Kesäkuun 2023 lopussa Helsingissä tehtiin historiaa. Tuore Nato-maa isännöi sotilasliiton ja sen kumppanimaiden reserviläisten kesäkongressia. CIOR-järjestön tapahtumaan kokoontui yli 500 reserviläistä eri puolilta maailmaa. 

Tapahtuman turvallisuudesta vastasi muutaman henkilön ryhmä. 

Siihen oli päässyt mukaan viisikymppinen pirkanmaalaismies. 

Linkedin-profiilissaan mies ilmoittaa, että kyse oli Nato-tehtävästä ja että hän oli mukana kongressin järjestelykomiteassa. HS:lle hän kertoo olleensa tapahtuman ”varaturvallisuuspäällikkö”.

Pesti keskeytyi ennen aikojaan. Järjestäjät olivat alkaneet epäillä, ettei mies ole suomalainen reserviupseeri.

Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen vahvistaa, että mies oli tapahtuman alussa turvatehtävissä, mutta ”ei enää lopussa”.

Miehen rooli jäi Kososen mukaan olemattomaksi: mies ei käsitellyt osallistujatietoja tai ollut tilannekeskuksessa hotelli Paasitornissa.

Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mies herätti epäilyksiä. 

Suurelle yleisölle tuntematon mies on tullut monille turvallisuus- ja pelastusalan sisäpiiriläisille vuosien varrella hyvin tutuksi ja herättänyt heissä toistuvasti huolta.

HS ei nimeä miestä, koska hänellä ei ole merkittävää virallista asemaa eikä hänen perimmäisistä motiiveistaan ole selvyyttä. Häntä ei myöskään HS:n tietojen mukaan epäillä rikoksista. HS kertoo miehen toiminnasta, koska se herättää kysymyksen siitä, millaisin keinoin Suomessa voi päästä lähelle maan turvallisuuden ja pelastustoimen kannalta keskeisiä tahoja. 

Keväällä 2023 Kuopion pelastusopistolla koulutettiin sivutoimisia teollisuuspalopäälliköitä. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka vastaavat oman toimensa ohella yrityksen turvallisuudesta. Osallistujat valitaan muun muassa työtehtävien ja työnantajan suosituksen perusteella.

Pirkanmaalainen mies tuli mukaan kurssille.

Keskiviikkona 22. maaliskuuta kurssin viimeiset päivät olivat menossa, kun opiston hallintojohtaja, turvallisuuspäällikkö ja aulavartija pysäyttivät miehen opiston A-rakennuksessa.

Kolmikko saattoi hänet opiston kurssihotelliin hakemaan tavaransa ja ohjasi pois opiston alueelta.

Tapahtumat käyvät ilmi valituksesta, jonka mies toimitti hallinto-oikeuteen. 

Kaikki olivat aivan ihmeissään tapahtuman johdosta, hän kirjoittaa. 

Poistamisen syyksi oli hänen mukaansa annettu turvallisuusuhka, mutta tarkempaa selvitystä ei ollut annettu.

HS:n tietojen mukaan mies oli herättänyt huomiota muun muassa kuvaamalla kurssilaisia. Pelastusopisto ei kommentoi keskeneräistä asiaa. 

Miehen toiminta huolestuttaa.

”Pelastustoimi on osa Suomen kokonaisturvallisuutta”, perustelee yksi ammattilainen HS:lle.

Linkedin-palvelussa mies listaa yli 60 työtehtävää. Ansiomerkkejä ja tunnustuksia hän kertoo saaneensa kymmeniä.

Euroopan komission turvallisuusasiantuntija, professori, avaruustekniikan tohtori, siviiliensuojelun tohtori, sähkötekniikan maisteri, sotatieteiden maisteri, turvallisuusalan kandidaatti.

Hän on muissa yhteyksissä kertonut olevansa palkittu rauhanturvaveteraani, pelastusalan asiantuntija, yliluutnantti, kapteeni ja jopa everstiluutnantin arvoinen sotilas. 

HS selvitti miehen taustoja haastattelemalla kymmeniä ihmisiä ja perehtymällä muihin lähteisiin. Miehen eri tahoille antamat tiedot taustastaan osoittautuivat monelta osin ylimalkaisiksi ja ristiriitaisiksi – tai täysin paikkansa pitämättömiksi.

Miksi mies pyrkii huomiota herättävästi lähelle turvallisuus- ja puolustusalaa? Onko hän vain omalaatuinen yksinäinen susi, joka paisuttelee ansioitaan? Mies kieltäytyi HS:n haastattelupyynnöistä, mutta vastasi joihinkin kysymyksiin sähköpostilla.

En ole kellekään mitään selitystä velkaa. Mulla on puhtaat jauhot pussissa, hän viestittää. 

Mies ilmoittaa tehneensä ”hyvää yhteistyötä” myös puolustusvoimien kanssa.

Olen ollut mukana useissa luokitelluissa kärkiprojekteissa mukana. No problem. Osallistunut kertausharjoituksiin. No problem.

Yhdessä miehen käyttämistä ansioluetteloista mainitaan, että hän on viime vuosikymmenellä osallistunut Etelä-Suomen alueelliselle maanpuolustuskurssille.

Kurssilla käsitellään Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja kokonaisturvallisuuteen liittyvien alojen valmiutta. 

Yleensä näille kursseille kutsutaan johtavissa asemissa olevia sekä varautumisen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Tavallisesti kutsun taustalla on työnantajan tai taustayhteisön esitys.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto vahvistaa HS:lle, että pirkanmaalainen mies todella kävi kurssin. Osanottajalistalla hänen tittelinsä on tutkimusprofessori ja organisaatio EU IMG-S.

IMG-S:n verkkosivujen mukaan kyse on turvallisuusteknologian asiantuntijaverkostosta. 

Sen puheenjohtaja Salvatore D’Antonio kertoo HS:lle, että mies on kyllä yksi verkoston sadoista jäsenistä, mutta ei IMG-S:n työntekijä. Verkostolla ei ylipäätään ole palkattuja työntekijöitä. Miehen professuurista D’Antoniolla ei ole tarkempaa tietoa.

Yksi miehen käyttämistä titteleistä on avaruustekniikan tohtori. Hän ei kuitenkaan kerro HS:lle, missä tutkinto olisi suoritettu. Tietojen salaamista hän luonnehtii ”turvallisuuskysymykseksi”.

Tutkinto on suoritettu vuonna 2019 ulkomailla. Tutkimusaihe on luokiteltu. Se liittyi sotatekniikkaan. Väitöstilaisuus oli suljettujen ovien takana.

HS:lle mies kuitenkin myöntää, ettei ole varsinaisesti professori, vaan on saanut työelämäprofessori-tittelin ”jostain ulkomaisesta yliopistosta”.

Linkedin-palvelussa mies kertoo toimineensa syyskuusta 2014 alkaen lähes kolmen vuoden ajan työelämäprofessorina Kiovan Taras Ševtšenko -yliopistossa. 

HS:n yliopistosta saaman kirjallisen vastauksen mukaan mies ei ole koskaan ollut työsuhteessa kyseiseen yliopistoon. Mies itse vakuuttaa saaneensa yhdeltä tiedekunnalta työelämäprofessorin ”arvonimen” erään EU-hankkeen ajaksi.

Vuonna 2020 mies hyväksyttiin asiantuntija-asemansa perusteella Suomen palopäällystöliiton jäseneksi, ja kesällä 2021 hän liittyi vantaalaiseen vapaapalokuntaan.

Miehen hakemuksen poikkeukselliset meriitit muun muassa Natosta, YK:sta ja poliisijärjestö Interpolista kyllä herättivät huomiota, mutta vapaapalokunta otti miehen jäsenekseen.

Mies halusi vapaapalokunnan kautta jäseneksi myös Uudenmaan pelastusliiton järjestötoimikuntaan, johon hänet hyväksyttiin. Jo marraskuussa 2021 mies esiintyi Uudenmaan pelastusliiton edustajana konferenssissa Espanjan Madridissa.

Sen järjesti kansainvälinen Critical Communications Association (TCCA) -järjestö. Suomesta sen jäseniä ovat muun muassa hätäkeskuslaitos ja viranomaisia palveleva Erillisverkot-valtionyhtiö.

Mies esittäytyi tapahtumassa työelämäprofessoriksi ja EU:n komission asiantuntijaksi. Hän puhui valvontatietojen keräämisestä hybrididrooneilla. 

Muutama kuukausi Madridin-tapahtuman jälkeen mies erotettiin vapaapalokunnasta ja Uudenmaan pelastusliiton järjestötoimikunnasta – miestä epäiltiin väärien tietojen antamisesta.

Helmikuussa 2020 mies ilmestyi Brysseliin virolaisen tutkimuslaitoksen edustajana. 

Kaupungissa järjestettiin tapahtuma, jossa käsiteltiin komento- ja hallintajärjestelmien tietotekniikkaa. Asiantuntijatapahtuman järjesti AFCEA, vuonna 1946 perustettu Kansainvälinen asevoimien viestintä- ja elektroniikkayhdistys. Järjestelyissä oli mukana Naton komento- ja valvontakeskuksen huippuosaamisyksikkö.

Mies ilmoitti työskentelevänsä professorina Viron turvallisuustieteiden akatemian, Sisekaitseakadeemian, tutkimus- ja kehitysasiantuntijana. Hän osallistui keskusteluun tekoälyn haasteista.

AFCEA:n edustaja kertoo HS:lle, ettei taustaselvityksiä professorista nähty tarpeellisiksi: se olisi ollut työlästä, eikä kyse ollut turvaluokitellusta tilaisuudesta.

HS otti yhteyttä Sisesaitseakadeemiaan.

”Ei meillä ole täällä ketään sen nimistä”, sanoi puhelinvaihde.

Tutkimuslaitoksen kotisivuilla ei ole mainintoja miehestä. HS lähetti laitoksen viestintäosastolle linkin ja kuvakaappauksen tämän julkisesta ansioluettelosta. 

Voimme vahvistaa, ettei ole mitään evidenssiä siitä, että mainittu henkilö olisi tai olisi ollut töissä akatemiassamme, kuului vastaus. 

Mies itse arvioi HS:lle, että kaikki akatemian ihmiset ”eivät ehkä muista” häntä.

Pirkanmaalaismies sai 2010-luvulla Suomen sotaveteraaniliiton ja Vapaussodan perinneliiton ansiomerkit. Niitä hänelle esitti helsinkiläinen rotary-klubi, jonka presidentiksi hän oli edennyt.

Entinen presidentti Yrjö Salorinne kertoo, että ansiomerkit tulivat muille klubilaisille yllätyksenä. Kokouksissa ei hänen mukaansa ollut puhuttu tai päätetty sellaisten hakemisesta.

Klubilaisille mies oli kertonut tulleensa Suomeen inkeriläisenä paluumuuttajana ja käyneensä täällä Kadettikoulun eli nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK). Klubin tutustumismatkalla Santahaminan varuskunnassa mies esiintyikin paikat entuudestaan tuntevana henkilönä.

MPKK:n arkistossa ei ole tietoa oppilaaksi hyväksymisestä, opintorekisteristä, saati suoritetusta tutkinnosta. Mies on osallistunut vain yhdelle sotatekniikan jatko-opintojaksolle vuonna 2014 suorittamatta sitä loppuun.

Vapaussodan perinneliitosta kerrotaan HS:lle, että ansiomerkin saaja oli palvellut 30 vuotta eri tehtävissä turvallisuus- ja puolustusasioiden parissa. Häntä kutsutaan toimituksen saamassa vastauksessa professoriksi ja evp-sotilaaksi. 

HS:lle mies kiistää koskaan sanoneensa, että olisi suorittanut asepalveluksen Suomessa.

Voitko näyttää yhtään esimerkkiä, missä on sanottu, että olen suorittanut asemiespalvelun Suomessa, hän viestittää. 

Jotkut miehen tavanneet ovat ajatelleet hänen olevan syntyjään suomalainen. Joidenkin käsityksen mukaan hän on virolainen tai ruotsalaiselta kuulostavan nimen perusteella ruotsalainen. Kellään ei tunnu olevan tietoa hänen varhaisemmasta taustastaan.

Johtolanka löytyy Espoon Otaniemestä. Aalto-yliopiston arkistosta HS:lle paljastuu, että mies hyväksyttiin vuonna 1994 avaruustekniikan jatko-opiskelijaksi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun. Hänen piti suorittaa tekniikan tohtorin tutkinto.

Otaniemen arkistoista löytyvä perustutkintotodistus, diploma, on päivätty kesäkuulle 1991. Sitä koristaa vaakuna sirppeineen ja vasaroineen.

Todistuksen ovat allekirjoittaneet kenraalimajuri M. Ništ sekä everstit V. Guljajev ja J. Tselišev.

Neuvostoliittolaisen asiakirjan mukaan nuorukainen aloitti 1980-luvulla 17-vuotiaana opinnot Kiovan korkeimmassa sotilaallisessa ilmailuinsinööriopistossa ja valmistui radioelektronisten laitteiden linjalta.

Kiovalainen oppilaitos oli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä sotilasilmailun opinahjoista.

Mies opiskeli perinteistä sotatekniikkaa ja -tiedustelua, kuten radiolähetin- ja radiovastaanotinteknologiaa, tietoliikennejärjestelmiä ja ulkomaiden puolustusvoimien taktiikkaa. Osana opintoja hän suoritti asepalveluksen. 

Mies itse kertoo tulleensa Suomeen ”paluumuuttajana” isoäitinsä perässä. 

Romahtaneesta suurvallasta tullut opiskelija oli harvinaisuus Otaniemen kampuksella.

”10–15 vuoden aikana heitä oli yhden käden sormilla laskettava määrä”, kertoo silloinen rehtori Paavo Uronen.

Mies puhui suomea murtaen, ja moni uskoi hänen syntyneen neuvosto-Virossa. Varmuutta siitä ei ollut.

”Hän oli opinnoista kiinnostunut, mutta edistyi niissä hitaasti”, kertoo yksi miehen kanssa työskennellyt.

Mies opiskeli sekä avaruusteknologian että fotogrammetrian laboratoriossa. Hän osallistui muun muassa metsien laserkeilausta käsitelleeseen tutkimushankkeeseen ja pääsi mukaan tieteellisiin tilaisuuksiin.

Yliopistoväelle hän jäi etäiseksi. Joillekin mies kertoi sotilasopinnoistaan, mikä herätti epäluuloa.

”Nämä sotilasyhteydet olivat jotain sellaista, että en halunnut tutustuakaan häneen”, kertoo yksi silloinen työtoveri.

Jotkut yliopiston kanssa yhteistyötä tehneet yritykset kieltäytyivät osallistumasta tutkimushankkeisiin, jos mies olisi mukana niissä.

”Hänen tekemisissään alkoi näkymään, ettei hänellä ollutkaan selvää agendaa, miksi hän oli yliopistossa”, muotoilee yksi yliopiston entinen opettaja.

Lopulta miestä ei enää otettu tutkimushankkeisiin mukaan, mutta hän suoritti harvakseltaan kursseja aina vuoteen 2008 asti. Tohtoria hänestä ei tullut.

Mies jäi Suomeen, oppi suomen kielen ja sai kansalaisuuden 2000-luvulla 35-vuotiaana. Hän asui pitkään Helsingissä ja muutti sitten pienelle paikkakunnalle Pirkanmaalle.

Epäselvää on, millä mies Suomessa elää. Vuodesta 2009 lähtien hänellä on ollut verotettavia ansiotuloja vain yhtenä vuotena, silloinkin vain 5 600 euroa. 

Mies lähti 2000-luvulla mukaan turvallisuusalan yritystoimintaan entisen ylikonstaapelin kanssa. 

Voimme tarjota palveluja lähes kaikkiin turvallisuustarpeisiin: rikollisuuden ehkäisyyn, vastavakoiluun, turvatarkastuksiin, fyysisten tilojen suojaamiseen sekä asiakkaiden tiiviiseen valvontaan sekä ICT-turvallisuuteen, yritys mainosti.

Se pääsi jopa mukaan EU:n rahoittamaan, vuosina 2008–2011 toteutettuun Samurai-hankkeeseen. Siinä kehitettiin valvonta-, seuranta- ja varoitusjärjestelmää, jota käytettäisiin uhkien paljastamiseen esimerkiksi lentokentillä, joukkoliikenneasemilla, liikekeskuksissa ja urheilutapahtumissa.

Mies kertoi maakuntalehden haastattelussa, että järjestelmä perustui ”kehonkielen älyanalyysiin”. Sen oli määrä poimia henkilöitä tarkkailun kohteiksi muun muassa stressitilan aiheuttamien liikkeiden ja ilmeiden perusteella.

Yritys oli mukana myös esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyvissä EU-hankkeissa. HS:lle mies kertoo yrityksen tehneen turvalaitteisiin liittyvää yhteistyötä myös Suomen tullin kanssa. 

Vanhoilla kotisivuillaan yhtiö listasi kumppanikseen muun muassa pietarilaisen vartiointi- ja turvallisuusyhtiö Komkonin. Sen perustajat ovat entisiä turvallisuuspalvelu FSB:n erikoisosastojen työntekijöitä.

Yrityksensä kautta mies osallistui vuonna 2010 ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen johtamalle vienninedistämismatkalle Venäjän Kazaniin. Lokakuussa 2013 mies osallistui Pietarissa symposiumiin, jossa käsiteltiin robottitekniikan käyttöä vaarallisissa toimintaympäristöissä.

Miehen yrityksen kanssa tekemisissä ollut henkilö kertoo HS:lle, että yhtiö yritti muun muassa kehittää Venäjälle turva-autoa, jota olisi voinut käyttää esimerkiksi rahakuljetuksiin.

”Hänellä on paljon kontakteja. Hän kerää tosi paljon tietoa ihmisistä ja pystyy taitavasti ujuttamaan itsensä joka paikkaan.”

Vuosien varrella mies yritti viedä yhtiötään myös Ukrainan-markkinoille, mutta hanke epäonnistui. Sitten mies riitautui yhtiökumppaninsa kanssa. Riita meni käräjille, ja kesäkuussa 2017 oikeus tuomitsi asian miehen kumppanin hyväksi. Lopulta yritys poistettiin rekisteristä.

Mies perusti uuden yrityksen Viroon. Se kertoo järjestävänsä pelastus- ja siviiliensuojelukoulutusta Ukrainassa.

Yrityksen kotisivuilla mies poseeraa seurueessa Lvivin puolisotilaallisella turvallisuusyliopistolla Ukrainassa. Kuvan taustalta paljastuu jälleen yksi erikoinen tarina.

Kuva on peräisin Lvivin yliopiston tiedotteesta, jossa kerrotaan Vaasan yliopiston vierailusta kesällä 2022. Tiedotteessa pirkanmaalaista miestä kutsutaan EU:n komission edustajaksi.

Todellisuudessa mies oli Lvivissä autonkuljettajana, kertoo yksi kuvan henkilöistä, Vaasan yliopiston silloinen rehtori Jari Kuusisto. Miestä oli tarjonnut autonkuljettajaksi hänen ukrainalainen läheisensä, joka sodan sytyttyä oli tullut Suomeen tutkijaksi. 

Rehtori ei tiennyt, että ukrainalaisille isännille mies olikin esittäytynyt EU:n komission edustajaksi, ei autonkuljettajaksi.

”Kuulen siitä vasta nyt”, Kuusisto sanoo HS:lle.

Näyttää siltä, että mies on sepittänyt tai paisutellut ansioitaan päästäkseen mukaan sisäpiireihin ja käyttänyt taas näitä saavutuksia pääsylippuna eteenpäin. Uskottavuutta ovat tuoneet uskottavat kumppanit. 

Vuonna 2018 miehen virolaisyhtiön keulakuvaksi tuli professori Velizar Shalamanov, Naton johtotehtävissä pitkään työskennellyt Bulgarian entinen varapuolustusministeri. Shalamanov sanoo HS:lle suostuneensa tehtävään siksi aikaa, kun mies haki yhtiölle EU:n hankerahoitusta.

Shalamanov kertoo vetäytyneensä tehtävästä kuultuaan kollegaltaan mieheen liittyvistä  ”integriteettiongelmista”. 

Ongelmista oli hänelle kertonut Vladimir Zaslavski, kiovalaisen Taras Ševtšenko -yliopiston varadekaani, joka on erikoistunut muun muassa kansalliseen turvallisuuteen, kriisien hallintaan ja kybernetiikkaan.

Zaslavskin mukaan mies oli pyrkinyt kriittistä infrastruktuuria käsitelleeseen hankkeeseen, jota kiovalaisyliopisto teki yhdessä Norjan tiede- ja teknologiayliopiston kanssa. Norjasta kerrotaan HS:lle, että mies oli esittäytynyt tohtoriksi ja professoriksi, mutta hänet oli poistettu hankkeesta väärien tietojen vuoksi.

Ukrainalainen Zaslavski sanoo kertoneensa miehen toiminnasta ”valtiollisille tahoille”. 

Hän ei ole tekniikan tohtori eikä professori, ja hän hyväksikäytti laajoja kansainvälisiä kontaktejani arvostettujen kollegoideni kanssa.

Mies itse kertoo HS:lle, että todellisuudessa ukrainalainen kumppani petti hänet ja ”pisti rahat omaan taskuunsa kavereidensa kanssa”. 

Miehen kerrotaan viettäneen paljon aikaa Kiovassa Krimin miehityksen jälkeisinä vuosina. Näkyvä Ukrainan-auttaja hänestä tuli, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan.

Pirkanmaalainen paikallislehti uutisoi puuhakkaasta miehestä, jonka kerrottiin vievän jo kolmatta avustuskuljetustaan Ukrainaan. Hän kritisoi isojen avustusjärjestöjen toimintaa byrokraattiseksi. Lisäksi mies arvioi, että Venäjä on ehkä yllättynyt ukrainalaisten maanpuolustustahdosta. 

Lehti kertasi auttajan ansioluetteloa. Tekniikan tohtori, kapteeni (evp), Euroopan komission turvallisuusasiantuntija, rauhanturvaveteraani. 

Miehen avustustyötä tuki pirkanmaalainen rauhanturvaajien yhdistys, jonka jäseneksi mies oli liittynyt. Yhdistykselle jäi mielikuva, että mies olisi ollut YK-tehtävissä useita kertoja ja että hänellä olisi korkea sotilasarvo.

Puheenjohtaja Matti Peltomäki kertoo, ettei yhdistyksellä ole tarkkaa tietoa miehen rauhanturvaajapesteistä.

”Meillä ei ole ollut tapana tarkistaa palveluksia rauhanturvajoukoissa, vaan henkilön ilmoituksiin luotetaan.”

Mies pyysi rauhanturvaajilta Ukrainan-matkalle lainaksi kypärää. YK:n sinistä kypärää hänelle ei annettu, mutta Suomen puolustusvoimien harmaan kypärän hän sai lainaksi.

Mies piti myöhemmin yhdistykselle esityksen avustusmatkastaan, jonka kohde jäi hämärän peittoon. Mies ei kerro HS:lle, mihin kohteisiin hän on apua vienyt. Matkat hän ilmoittaa maksaneensa itse tai omaistensa avulla.

Rauhanturvaajayhdistyskään ei kysynyt tarkempia tietoja.

”Ei alettu tivaamaan ja perehtymään tarkemmin”, Peltomäki sanoo.

Mies on toistuvasti kertonut palvelleensa sotilaana ja rauhanturvaajana. Puolustusvoimat ei kerro HS:lle, pitävätkö tiedot paikkansa.

Henkilö voi esittää itsestään julkisuudessa erilaisia väittämiä. Puolustusvoimien tehtäviin ei kuulu tällaisten väittämien oikeellisuuden valvonta, viestinnästä todetaan.

Rauhanturvaajaliiton sääntöjen mukaan jäseneksi pääsee vain Suomen valtion rauhanturvaoperaatioihin osallistunut. Yhtälö vaikuttaa mahdottomalta. 

”Jos on vasta 35-vuotiaana saanut Suomen kansalaisuuden, se sulkee jo pois mahdollisuuden, että olisi suorittanut asepalveluksen Suomessa. Silloin ei ole voinut myöskään olla ainakaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä ja tuskin muissakaan”, sanoo rauhanturvaajaliiton toiminnanjohtaja Ville Mäntysaari.

Jäsenyhdistyksen tulisi tarkastaa entuudestaan tuntemattoman ehdokkaan tiedot, mutta nyt tarkastusta ei ole tehty. Mäntysaaren tietämän mukaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun liittoon olisi tullut jäsen paikkansa pitämättömillä tiedoilla.

Mistä miehen toiminnassa on kyse? Varmuudella asiaa ei pysty päättelemään. 

Suomen entinen Venäjän ja Ukrainan puolustusasiamies, everstiluutnantti (evp) Juhani Pihlajamaa kiinnittää huomiota siihen, että henkilö esiintyy useilla eri nimikkeillä ja titteleillä, on laajasti kiinnostunut Suomen ja EU:n turvallisuusasioista ja on saanut radioteknistä koulutusta neuvostoliittolaisessa sotilasoppilaitoksessa. Tällainen voisi Pihlajamaan mukaan olla myös tiedustelijan tausta. 

Suomessa muun muassa turvallisuusselvitykset vaikeuttavat suoraan viranomaisiin soluttautumista, mutta viattomalta näyttävän vapaaehtoistoiminnankin kautta on mahdollista hankkia tietoja haavoittuvuuksista ja avainhenkilöistä.

Pirkanmaalaisen miehen toiminta vaikuttaa kuitenkin kömpelöltä, ja hän on toistuvasti jäänyt kiinni vääristä tiedoista. Jos henkilö toimisi uskottavammin ja varovaisemmin, hän voisi Pihlajamaan mukaan päästä syvemmälle Suomen turvallisuus- ja puolustusrakenteisiin. 

Ehkä mies onkin vain omalaatuinen persoona, joka haluaa mukaan kiinnostaviin ympyröihin. Olivatpa miehen motiivit mitkä hyvänsä, hän on onnistunut pääsemään muun muassa maanpuolustuskurssille, pelastusalan koulutukseen, eri järjestöihin, ministerin matkaseurueeseen, turvallisuusalan hankkeisiin ja saanut kontakteja sisäpiiriläisiin sekä Suomessa että maailmalla.

”Moni menee halpaan, kun vain on röyhkeä ja esiintyy varmasti. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on myös voinut saada paljon anteeksi, kun on sanonut auttavansa Ukrainaa”, Pihlajamaa sanoo ja varoittaa sinisilmäisyydestä.

HS kysyi toistuvasti mieheltä hänen taustastaan ja motiiveistaan. 

Useimmat kysymykset jäivät vaille vastauksia. Hän ilmoitti, että HS löytää vastaukset moniin kysymyksiinsä Suomen perustuslaista.

Teksti: Outi Salovaara, tuottaminen ja editointi: Salla Vuorikoski, kuvitus: Kimmo Taskinen, kuvatoimittaja: Matti Pietola