Jos Miika Mehmetillä olisi vain minuutti aikaa, mitä hän sanoisi?

”Haluaisin sanoa, että meillä on katujengejä ja tämä on koko yhteiskunnan ongelma. Kaikkien on puututtava siihen, emmekä voi vain seurata sivusta”, Mehmet sanoo.

Onneksi aikaa on enemmän kuin minuutti, sillä jengien maailman tarkkaan tuntevan Mehmetin näkemyksiä tilanteesta on ajankohtaista kuunnella.

Myös oikeuslaitos on päätynyt Suomessa samankaltaiseen johtopäätökseen kuin Mehmet. Helsingin käräjäoikeus linjasi keväisen katujengeihin liittyvän oikeudenkäynnin yhteydessä, että Suomessa on katujengejä, jotka ovat järjestäytynyttä rikollisuutta.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa on parhaillaan käynnissä uusi katujengi­oikeudenkäynti, jossa käsitellään Vantaan Leinelässä vuoden 2021 elokuussa ammuskeluksi asti kärjistynyttä välienselvittelyä.

Lue lisää: Milan Jaffin tuomiossa on yksityiskohta, joka linjaa uudentyyppisen rikollisilmiön saapumisesta

Lue lisää: Syyttäjä: Katujengien välinen ammuskelu alkoi rap-videoiden haukkumisesta

Mehmet työskentelee Helsinki Missio -järjestön Aggredi-ohjelmassa, joka auttaa kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöitä. Yhteistyötä tehdään myös keskusrikospoliisin kanssa. Tavoitteena on saada väkivaltainen käytös loppumaan – tai ainakin vähenemään. Mehmetin erikoisalaa on auttaa ihmisiä irtautumaan jengeistä.

Hän tuntee jengit paitsi päivätyönsä myös omakohtaisten kokemustensa kautta. Mehmet oli vuosien ajan itsekin syvällä jengirikollisuuden maailmassa. Jengielämä loppui viimeisen vankilatuomion yhteydessä kymmenisen vuotta sitten.

Lue lisää: Miika Mehmetillä oli konetuliase ja minuutin kuluttua hän ryöstäisi 1,6 miljoonaa – Tulikin yllätys, ja nyt Mehmet kertoo, miten irtosi rikollisesta elämästä

Ehkä Mehmetin oma historia vaikuttaa siihen, miksi hän haluaa ottaa voimakkaasti kantaa tämänhetkiseen keskusteluun katujengeistä. Nyt ilmapiiri on Mehmetin mielestä sellainen, että asiasta puhutaan hyssytellen, koska nuoria ei haluta leimata. Varsinkin koulumaailmassa ongelmaa pitäisi hänestä käsitellä avoimemmin.

”En todellakaan ole halunnut lähteä pelottelemaan tai liioittelemaan. Mutta nyt täytyy sanoa, että jopa minä olen oikeasti huolissani tästä tilanteesta”, Mehmet sanoo.

Taustalla on huolen lisäksi turhautumista. Mehmet on jo pitkään puhunut tilanteesta kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Hän toistaa samoja lauseita: Tämä on todellinen uhka. Se on ollut tulossa jo vuosien ajan eikä mikään yllätys. Jotain pitäisi tehdä.

Katujengi-ilmiöstä puhumista vaikeuttaa se, että niin medialta kuin viranomaisilta puuttuvat oikeat sanat. Ilmiö kärsii akateemisesta ongelmasta: tämän päivän katujengejä on vaikea määritellä.

Sen myöntää Mehmetkin. 2020-luvun katujengit eivät harrasta jäsenliivejä tai jengitatuointeja kuten moottoripyöräjengit. Rajanveto nokittelevien lähiönuorten ja väkivaltaisen rikollisorganisaation välillä voi olla häilyvää.

Mehmetin käsityksen mukaan Etelä-Suomessa on tunnistettu 11 katujengiä, jotka liikuttavat aseita ja huumeita rajojen yli ja kaupunkien välillä. Saman katujengien lukumäärän nimesi aiemmin lokakuussa Suomen poliisijärjestöjen liitto. Asiasta kertoi Iltalehti. 

Iltalehden uutisessa poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoi, että yli 90 prosenttia katujengien jäsenistä on täysikäisiä ja 95 prosenttia heistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.

Ollaanko nyt sitten sillä surullisenkuuluisalla ”Ruotsin tiellä”, jolla viitataan länsinaapurissa suurkaupunkien lähiöissä tapahtuviin väkivaltaisiin välienselvittelyihin?

”On aivan turha keskustella, olemmeko Ruotsin tiellä. Olemme Suomen tiellä, ja siitä voi tulla pahempikin. Ja kyllä nuorilla on yhteydet Ruotsiin, ja sieltä tulee vinkkejä, miten hommat tehdään.”

Kansainvälisissä konferensseissa Mehmetin pohjoismaiset kollegat ovat toivottaneet onnea matkaan. Heitä Suomen tilanne muistuttaa Mehmetin mukaan siitä, millaista Tanskassa tai Ruotsissa oli 20 vuotta sitten.

Ruotsin tiestä puhuttaessa täytyy puhua myös siitä, miksi kaikki eivät löydä paikkaansa yhteiskunnasta. Mehmet itse on kahden kulttuurin kasvatti. Hän tunnistaa riskit siinä, ettei kasvava nuori ole kotonaan kummassakaan kulttuurissa.

”Identiteetin rakentaminen on todella tärkeää. Nuorella pitää olla jotain, mihin kiinnittyä, ja hyvä yhteisö, jossa luoda arvomaailma.”

Jos tarjolla ei ole hyvää yhteisöä, saatetaan valita se huono. 

Kun valinnan kerran tekee, kierre muuttuu helposti lohduttomaksi. Yhteisöstä tulee niin tiivis, että Mehmetin mukaan usein ainoa tapa päästä irti jengistä on muuttaa kokonaan toiselle paikkakunnalle. Tai sitten joutua vankilaan.

Mehmetillä on kokopäivätyö auttaa halukkaita irti jengeistä. Toistaiseksi työ painottuu katujengien sijaan niin sanottuihin perinteisiin jengeihin.

Siitä, miten jengiläisten auttaminen käytännössä tapahtuu, Mehmet pystyy kertomaan vain vähän. Usein hänellä on tarjota vain tasavertaista keskusteluapua. Ei isällistä ohjeistamista eikä kaverillista läpänheittoa vaan esimerkki siitä, että jengien ulkopuolella elämä voi olla mielekästä ja hyvää.

”Mutta jos joku 12-vuotias kundi tienaa tonnin viikossa laittomuuksilla, ei mulla ole sille mitään tarjota. Voin vain sanoa, että tämä ei ole pysyvää ja jonain päivänä joudut vankilakierteeseen. Kukaan ei Suomessa jää niistä hommista eläkkeelle”, Mehmet sanoo.

Mehmet kohtaa asiakkaitaan erilaisissa ympyröissä. Niistäkään ei voi paljoa puhua, asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Osa kohtaamisista tapahtuu koulumaailmassa. Siitä voi päätellä, minkä ikäisiä nuorimmat ovat.

Toisinaan apua kysyvät myös vanhemmat. Lapselle on ilmestynyt käteistä rahaa ja hienoja vaatteita. Ainoa neuvo, minkä Mehmet voi antaa, on muutto muualle.

”Edes toiseen kaupunginosaan muuttaminen ei aina auta. Siellä voi olla vihollisia odottamassa.”

Niitä Helsingin alueita, joissa jengiytymisilmiö näkyy voimakkaimmin, Mehmet ei halua nimetä. Espoossakin tapahtuu, hän sanoo. HS uutisoi lokakuussa Espoon alueella huumeita kauppaavista alaikäisistä, joiden edessä poliisi on ollut voimaton.

Mehmet kutsuu katujengejä rikollisuuden evoluutioksi. Markkinarako on ollut olemassa jo pitkään, ja nyt se on täytetty.

Joukossa on Mehmetin mukaan nuoria monista taustoista. On niin eiralaisia kuin itähelsinkiläisiä, Mehmet sanoo. Iso osa tulee maahanmuuttajataustaisista perheistä. On poikia ja sitten muutamia väkivaltaisia tyttöporukoita jengien liepeillä.

Koska katujengiin ajautumista ei voi ennustaa, tulisi Mehmetin mukaan resursseja laittaa niin varhaiseen vaiheeseen kuin mahdollista, jo neuvoloihin ja varhaiskasvatukseen – varmistaa, että jokaisella lapsella on turvallinen aikuinen elämässään.