Suomessa periaatteessa kuka tahansa voi ostaa tatuointikoneen ja alkaa tehdä neulalla avohaavoja ihmisille.

Siksi helsinkiläiset tatuointiartistit Sofia Karpechenkova, Anna Melnikova ja Chi Varjus haluavat alalleen jotain poikkeuksellista: lisää byrokratiaa ja sääntelyä.

Heistä on ongelma, että tatuoijaksi ryhtymiseen ei vaadita koulutusta tai lisenssiä. Alalle on tulijoita, sillä tatuointien suosio on viime vuosina kasvanut.

Tatuointiartistit puhuvat kaupallisista kilpailijoistaan, mutta sanovat, että huoli kohdistuu asiakkaiden terveyteen. Jos se vaarantuu, epäilykset asettuvat helposti koko alan päälle.

”Rima alalle tulemiseen on nyt vähän turhan matalalla”, Varjus väittää.

Kruununhaassa sijaitsevan Kvart Studios -tatuointiliikkeen toisesta päädystä kuuluu surina, kun useamman asiakkaan iholle tehdään uusia tatuointeja.

Liikkeen perustaja Karpechenkova kertoo, että yhteensä studiolla työskentelee kahdeksan tatuoijaa. Kaikilla on hieman eri tyyli, mutta hänen mukaansa hygienia ja asiakkaan etu pyritään aina laittamaan etusijalle.

Jo pelkkä puhelimen tai hiusten koskettaminen tatuoimisen lomassa voi johtaa infektioon.

Moni tatuoija suhtautuu työhönsä kuin taiteeseen ja tekee jokaiselle asiakkaalle kuvan, jollaista ei ole kellään muulla.

Siksi Anna Melnikova järkyttyi avatessaan hiljattain Instagramin. Toinen tatuoija oli tehnyt niin identtisen työn Melnikovan piirtämän kuvan kanssa, että se näytti epäilyttävästi kopiolta.

”Olin niin turhautunut, että itkin. Käytin kuvaan paljon aikaa ja rakkautta. Harmitti myös asiakkaani puolesta, sillä hän luuli saavansa uniikin tatuoinnin”, Melnikova sanoo.

Kvart Studiosin tatuoijat peräänkuuluttavat alalle tiukempaa, lakiin kirjattua sääntelyä. He ehdottavat jonkinlaista lisenssiä tai osaamista kuvaavaa asteikkoa, joka kertoisi asiakkaalle artistin ammattitaidosta.

”Ala pitäisi saada pois harmaalta alueelta. Monessa maassa näin on tehtykin, esimerkiksi Ranskassa sääntely on tiukempaa”, Melnikova kertoo.

Kun tällaista sääntelyä ei toistaiseksi ole, kehottavat tatuoijat asiakkaita tutustumaan kiinnostaviin tekijöihin ajan kanssa ja perehtymään tarkkaan heidän työtapoihinsa sekä jätettyihin arvosteluihin.

Myös tatuoijilla itsellään on suuri vastuu pitää asiakkaiden puolta ja kertoa avoimesti hoito-ohjeista ja esimerkiksi siitä, jos tiettyä tatuointia ei kannata ottaa tiettyyn kohtaan kehoa.

Tatuoijilta ei tosiaan vaadita minkäänlaista lupaa tai pätevyyttä, vahvistaa Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm.

Ilmoitus paikalliselle terveydensuojeluviranomaiselle riittää. Lisäksi on kuvattava, miten palvelun turvallisuus on järjestetty.

”Monelle tämä tulee yllätyksenä. Suomessa yleensä ajatellaan, että tällaisia asioita säädellään hyvin tarkkaan”, hän sanoo.

Tatuointipalveluille ei ole erillistä lainsäädäntöä. Sääntely perustuu yleislakeihin, kuten terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuuslakiin. Tatuointivärien turvallisuutta taas säädellään kemikaalilaissa, jota uudistettiin vuonna 2022 turvallisempien väriaineiden takaamiseksi.

Nyholmin mukaan sääntelyn suhteellinen vähäisyys johtuu osittain siitä, ettei tatuoija ole virallinen tutkinto. Perinteisesti ammattiin kasvetaan toisen tatuoijan opissa.

Hän nostaa esiin, että sama tilanne on kaikissa ihoa käsittelevissä toimissa, kuten kauneudenhoitoalan pistoshoidoissa.

”Meillä on olemassa monia korkeariskisiä palveluita ilman, että niihin on varsinaisia pätevyysvaatimuksia.”

Tatuointiin liittyy Nyholmin mukaan ”todella isoja riskejä” infektioista ja verenmyrkytyksestä veriteitse tarttuviin sairauksiin. Tatuointi voi vaikka arpeutua pahasti tai asiakas saada allergisen reaktion.

Tukesille tulee vuosittain silti vain muutamia ilmoituksia tatuoinneista aiheutuneista vaaratilanteista.

Hänen mukaansa pääsääntöisesti Suomessa toimivat tatuoijat ovat hyvin ammattitaitoisia. Alalla on viime vuosina pyritty entistä vahvempaan itsesääntelyyn sekä kertakäyttöisten tarvikkeiden käyttämiseen.

Suomessa lisäsääntelyä ei varsinaisesti ole näköpiirissä, vaikka Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että esteettisten hoitojen potilasturvallisuutta tullaan selvittämään. Nyholm ei osaa vielä sanoa, lasketaanko tatuoinnit mukaan tähän kokonaisuuteen.

Hänestäkin asiakkaan kannattaa tehdä taustatyöt huolellisesti ja myös rohkeasti esittää tatuoijalle kysymyksiä. Vastuulliset tekijät vastaavat mielellään.

”Jos tulee olo, että tatuoija välttelee kysymyksiä, hälytyskellojen kannattaa soida ja lujaa.”