi selvitetään, saadaanko liikunnan ja paljon käytetyn kolesterolilääke atorvastatiinin yhdistelmällä voimakkaampi vaikutus.

"Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että kolesteroliaineenvaihduntaan tukeutuminen näyttäisi olevan monelle syöpäsolulle vaihtoehtoinen reitti tuottaa energiaa ja selvitä hengissä. Tämä on aivan uutta tutkimusta, sillä tätä ei ole vielä varmaksi osoitettu.”

Mielenkiintoinen kohde tutkimuksessa on myös sen selvittäminen, miten liikunta vaikuttaa syöpäkudosten aineenvaihduntaan. PET-kuvantamisen avulla katsotaan, miten liikunta vaikuttaa syöpäpesäkettä ympäröiviin immuunisoluihin ja syöpäkudosta ympäröiviin vähähappisiin olosuhteisiin.

”Ne ovat tekijöitä, joiden tiedetään tukevan syövän kehittymistä. Tutkimme, onko liikunnan vaikutus niin merkityksellinen, että nähdään hoidollista etua.”

Tutkimuksessa selvitetään montaa muutakin asiaa, kuten sitä, voidaanko liikunnan avulla vähentää syöpähoitojen aiheuttamaa väsymystä tai aivosumua, jota osa potilaista kokee. 

Tilastotutkimuksissa on Murtolan mukaan jo pitkään nähty, että syöpäpotilaiden liikunnan määrällä on yhteys riskiin kuolla syöpään. Vielä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, mikä on syy ja mikä seuraus.

Myös hiiritutkimuksissa on nähty liikunnan vaikuttavan kasvaimen kasvuun, paikalliseen verenkiertoon, happivajeeseen ja elimistön puolustussolujen toimintaan siten, että ne pääsevät paremmin kasvaimen läheisyyteen ja pystyvät aktiivisemmin tuhoamaan syöpäsoluja.

Turun yliopiston PET-keskuksessa tehdyissä kahdessa tutkimuksessa on äskettäin osoitettu, että jo lyhytaikainen liikunta lisää syöpää tuhoavien puolustussolujen määrää syöpäpotilailla.

Tutkimuksissa oli mukana imukudossyöpäpotilaita ja rintasyöpäpotilaita, jotka olivat hiljattain saaneet diagnoosin ja joilla syöpähoidot eivät olleet vielä alkaneet. Tutkimuksen aikana potilaat polkivat kuntopyörää 10 minuuttia. Heistä otettiin verinäytteitä ennen liikuntasuoritusta ja vielä kaksi kertaa sen jälkeen.

”Erityisen mielenkiintoista oli, että näimme molemmilla potilasryhmillä tappaja-T-solujen sekä luonnollisten tappajasolujen määrän lisääntyvän liikunnan aikana. Ne ovat juuri niitä elimistön puolustussoluja, jotka kykenevät tuhoamaan syöpäsoluja”, Koivula kertoi toukokuussa julkaistussa Turun ylipiston tiedotteessa.

Suurimmalla osalla potilaita puolustussolujen määrä oli kuitenkin palannut lepoarvoa vastaavalle tasolle noin puolen tunnin kuluttua liikuntasuorituksen päättymisestä.

Murtolan mielestä turkulaisten tekemä tutkimus kertoo siitä, että jo lyhytaikaisella liikunnalla saattaa olla merkitystä. Tampereella alkaneessa Moves-tutkimuksessa selvitetään liikunnan pitkäaikaista vastetta. Liikuntaharjoituksia tehdään kolme kuukautta. ”Säännöllisyys on se avain. Sen myötä elimistö sopeutuu.”

Murtolan mukaan on tärkeää, että liikunta saataisiin tavalla tai toisella osaksi syöpäpotilaiden rutiinihoitoa. ”Vähintään niin, että jokaiselle potilaalle annetaan edes jonkin verran tietoa liikunnan tärkeydestä. Varsinkin niille, jotka eivät liikuntaa ole juuri harrastaneet, olisi hyvä olla edes kerran jotain ohjausta.”

Hän kertoo puhuneensa asiasta Pirkanmaan hyvinvointialueen johdolle, mutta sieltä saatu vastaus on selvä: rahaa ei ole. 

Murtola sanoo ymmärtävänsä, että johdossa tuskaillaan, miten rahat saadaan riittämään. Liikunnan hyödyllisistä vaikutuksista syöpäpotilaille on kuitenkin jo hyvää tutkittua näyttöä. 

”Tämä olisi mielestäni hyvä kehityskohde. Jos tähän panostettaisiin, rahaa voisi säästyä, kun sairaalajaksoja tarvittaisiin vähemmän.”

Murtola vertaa liikunnan hyödyllisistä vaikutuksista annettuja näytteitä lääkkeeseen. ”Jos tämä olisi lääke, jonka eduista on samanlaiset näytöt, se olisi todennäköisesti jo käytössä."