Haalarit ovat suosittu korkeakouluopiskelijoiden asu keväällä. Yhtenäisestä asusta huolimatta opiskelijat eivät ole samassa asemassa, kun miettii heidän tulevaisuuttaan.

Tuloissa ja työllisyysnäkymissä tutkinnon suorittamisen jälkeen on suuria alakohtaisia eroja. Yhtä ääripäätä edustavat esimerkiksi hammaslääkärit ja lääkärit, toista kuvataiteilijat ja humanististen tieteiden maisterit.

Tilastokeskus laski HS:lle eri tutkintoja suorittaneiden keskimääräiset vuosiansiot vuonna 2021. Tutkinnot ajoittuivat vuosiin 2016–2020.

Ääripäiden etäisyys näkyy selvästi oheisessa luettelossa, jossa ovat parhaiten ja heikoimmin ansainneet yliopistokoulutetut. Taiteilijoiden toimeentulosta on hyvä tietää, että osa heistä saa apurahoja, jotka olivat 2021 verottomia noin 23 700 euroon asti. 

Eri alojen väliset tuloerot näyttävät vuosien varrella jopa kasvaneen.

Turun yliopiston tutkijat Hannu Lehti ja Esa Karonen vertasivat yliopistotutkinnon suorittaneiden tuloja 1990- ja 2000-luvulla tutkimuksessaan, joka julkaistiin vuonna 2020. 

Tutkijat jakoivat alat ensinnäkin kasvatustieteeseen, humanistiseen ja taidealaan sekä yhteiskuntatieteeseen, jotka ovat tyypillisesti niin sanottuja generalistialoja. Ne eivät anna suoraa pätevyyttä johonkin työhön, kuten vaikkapa oikeustieteen tai lääketieteen tutkinto.

Muut Lehden ja Karosen tarkastelemat alat olivat kauppa- ja oikeustiede, tekniikka ja lääketiede.

Tutkijat nimesivät eliittialoiksi tulotason perusteella lääketieteen, kauppa- ja oikeustieteet sekä tekniikan alat. Ne jättivät selvästi jälkeensä yliopistojen generalistialat jo 1990-luvulla, jos tuloja verrataan.

Etumatka suureni edelleen 2000-luvulla. 

Eniten muista irtaantuivat lääkäreiden tulot, etenkin parhaiten ansaitsevien joukossa  tarkastelun aikana.

Esimerkiksi parhaiten ansaitsevien yhteiskuntatieteilijöiden kymmenesosan tulot olivat vain puolet siitä, mitä sai lääkäreistä parhaiten ansainnut kymmenesosa.

Lääkärien tulojen kehitys voi olla tässä tarkastelussa sitä paitsi alakanttiin, koska osa lääkäreistä oli voinut ottaa palkkionsa pääomatuloina. Tämä ei näy Lehden ja Karosen aineistoissa.

Keskimäärin kaikki yliopistotutkinnot johtavat parempiin ansioihin kuin tutkinto ammattikoulusta, mutta vain keskimäärin.

Ammattikoulusta valmistuneista parhaiten ansaitseva kymmenesosa tienasi paremmin kuin puolet niistä, jotka valmistuivat kasvatustieteestä, humanistisilta ja taidealoilta sekä yhteiskuntatieteistä.

Näiden generalistialojen kasvatit ovatkin tuloiltaan lähempänä ammattikouluista valmistuneita kuin kauppatieteen, oikeustieteen, tekniikan alan tai lääketieteen tutkinnon suorittaneita.

Alla olevat taulukot osoittavat, että myös ammattikoulusta valmistuneiden tuloissa on suuria eroja aloittain.

Samansuuntaisia tuloksia kuin turkulaiset tutkijat saivat Laboren nykyinen tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen ja Jyväskylän yliopiston tutkija Juho Jokinen, kun he tutkivat vielä tarkemmalla kammalla tutkintojen tuottoja. 

Suhonen ja Jokinen tarkastelivat 36–45-vuotiaiden tuloja verojen jälkeen vuosina 1995–2015. Ajatuksena oli selvittää tuloja parhaassa työiässä.

Tutkijat vertasivat eri koulutusasteilta ja koulutusaloilta seuraavia tuloja niiden tuloihin, jotka olivat pelkän peruskoulun varassa.

Yliopistokoulutetuista lääkäreillä jäi eniten käteen tässä selvityksessä. He ansaitsivat vuonna 2015 parhaassa työiässä lähes neljä kertaa niin paljon kuin pelkän peruskoulun käyneet. Vertailussa olivat siis tulot verojen jälkeen.

Lähes samaan kuin lääkärit ylsivät hammaslääkärit. Seuraavaksi eniten tienasivat tuotantotalouden diplomi-insinöörit ja juristit, joiden tulot olivat kolme kertaa niin suuret kuin vain peruskoulun käyneillä.

Yliopistokoulutettujen tulojen alimpaan kolmannekseen kuuluivat lähes kaikki humanististen alojen ja taidealojen valmistuneet. Heikosti tuloja takasivat yliopistoaloista myös biologia, geotieteet, tähtitiede sekä luonto- ja ympäristöala.

Kuvataiteiden yliopistotutkinto tuotti jopa vähemmän tuloja kuin pelkkä peruskoulu.

Molemmat mainitut tutkimukset selvittivät tuloja vuosia sitten. Tutkijat eivät silti usko, että korkeakoulutuksen eri alojen väliset erot olisivat paljon muuttuneet.

”Näkisin, että nämä asiat muuttuvat aika hitaasti. Joidenkin yksittäisten koulutusalojen tapauksessa on voinut tulla jonkin verran muutosta lukemissa, mutta yleisesti ottaen muutokset ovat aika pieniä”, Laboren Suhonen sanoo.

Palkkojen erot alojen välillä heijastelevat kysynnän ja tarjonnan lakeja.

”Joidenkin alojen osaajille on enemmän kysyntää kuin toisten alojen. Humanistien ja taidealoilta valmistuneiden on hankala myydä markkinoilla osaamistaan, vaikka sitä olisikin”, Suhonen sanoo.

Taulukko ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tuloista osoittaa sekin, että taidealan tutkinnot eivät ole kovin tuottoisia.

Niukka tarjonta on vauhdittanut esimerkiksi hammaslääkäreiden ja lääkäreiden tulokehitystä.

”Näyttää siltä, että aloituspaikkojen ja osaajien tarjonta ajaa aika voimakkaasti tuloja. Kun hammaslääketieteen osaajien tarjonta ei ollut muuttunut kahdenkymmenen vuoden aikana juuri mitenkään ja samalla nähdään voimakas tulojen kasvu, niin varmasti ne ovat yhteydessä toisiinsa”, Suhonen kertoo.

Samanlaisen ilmiön Lehti huomasi omassa aineistossaan. Kun kaikkien muiden yliopistoalojen koulutus lisääntyi selvästi, lääketieteestä valmistuneiden määrä jopa väheni viidenneksellä 2000-luvulla edellisen vuosikymmenen määristä.

”Lääketieteessä näkyy se, että sisäänottomäärät on pidetty pienenä. Palkkoja saadaan nostettua helpommin, jos pidetään lääkäreiden tarjonta pienenä. Se antaa voimaa palkkaneuvottelussa”, Lehti huomauttaa.

Runsas tarjonta joillakin aloilla puolestaan jarruttaa palkkakehitystä.

”It-osaajien tarjonta on kasvanut voimakkaasti ja samalla havaitaan se, että keskimääräiset tulot ovat laskeneet”, Suhonen sanoo.

Alla olevalla hakukoneella voit katsoa vuosina 2016–2020 jonkin tutkinnon suorittaneiden lukumäärän, keskimääräiset tulot ja työllisyysasteen vuonna 2021. Keskitulot on laskettu vain työllisten tuloista, eivätkä työttömyyskorvaukset näy luvuissa. Juttu jatkuu hakukoneen jälkeen.

Jos Suomi aikoo nostaa korkeakoulutettujen osuutta ikäluokissa, molempien tutkijoiden mukaan olisi kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset näkymät opiskelijoille avautuvat heidän valmistuttuaan.

”Olisi tärkeä seurata eri aloilta valmistuneiden työmarkkinatulemia ja huomioida ne koulutuspoliittisissa valinnoissa. Suomessa on aika heikosti tehty systemaattista seurantaa tästä”, Suhonen sanoo.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat korjanneet tätä puutetta. Ne tekevät uraseurantaa, jossa ne lähettävät kaikille valmistuneille muun muassa työllisyyttä ja palkkaa koskevan kyselyn.

Tutkinnon tehneiden omiin ilmoituksiin perustuvat tiedot eivät ole täysin kattavia. Niihin on vastannut 40 prosenttia yliopistoista valmistuneista ja 34 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista.

Hannu Lehden mielestä aloituspaikkoja pitäisi suunnata nimenomaan aloille, jotka takaavat ihmiselle riittävän hyvät tulot.

Siten vaikka lääkärin kouluttaminen maksaa enemmän kuin generalistin, lääketieteen koulutuksen lisäys voi olla parempi sijoitus yksilölle ja yhteiskunnalle kuin panostus vähemmän työtä ja tuloja tuottaviin aloihin.

”Sekin voi tulla aika kalliiksi, että koulutat työmarkkinoille sellaisia, jotka eivät saa oman alan töitä. Se voi yksilölle olla aika raskasta”, Lehti sanoo.

”Kun käyt yliopiston, sinulla on tavoitteena päästä johonkin asiantuntijatehtäviin, mutta jos joudutkin suorittavaan työhön, olet tavallaan käynyt yliopiston turhaan.”

Generalistialoille on Lehden mukaan helppo lisätä aloituspaikkoja, koska yliopistojen rahoitus perustuu niistä valmistuneisiin.

”Jos yliopisto kouluttaa ihmisen maisteriksi, se saa rahaa siitä, mutta yliopistoa ei ehkä enää kiinnosta, mihin hän menee töihin valmistumisen jälkeen.”

Helsingin yliopiston tuoreimman uraseurannan perusteella valtaosa sieltä valmistuneista oli kuitenkin tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta.

Aloilla oli toki selviä eroja. Teologiasta valmistuneista tyytymättömiä oli 27 prosenttia, humanisteista 23 prosenttia ja bio- ja ympäristötieteistä valmistuneista 18 prosenttia.

Vertailun vuoksi voi mainita, että lääkäreistä vain kolme prosenttia oli tyytymätön tutkintoonsa.

Kaikki nuoret eivät ole kovin hyvin perillä siitä, miten hyvin heidän tavoittelemallaan alalla tienaa.

Tämä kävi ilmi Helsingin yliopiston taloustieteen professorin Roope Uusitalon ja hänen työtovereidensa tutkimuksesta, joka kattoi lähes sata lukiota. Tutkimus selvitti, miten lukiolaisille jaettu tieto eri ammattien palkkauksesta vaikutti nuorten jatkovalintoihin.

Kävi ilmi, että joka viides lukiolainen yllättyi kielteisesti siitä, millaista palkkaa he saattoivat odottaa valitsemallaan alalla. Kielteisesti yllättyneet myös vaihtoivat todennäköisimmin hakukohdettaan paremman palkan lupaavaan vaihtoehtoon.

Jos tuloksen voi yleistää kaikkiin lukiolaisiin, isoa osaa heistä voi odottaa taloudellinen pettymys, kun he päätyvät tavoittelemiinsa ammatteihin. Tieto palkoista voi säästää karvaalta kokemukselta.

Toki on muitakin syitä hakeutua opintoihin kuin palkka.

Alla olevasta taulukosta voit selata vuoden 2021 palkkatietoja vuosina 2016–2020 eri tutkinnon suorittaneilta. Keskitulot on laskettu vain työllisten tuloista, eivätkä työttömyyskorvaukset näy luvuissa.