Lukusali täyttyy pänttääjistä, kun kirjasto aukeaa. Ella Koskenkarin, 19, oikeustieteen pääsykoekirjat on kulutettu hiirenkorville, vaikka niitä on luettu vain kolmen viikon ajan.

Jännitys kasvaa nyt, kun koepäivä on nurkan takana.

”Materiaalin julkaisusta kokeeseen on noin kuukausi. Stressiä alkaa kertyä loppua kohden, ja se vaikuttaa suorituskykyyn”, Koskenkari kuvaa.

Tänä vuonna korkeakoulut eivät saa enää järjestää pääsykokeita, jotka edellyttävät pitkäkestoista valmentautumista.

Oikeustieteen lisäksi moni muukin ala on tiivistänyt lukuajan muutamaan viikkoon. Osassa koulutusohjelmia pääsykoe perustuu vasta kokeessa jaettavaan materiaaliin.

”Askeleita oikeaan suuntaan on otettu”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Ilmari Hyvönen.

”Etukäteen luettavaa materiaalia on vähennetty ja julkaisuaikaa on myöhennetty. Edelleen sieltä löytyy pääsykoekirjoihin perustuvia valintakokeita, mutta osassa on luovuttu etukäteen annettavasta materiaalista kokonaan.”

”Lisäaskeleita tämä vaatii vielä monessakin korkeakoulussa. Toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät ihan sinne asti, mitä ehkä ajateltiin.”

Uudistukset ovat osa tavoitetta, jossa korkeakouluihin pääsyä pyritään voimakkaasti nopeuttamaan. Aiemmat uudistukset, kuten ensikertalaiskiintiöt, eivät ole tehonneet.

Oikeustieteessä luettavaa on nyt kuukauden aikana 340 sivua. Vielä viime vuonna Helsingin tiedekuntaan pyrkijä pänttäsi 672 sivua.

Urakan voisi kuvitella helpottuneen, mutta Koskenkari on varma, että kun alue on suppeampi, se tulee osata entistä tarkemmin.

”Kuukaudessa kirjat on opittava käytännössä ulkoa, lakipykälätkin sanasta sanaan”, hän uskoo.

Uudistuvan pääsykokeen jälkeen vuorossa on todistusvalinnan lisääminen. Viimeistään vuoden 2020 keväällä kaikkien tiedekuntien pitäisi valita yli puolet opiskelijoistaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Etunojassa uudistukseen lähtevät jo tänä keväänä kauppakorkeakoulut, kun ne kasvattavat todistusvalinnan osuutta 20 prosentista 60 prosenttiin.

Joona Pulkkisen, 19, ylioppilastodistuksessa on vahva rivi ”ämmää, eetä ja ällää”, mutta hän ei ole tuudittautunut uskoon, että pääsisi todistuskiintiössä sisään.

Pulkkinen ahkeroi kesäkuun alussa pidettävää kauppakorkeakoulun pääsykoetta varten Oulun pääkirjastossa.

Materiaalina ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa lukion oppimäärät taloustiedon, historian ja tilastomatematiikan kursseilta. Lisäksi materiaalia saatetaan jakaa vasta koetilanteessa.

”Tieto mahdollisesta todistusvalinnasta tulee vasta viikkoa ennen pääsykoetta”, sanoo Pulkkinen, joka edellisen vuoden ylioppilaana aloitti luku-urakkansa ajoissa.

Sekä Pulkkinen että Ella Koskenkari osallistuvat itsenäisen opiskelun lisäksi valmennuskurssille ja vakuuttavat, että siitä on ollut hyötyä.

Valmennusliiketoimintaa oli pääsykoeuudistuksessa tarkoitus hillitä. Yritysten mukaan kurssilaisia on kuitenkin vielä tänä keväänä riittänyt viimevuotiseen malliin.

Ekonomivalmennuksen toimitusjohtaja Jukka Köngäs sanoo kursseilla olevan nyt erityisen paljon aiempien vuosien ylioppilaita ja vähemmän kevään abiturientteja.

Köngäs arvelee kurssilaisten määrän säilyvän vähintään ennallaan tulevinakin vuosina. Vaikka yhä useampi pääsee todistuksen turvin sisään, pääsykoekiintiössä riittää yrittäjiä aiempaa enemmän.

”Ainoastaan siinä tapauksessa, että koe perustuu kokonaan vasta paikan päällä jaettavaan materiaaliin, meidän kurssimme menettävät merkitystään”, Köngäs toteaa.

Hyvönen korostaa, että tietoa todistusvalinnan tuloksista pyritään tulevina vuosina aikaistamaan.

”Se on haaste ilman muuta. Kun ylioppilastutkinnon digitalisaatio etenee loppuun asti, pystytään pääsemään toukokuun puoleenväliin, mutta siitä aiemmaksi on vaikea päästä.”

Kukaan ei kuitenkaan joutuisi lukemaan pääsykokeeseen turhaan, jos pääsykokeet lopulta kehittyvät testeiksi, joihin ei tarvitse lukea.

Kaukana visiosta ollaan yhä esimerkiksi lääketieteessä, jossa pääsykoevaatimukset eivät ole muuttuneet. Päntättävänä on peräti 18 lukiokurssia – kaikki pakolliset ja syventävät biologiasta, fysiikasta ja kemiasta.

Lääketieteelliseen myös valmistaudutaan pitkään. Pisimmät – ja kalleimmat – valmennuskurssit alkavat syksyllä.

Kun luettavaa on vähemmän ja aikaa vain kuukausi, akateemiset opiskelutaidot korostuvat, sanoo Valmennuskeskuksen kurssipäällikkö, kasvatustieteen maisteri Mia Göcer.

”Ajankäyttö on entistä tärkeämpää. Opiskelu pitää jaksottaa ja tauottaa niin, että keskittyminen pysyy.”

Itsensä voi polttaa kuukauden aikana loppuun tekemällä ylipitkää päivää.

”Kun aika on lyhyt, on houkutus tehdä pitempää päivää ja vielä ilman välipäiviä. Nuoret ajattelevat, että kyllä kuukauden jaksaa yhtäjaksoisesti rutistaa, mutta välttämättä he eivät tunne jaksamisensa rajoja.”

Göcer tietää, että rutistaminen voi päätyä siihen, että viikkoa ennen koetta väsymys purkautuu paniikkikohtauksen oireina.

”Silloin on maltettava rauhoittaa tilanne loppua kohden.”

Vaikka lukuaika on lyhyt, Göcer pitäisi pitkälti kiinni noin kahdeksan tunnin päivittäisestä työskentelyajasta.

”Joskus voi olla vireä tila niin, että jaksaa keskittyä ja lukeminen maistuu ja sujuu aamusta iltaan. Jossain vaiheessa pitää kuitenkin muistaa tasoittaa tilanne ja pitää välipäivä. Aivot tarvitsevat lepoa lokeroidakseen tietoa omille paikoilleen. Sitä tapahtuu välipäivinä samalla tapaa kuin levon ja unen aikana.”

Kuukauden rutistuksen aikana ratkaisevat myös lukutekniikka ja muistiinpanotekniikka.

”Tietoa valikoidaan kokonaisuuksien kautta, jotta yksityiskohdat on helpompaa muistaa. Pääsykokeessa myös vastauksen muoto ja tarkkuus poikkeavat paljonkin yo-kokeesta.”

Niillä aloilla, joilla pääsykoe perustuu lukion kursseihin, kevään abiturienteilla on hyvä perustietopohja.

”Vaarana on ylimielisyys”, muistuttaa Ekonomivalmennuksen Jukka Köngäs. ”Abit voivat ajatella, että koe on helppo, eikä siihen tarvitse juurikaan valmistautua.”

Omien lukion kurssikirjojen parissa on vaarana joutua väärään uskoon osaamisestaan.

”Kannattaa lainata vaikka kirjastosta toinen kirjasarja, jotta saa uusia tehtäviä ja näkökulmia aiheeseen”, vinkkaa Göcer.

Kirjoja ei aina löydy etsimälläkään. Aloilla, joilla lukuaika on lyhyt, materiaaliin olisi hyvä päästä heti käsiksi, mutta ainakin painettuna versiona ne ovat kiven alla.

E-kirjana tai pdf-muodossa aineiston on yleensä saanut, mutta kun lataajia on paljon yhtä aikaa, odotteluajasta on saattanut Helsingin yliopiston havaintojen mukaan tulla pitkäkin.

Osa aloista on jo siirtynyt ainakin osittain koetilanteessa jaettavaan aineistoon.

Esimerkiksi pari viikkoa sitten pidettyyn kasvatustieteen valtakunnalliseen VAKAVA-kokeeseen oli lisätty ensimmäistä kertaa kokeessa jaettava aineistomateriaali.

Pääsykoetehtävät, joihin ei voi valmistautua, ahdistavat nekin omalla tavallaan.

”Pyrkijöitä stressaa se, ettei pysty ennakoimaan, mitä kokeessa tulee eteen. VAKAVA-kokeessa heitä yllätti, ettei materiaali edes liittynyt suoraan kasvatustieteeseen, vaan yhteiskuntapolitiikkaan”, kertoo Göcer.

Kauppakorkeakoulujen yhteisvalinnan pääsykokeeseen 6. kesäkuuta luetaan kolme lukiokurssia: taloustiedon kurssi, historian ykköskurssi sekä tilastomatematiikan kurssi. Kokeessa voi olla myös paikan päällä jaettavaa aineistoa.

Pääsykoe toteutetaan moni­­valintatehtävinä. Vielä viime vuonna vaatimuksena oli kolme pääsykoekirjaa, jotka julkaistiin syksyllä. Todistusvalinnan osuus oli tuolloin 20 prosenttia, tänä keväänä 60 prosenttia.

Oikeustieteen yhteisvalinnan pääsykokeessa 15. toukokuuta vaatimuksena on kolme pääsykoekirjaa, joissa on yhteensä 340 sivua luettavaa. Kirjat julkistettiin 11. huhtikuuta.

Opiskelijat valitaan joko ylioppilastodistuksen ja pääsykokeen antaman yhteispistemäärän tai pelkän pääsykokeen perusteella.

Ensi keväänä myös oikeustieteelliseen voi päästä pelkällä ylioppilastodistuksella ilman valintakoetta.

Lääketieteessä todistusvalintaan siirtymistä saadaan vielä odottaa. Valinta tapahtuu joko yhteispisteillä tai pääsykokeen pisteillä.

Lääketieteen yhteisvalinnan pääsykoe pidetään 16. toukokuuta, ja se perustuu edellisten vuosien tapaan lukion biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin sekä syventäviin kursseihin.

Psykologian yhteisvalinnan kokeessa 8. toukokuuta vaatimuksena oli teos Tilastollisten menetelmien perusteet sekä siihen marraskuussa julkaistu lisämateriaali. Lisäksi materiaaliin kuului 10. huhtikuuta julkaistu kahdeksan artikkelin kokoelma.

Psykologiassa valinnat tehdään yhä joko yhteispisteiden tai koepisteiden perusteella.